Eritavalla käännetty?

[nuusku]

Minä olen huomannut, että useimmiten monet asiat avautuvat paremmin 1776-käännöksestä. Runollinen kieli tavallaan auttaa itseä hahmottamaan asiaa. Tarkasti käännetty nykykieli sensijaan "järkeistää" asian, vie pois erilaisia vertaukuvallisia merkityksiä.

Luin just eilen ihan satunnaisen kohdan Laulujen laulusta, 1992 käännöksestä en ymmärrä asian tosimerkityksestä "hölkäsen pöläystä", mutta 1776-käännöksestä se, mitä ko. kohdassa tarkoitetaan, paljastuu välittömästi. Ilman bibliaa jäisi itseltäni ymmärtäminen siis tyystin unholaan.

1776:
5 Minä olen musta, mutta sangen otollinen, te Jerusalemin tyttäret, niinkuin Kedarin majat, niinkuin Salomon kirjoiteltu vaate.
6 Älkäät sitä katsoko, että minä niin musta olen; sillä päivä on minun polttanut: minun äitini lapset vihastuivat minun päälleni: he ovat asettaneet minun viinamäen vartiaksi, mutta en minä varjellut viinamäkeäni.
7 Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ettei minun pitäisi poikkeeman kumppanies lauman tykö.

1992:
5 Neito: Olen kyllä iholtani tumma, kuin Kedarin teltat, kuin Salomon telttakankaat, mutta, Jerusalemin tytöt, minä olen kaunis!
6 Älkää siihen katsoko, että olen tumma, että olen päivän paahtama. Veljeni kiusasivat minua, panivat vartioimaan viinitarhojaan. Omaa tarhaani en ehtinyt hoitaa.
7 Neito: Sinä jota rakastan, kerro, missä on laumasi laidun, minne viet lampaasi keskipäivän levolle. Muuten joudun peittämään kasvoni ja kulkemaan sinua etsimässä tovereittesi laumojen seassa.

[Munkki]

Kuulin kerran jo vuosia sitten pienemmässä porukassa piätetyn esitelmän vujen 1933/38 käännöksen virheistä.
Esitelmän jälkeen joku kysy, että uskaltaako tähän ennää luottaa ollenkaa, kun niin paljon virheitä tuntuu löytyvän. Esitelmän pitäjä vastasi, että kyllä Jumala on huolen pitäny niin paljon tästäki käännöksestä, että tämän antamin neuvoin voi löytää pelastuksen, tämän varassa uskaltaa elää ja vieläpä kuollakkin.
Taitaa sama koskea tätä uusinta käännöstä ja vanhaa bibliaakin.

[Taavetti]

Mitä käännöstä tahansa voi lukea ja tulkita väärin, jos sitä väärällä sielun tilalla lukee. Mikä ettei niin olisi, kun alkukielessäkin on ollut samat vaarat vaanimassa, että taitamattomat voivat lukea sitä kadotuksekseen.

Jumalan Pyhän Hengen johtamana ja avaamana aukeaa taivastie ainakin näiden virallisten käännösten pohjalta. Kaikki ne on kelpuutettu uskovaisten luettavaksi, vaikka Bibliaa suositelllaankin ja uusinta käännöstä toisena vaihtoehtona. Kaikista niistä ovat uskovaiset papit eläessään kirkkotekstit lukeneet, kaikkia on käytetty seuraraamattuinakin tilanteen niin vaatiessa.

[weha]

No tuopas oli uutta kuultavaa, että 38-käännös olisi enempi suositeltava, mutta mikäs siinä, ja oikein varmaan sanoa, ettei käännöksistä kannata alkaa kiihkoilemaan ja oikeassa hengessä luettava uudempiakin käännöksiä.

Sinänsä uuttakäännöstä olen kyllä seuroissa kuullut luettavan myös.

[Aromi]

Luin ihmetellen tuon -38 käännöstä koskevan muotoilun Päivämiehestä. Minusta se oli erikoinen. No, sitten kun omalla ry:llä puhuja kertoi terveisiä puhujainkokouksesta, hän välitti sanoman hiukan toisessa muodossa. Hän sanoi, että vaikka uudempiin käännöksiin liittyy tiedettyjä ongelmia, kaikki käännökset on käytettävissä. Ja että oleellista on, että Raamattua luetaan ja käytetään, olipa käännös mikä hyvänsä. Jos uudempi käännös on helpompi ymmärtää, sitä voi käyttää, sillä parempi on kuitenkin lukea Raamattua kuin jättää lukematta.

Minusta muotoilu oli hyvä, parempi kuin kategorinen suositus käyttää aina tiettyä käännöstä. Vertailua kaikkien käännösten kesken on hyvä harrastaa, ja nykyisin se onkin erityisen helppoa nettiraamatun avulla.

[nuusku]

Itse pidin puhujainkokouksen tietoa selkiänä ja terveellisenä.

Itselläni on ainakin syytä varoa lakihenkisyyttä käännöskysymyksessä, mutta olen jotenkin mielessäni hahmottanut näin:

- Terveellinen mielenlaatu voisi olla sen suuntainen, että "Biblia on uskovaisille rakas ja selkein Raamattu, jota haluamme käyttää ja varjella sen säilymistä kaikin tavoin. Valitettavasti -92 käännös kääntää joitain kohtia paremmin, joten suurella arkuudella ja varovaisuudella poikkeustilanteissa sitäkin joutuu käyttämään, ääritapauksissa jopa seuroissa. Jos -38 käännös antaa jo oikian tuloksen, tottakai ilman muuta käytetään -92 sijasta -38 käännöstä, koska sen kieliasu on lähempänä uskovaisille rakasta bibliaa ja kaanaan kieltä.

- Kun taas väärä mielenlaatu voisi olla tällainen: "Valitettavasti uskovaiset vielä ripustautuvat bibliaan, jota ei juuri nuoret enää ymmärräkään, ja nyt on tarpeen vähä vähältä vähentää Biblian käyttöä, kunnes lopulta voimme siirtyä kokonaan -92 käännökseen, joka on selkeä ja ehdottomasti suositeltavin raamattu niin kotona kuin seuroissa."

--> Minä uskon, että jälkimmäisen tyylinen mielenlaatu on lähtöisin jostain vaarallisesta, vieraasta henkivallasta, eikä liberaali asenne varmastikaan jää vain tuohon yhteen asiaan, vaan lyö aikanaan laineita myös muille alueille tullen selvemmin ilmi. Näin siis olen itse fundeerannut, mutta tämän palstan peruskäyttäjät onneksi tarvittaessa korjaavat vääriä tietoja joita tänne laitetaan.

[Aromi]

Olet oikeassa Elihu, tuo kommenttini koskikin lähinnä -38 käännöksen etusijalle asettamista.

Minusta tuntuu, etten ole kuullut kuin pappisveljien käyttävän seuroissa uutta käännöstä. Ja pari kertaa muittenkin puhujien, jotka ovat kuitenkin ensin lukeneet tekstin Bibliasta, ja sitten vielä jonkun kohdan erikseen uudesta käännöksestä. Suviseuroissa olen kyllä miettinyt, pitäisikö siellä nimenomaan käyttää uutta käännöstä silloin, kun teksti seurapuheen alussa luetaan. Jos nimittäin ajatellaan Suviseurojen tavoittelevan myös ympäristössä asuvia ihmisiä, joille vanha käännös on todella vieras. Puheessa olisi sitten mahdollista tarttua myös käännöksen tuomiin asioihin, mikäli on tarpeen. Mielipiteitä?

[nuusku]

Suviseuroissa olen kyllä miettinyt, pitäisikö siellä nimenomaan käyttää uutta käännöstä silloin, kun teksti seurapuheen alussa luetaan.

Mielipiteitä?

Kuulostaa järkyttävältä ajatukselta. Mahtaisiko siihen päättyä Jumalan kansan taru täällä Suomessa.

[Taavetti]

Suviseuroissa olen kyllä miettinyt, pitäisikö siellä nimenomaan käyttää uutta käännöstä silloin, kun teksti seurapuheen alussa luetaan.

Mielipiteitä?

Kuulostaa järkyttävältä ajatukselta. Mahtaisiko siihen päättyä Jumalan kansan taru täällä Suomessa.

Ei se siihen pääty, ei toki.

Muuan jo edesmennyt puhuja kertoi kokemuksestaan eräässä kirkossa kauan sitten, jolloin nykykäännöstä vasta suunniteltiin. Kirkossa oli vain se v, -38 käännös, ennen tekstin lukua oli veli kertonut, että täältä löytyi vain uuden käännöksen raamattu, ja että nyt on pakko lukea teksti sitä, ja että siksi piti aiottu tekstikin vaihtaa toiseksi.
Siihen oli joku kirkon penkistä huutanut, että heitä se kirja pois. Veli luki kuitenkin tekstin, Jumala antoi ymmärrystä selittää eroja uuden ja vanhan käännöksen välillä. Uusi oli avoinna edessä ja vanhan tekstin veli muisti ulkoa.
Kun hän puheen jälkeen meni kysymään välihuutajalta, että vieläkö se kirja pitäisi heittää pois, niin oli saanut vastauksen, että olipa hyvä että juuri uudemmasta tekstin luit ja käännöksiä vertaillen Jumala avasi selitystä.

[Bono]

Uskon useiden saarnamiesten käyttävän myös uutta käännöstä saarnaa valmistellessa, verraten vanhaan jne. Ainakin näin olen puheessa ymmärtänyt. Seuroissa, erityisesti suviseuroissa, selkeä nykyaikainen kieli on minusta tärkeää. Vaikka itse ymmärtää monet kauniit Biblian kielikuvat, monille ne jäävät hämärämmiksi.

Olisi mielenkiintoista kuulla terveisiä esim. Ruotsista ja Amerikasta, onko seuroissa käytettävistä raamatunkäännöksistä yleensäkään suurempia keskusteluja. Olen itse lueskellut saksan- ja englanninkielisiä Raamattuja, ja niissä kieli on aika selkeää tällaiselle "ulkomaalaisellekin".