Pyhistä

Elävä usko vanhoillislestadiolaisesta näkökulmasta.


ViestiKirjoittaja Larsmolainen » 31 Loka 2006, 16:13

O.M kirjoitti:Martti Luther opettaa Sidotussa ratkaisuvallassa, että Jumala kyllä voisi vanhurskauttaa ihmisen ilman sanaa, mutta ei tahdo. Ja miksi? Koska Jumalalle on otollista vanhurskauttaa ihminen sanassaan eikä ilman sanaa. Jumala voisi ruokkia ihmiset ilman leipää, mutta tahtoo kuitenkin ruokkia meidät leivällä eikä ilman leipää. Tuo argumentti ei siis vähäisimmässäkään määrin tee tyhjäksi Jumalan kaikkivaltiutta.

Olipas kummallista. Jumala voisi siis tehdä jotain, muttei tahdo. Voisin jopa uskoa tuon, jos se olisi Jumalan itsensä ilmoitus. Martti Lutherin teksteillä ei ole auktoriteettia.

En ole mikään "ns. ortodoksi" vaan minut on aikanaan kastettu luterilaisen seurakunnan yhteyteen.
Larsmolainen
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 31 Loka 2006, 16:52

Kun ei aukene, niin ei aukene, mutta laitan vielä ainakin yhden kohdan Raamatusta, jossa Paavali avaa Jumalan säätämää armojärjestystä. Siinä ilmenee ainakin yksi perustekin sille

1. Korinttolaiskirje 2

21 Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat,

21 Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. [Matt. 11:25,26]

21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
.............................................................................................................
22 Sentähden että Juudalaiset merkkiä anovat ja Grekiläiset viisautta etsivät;

22 Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. [Mark. 8:11; Luuk. 11:16; Joh. 4:48; Ap. t. 17:18]

22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
******************************************
Kannattaa kaivaa Raamattu hyllystä ja lukea enemmänkin sitä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Larsmolainen » 31 Loka 2006, 17:05

Minulla on Raamattu myös internetissä. Minulle ei avaudu se, että täällä yritetään väkisin vääntää vastausta sellaiseen kysymykseen, johon Raamatusta ei löydy vastausta.

Minulle on väkisinkin tullut sellainen mielikuva, että muutamilla kirjoittajilla on taipumus kertoa, mikä on Jumalan tuomio missäkin asiassa. Eiköhän kuitenkin vain odotella tuomiopäivää?
Larsmolainen
 

ViestiKirjoittaja Weha » 31 Loka 2006, 17:08

Larsmolainen, tuntuu selle, että mollaat uskonpuhdistajaa, joka kuitenkin pitäytyy Raamatun opissa tässäkin.
Yllä sanoi veli tärkeätä, juuri sinulle...Jätä ne omat juttusi ja
"Kannattaa kaivaa Raamattu hyllystä ja lukea enemmänkin sitä".
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 31 Loka 2006, 17:11

Larsmolainen kirjoitti:Minulla on Raamattu myös internetissä. Minulle ei avaudu se, että täällä yritetään väkisin vääntää vastausta sellaiseen kysymykseen, johon Raamatusta ei löydy vastausta.

Minulle on väkisinkin tullut sellainen mielikuva, että muutamilla kirjoittajilla on taipumus kertoa, mikä on Jumalan tuomio missäkin asiassa. Eiköhän kuitenkin vain odotella tuomiopäivää?


Vastaus: Sanon vain sen, että taitaa se olla myöhäistä oikoa harhojaan tuomiopäivänä. Sitä varten minulla ja meillä on Raamattu ja ikioma ihana seurakunta, jota ei tulisi ylön katsoa.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 31 Loka 2006, 17:24

On tietysti oma asia mitä toteat ja luulet. Olehan varovainen, ettet nyt syyllisty Jumalan seurakunnan halveksimiseen.

Raamatun mukaanhan seurakunta on totuuden pylväs ja perustus (1.Tim.3:15). "Jolla on korvat, se kuulee mitä Henki seurakunnille sanoo".
Weha
 

ViestiKirjoittaja Nepheg » 31 Loka 2006, 18:07

Larsmolaiselle taas suosittelisin raamatun lukemista.
Kun sinulle on laitettu kirjoittajien perusteluissa raamatunkohtia, jotka tukevat heidän perusteluitaan, niin miksi et niitä noteeraa?

Jos jokin on väärin, niin kerro se ihmeessä ottamalla raamatun kirjoitukset esiin joihin tukeudut.
Jos vain sanot "ei noin kun jossain kirjassa kerrotaan näin, katolilaiset kirjoittaa toisin, lukekaa kriittisempää kirjallisuutta ym.." ,
niin tämä viestiketju on aivan turhaa jankkaamista jos et voi perustella väitteitäsi raamatulla .
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Weha » 31 Loka 2006, 18:11

Kirjoitin siis sen pohjalta, että olen ollut lähes ikäni väärähengellinen, mutta ei ne rauhaa antanut. Kun on Jumalan valtakunnan löytänyt, ei tarvitse enää etsiä.

Ts. "Vain me", sisältää ne, jotka uskoo ja opettaa samalla tavalla, nimestä riippumatta.

2.kor.5:18. Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.
19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt.
20. Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
21. Sillä hän on sen, joka ei mitään synnistä tietänyt, meidän edestämme synniksi tehnyt, että me hänessä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa.
1. Mutta me niinkuin apulaiset neuvomme teitä, ettette Jumalan armoa hukkaan ottaisi.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 31 Loka 2006, 21:30

Larsmolainen, pitäisikö uskoa niinkuin sinä luulettelet? se on Pyhä Henki joka antaa oikean ymmärryksen tähän uskoon. Pyhä Henki ei opeta eritavalla eripaikassa. Jumalan valtakunnan evankeliumissa on se voima, eikä ihmisviisaudessa. Paavali itse sanoo, ettei se ole sanoissa, vaan voimassa. Ei ole oikein uskoa sananpyhyysoppiin, vaan on Pyhän Hengen virka, jonka kautta elävä usko syntyy: Paavali toteaa Hengen virasta: "Meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on" (2.Kor.4:1).
Kohta osoittaa siis, että ennen uskoneiden kautta, on Pyhän Hengen virka.



Epäuskoisen julistus taas ei synnytä uskoa:


Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

Matt. 23:33
Weha
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 31 Loka 2006, 23:49

Larsmolainen kirjoitti:
vekkuli kirjoitti:Larsmolaiselle taas suosittelisin raamatun lukemista.
Kun sinulle on laitettu kirjoittajien perusteluissa raamatunkohtia, jotka tukevat heidän perusteluitaan, niin miksi et niitä noteeraa?

Raamatunkohdat eivät ole mikään selitys vaan se, kuinka Raamattua tulkitaan. Teidän tulkintaperiaatteenne ja esiymmärryksenne nojaavat "vain me" -oppiin, mikä ei taas minua suuremmin vakuuta.


On täysi vapaus uskoa ja ymmärtää noinkin. Kuitenkin on moni etsinyt eri hengellsiyyksistä, löytämättä etsimäänsä rauhaa. Kun on viimeisenä oljenkrtenaan päätynyt siihen asti karttamalleen Jumalan valtakunnan ovelle ja siitä sisälle päässeenä rauhan tunnolleen saanut, mihin muuhun johtopäätökseen voi päätyä, kun ettei sitä muualta löytynyt.

Päätelmä ei siis ole esiajattelusta johtuvaa, vaan monesti pitkällisenkin vastustelun ja taistelun jälkeen syntynyt, syntinsä anteeksi saannin jälkeen kirkastunut. Joutuu silloin kyselemään vanhan laulun tekijän tavoin: Nyt vieläkin uskossa ihmetelen, tätä autuutta ennen miks tajunnut en?
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Nepheg » 31 Loka 2006, 23:49

Larsmolainen kirjoitti:Raamatunkohdat eivät ole mikään selitys vaan se, kuinka Raamattua tulkitaan. Teidän tulkintaperiaatteenne ja esiymmärryksenne nojaavat "vain me" -oppiin, mikä ei taas minua suuremmin vakuuta.


Kun olet noin tietäväinen, niin kerro yksi esimerkki mikä seurakuntamme tulkinta sinua erityisesti närästää.

Perustele raamatulla miksi toimimme vastoin Jumalan sanaa.
Kun on faktaa (Jumalan sanaa), niin on mielenkiintoisempaa jatkaa selvitellä mistä tulkintaerimielisyytemme johtuvat.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Nepheg » 31 Loka 2006, 23:52

Taavetti kirjoitti:Joutuu silloin kyselemään vanhan laulun tekijän tavoin: Nyt vieläkin uskossa ihmetelen, tätä autuutta ennen miks tajunnut en?


Amen.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja O.M » 01 Marras 2006, 12:22

Larsmolainen kirjoitti:Olipas kummallista. Jumala voisi siis tehdä jotain, muttei tahdo. Voisin jopa uskoa tuon, jos se olisi Jumalan itsensä ilmoitus. Martti Lutherin teksteillä ei ole auktoriteettia.


Jumalan säätämys löytyy Raamatusta. Jumala on säätänyt niin, että tulemme ravituksi leivällä. Jumala on säätänyt niin, että Hän on pannut sovintosaarnan lastensa saastaisille huulille: "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt"(2.Kor.5:19). Jumalan omasta tahdosta lähtevä säätämys ei tietenkään muserra mitenkään Jumalan kaikkivaltiutta. Jumalan säätämyksistä voimme lukea Raamatusta.

Jumala vanhurskauttaa sanansa kautta.

Esim.1.
Jeesus rukoilee opetuslastensa puolesta ja toteaa heidän sanansa kautta tulevan itselleen uusia opetuslapsia: "En minä ainoasti heidän edestänsä rukoile, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minun päälleni" (Joh.17:20).
Esim.2.
Pietari toteaa lapsenuskostaan pois kuolleiden syntyneen uudesti Jumalan sanasta: "Niinkuin ne, jotka jälleen syntyneet ovat, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenestä, elävästä Jumalan sanasta, joka ijankaikkisesti pysyy" (1.Piet.1:23).

Sana ilman Henkeä on kuitenkin vain kuolettava kirjain.

Esim.1. Paavali toteaa kirjaimen kuolettavan ja Hengen elävöittävän: "Puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi" (2.Kor.3:6).
Esim.2. Jeesus painottaa, että lapsenuskostaan pois kuolleen on synnyttävä uudesti elämän vedestä, joka on Jumalan sana, ja Hengestä: "Ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla" (Joh.3:5).

Jos Jumalalla on jokin toisenlainen armojärjestys, pyydän sinua esittämään raamatunkohtia, joista se tulee ilmi. Ihminen ei tule autuaaksi, vaikka eläisi ulkonaisesti lähes kristillissiveellistä elämää ilman uskoa, sillä ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle. Meistä saattaa tuntua epäoikeudenmukaiselta ajatus, että joku ei saa edes kuulla Kristuksesta (näitäkin varmasti on, vaikka nykyaikana kuitenkin suhteellisen vähän). Kuitenkaan kyse ei ole epäoikeudenmukaisuudesta, sillä Jumala on ennalta tiennyt, ettei sellainen ihminen kuitenkaan usko. Ihmisen oman tottelemattomuuden ja kovakorvaisuuden tähden Jumala paaduttaa ihmisen olemaan etsimättä Jumalan valtakuntaa silloin, kun ihmisellä on etsikonaikansa. Todella syntinsä tuntevan sydäntä Hän ei sammuta, ennen kuin ihmeellinen Kristuksen evankeliumi on kuultu. Esim. vanhan liiton aikana uskovaiset olivat pääasiassa israelilaisia, vaikka on siellä esimerkkejä uskovaisista pakanoistakin (Ruut, Naeman Syyrialainen, taisi olla Bileamkin ennen luopumustaan). Uuden liiton alkuvuosikymmeninä Jumala näki vastaanottavaista mieltä monien Välimeren kansojen keskuudessa ja niihin levisi elävä kristillisyys. Sittemmin on käynyt monien kansojen kohdalla samoin kuin kävi Israelin kansan kohdalla: syntien ja ylitsekäymisten tähden on tullut luopumus. Jumalan tulet ovat sammuneet, tieto kadonnut, kultainen kynttilänjalka siirretty muualle. Silti näinä meidän päivinämme voimme nähdä, miten armonauringon yksittäisiä säteitä osuu jatkuvasti eri puolille maailmaa, kun Jumala kokoaa valittujaan kaikista kansoista.

Itseäni vaivasi joskus raamatunkohta, jossa Jumala lupaa kostaa isien pahat teot lapsille aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka. Se näyttää äkkiseltään olevan ristiriidassa toisen Raamatun todistuksen mukaan, jonka mukaan jokainen vastaa vain omista synneistään. "Se sielu, joka syntiä tekee, sen pitää kuoleman; ei pojan pidä kantaman isänsä syntiä, eikä isän pojan syntiä; mutta vanhurskaan vanhurskaus pitää hänen itse päällänsä oleman, ja väärän pahuus pitää hänen päällänsä oleman" (Hes.18:20). Ristiriita on kuitenkin vain näennäinen, sillä Jumala on jo ennalta nähnyt, että syntiä tekevien isien lapset vaeltavat isiensä, isoisiensä ja esi-isiensä jalanjäljissä, ja hankkivat itse omilla synneillään päälleen kadotuksen. Jos he kääntyvät ja nöyrtyvät parannukseen, niin Hesekielin kautta saadun todistuksen mukaan heillä ei ole viimeisellä tuomiolla syntejä, mistä vastata - ne on Karitsan verellä puhdistettu.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Weha » 01 Marras 2006, 16:12

On muuten aika mielenkiintoinen, mutta oikein ymmärrettynä myös lohduttava Raaamatunkohta tämä:

Room.9:16. "Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen".

Lutherilla on hyviä opetuksia kirjassaan "sidottu ratkaisuvalta", joka aikanaan hämmästytti koko maailmaan:

Vapaantahdon kannattajat käyttävät seuraavaa kohtaa:
Joh.1:12. "Mutta niille, jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle,"

Vaikka todellisuudessa se on moukari sitä vastaan:

13. Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 01 Marras 2006, 16:55

Larsmolainen kirjoitti:
anonyymi kirjoitti:Lutherilla on hyviä opetuksia kirjassaan "sidottu ratkaisuvalta", joka aikanaan hämmästytti koko maailmaan:

Lutherin tekstit kyllä hämmästyttivät Konstantinopolin patriarkkaa, mutteivat vakuuttaneet häntä, oikeastaan päinvastoin.


Vastaus: Niin? Et tiedä mitä kirjoittelet. Puhumme kaikkein kalleimasta aarteesta, nimittäin oikeasta vanhurskauttamisopista...siis yksin armosta pelastumisesta-

Uskonpuhdistuksen sanoma on tarpeen ja luovuttamaton tänäänkin: "Pelastus on yksin armosta, yksin uskon kautta, yksin Kristuksen tähden, ilman lain tekoja".

Room.3:28. "Niin me siis sen siksi pidämme, että ihminen tulee vanhurskaaksi uskon kautta, ilman lain töitä".
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 01 Marras 2006, 17:02

Edelleen:

Joh.6:63. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.

Mihinkäs nyt katoo vapaa ratkaisu, kun ei liha mitään auta?
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 01 Marras 2006, 17:56

Menee nyt laki ja evankeliumi sekaisin ja pahemman kerran. Mitä se liha/synti nyt käskyt pitäisi? Uskovainen ihminen, kyllä voi uudenihmisen puolesta pitää, koska se uusi on Kristuksen Henki, joka hänen omissaan asuu (room.8:9): "Mutta ette ole lihassa, vaan hengessä, jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä; mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa."

Room.7:25. Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
1. Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.
2. Sillä hengen laki, joka eläväksi tekee Kristuksessa Jesuksessa, on minun synnin ja kuoleman laista vapahtanut.

"On vain yksi Raamatullinen ja myöskin luterilainen vanhurskauttamisoppi...kaikki muut ovat luopioluterilaisuutta...Kun Jumala luo uutta, hän ei paikkaile vanhaa, vaan antaa Pyhän Henkensä.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 01 Marras 2006, 18:06

Mikä on siis epäuskoisen ihmisen tila?

”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava Hengellisesti” (1.Kor.2:14) Ja

”Niin kuin kirjoitettu on: ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa” (Room.3:10-11).

2.kor.3:5. Ei niin, että me olemme itse meistämme soveliaat jotakin ajattelemaan, niinkuin itse meistämme, vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta, 6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi.
Weha
 

ViestiKirjoittaja O.M » 01 Marras 2006, 18:32

Larsmolainen kirjoitti:Toisaalta Raamatussa on myös käsketty pitää Kristuksen käskyt, erityisesti rakkauden kaksoiskäsky.

Luterilaisesta vanhurskauttamisopista on monia tulkintoja. YJV on yksi monista.


Käskyjen tehtävä on saattaa ihminen tuntemaan syntisyytensä. Lakia ei ole pantu vanhurskaille, vaan jumalattomille, jotta lain vaatimus rusikoisi ihmisen, riisuisi hänet alasti töistä ja tekisi sydämentilan evankeliumille otolliseksi. Lain tehtävä on ajaa ihmistä Kristuksen tykö, ei vanhurskauttaa.

Sidotun ratkaisuvallan huolellisesti lukeneena tiedän tarkkaan, että Lutherin (ja Raamatun) vanhurskauttamisoppi on yksi ainut: yksin uskosta, yksin armosta, yksin uskon kautta. Kun ihminen riisutaan omista töistä, hän ymmärtää, miten "ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta" (1.Moos.8:21), tuntee syntinsä ja kääntyy Jumalan puoleen. On hyödytöntä puhdistaa astiaa ulkonaisesti, jos sisällinenkin puoli on likainen. Jumala ei kuitenkaan jättänyt meitä yksin, vaan tuli Pojassaan maan päälle, syntisen lihan hahmossa, ja täytti sen mikä perisynnin saastuttamalle ihmiselle oli mahdotonta. Sen sovituksen osallisuuteen Jumala on uskon kautta minutkin laupiudessaan ottanut ja kutsuu yhä sinuakin. Meidän kerskauksemme Jeesuksessa Kristuksessa ei ole tyhjää, vaan tällä uskolla perimme kerran iankaikkisen elämän. Monesti kilvoitus tuntuu toki raskaalta, mutta Paavalin tavoin voin lohdullisesti ajatella, että se, joka on minussa hyvän työn alkanut, on sen Jeesuksen Kristuksen päivään asti päättävä (Fil.1:6).
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Weha » 01 Marras 2006, 18:41

Onkin uskovaisten seuroissa puhuttu tuosta.

Luther soti vastaan lain kolmatta käyttöä koska se ei ole alkunkaan raamatullinen vaan
24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me
Gal 3:24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.
25. Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla.
Ei ole siis laki joka opettaa uskovaista elämään evankeliumin mukaisesti mutta:

Tiit 2: 11. Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.
12. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,
Jumalan armo ohjaa, eli Pyhä Henki joka armoevankeliumin uskomisen kautta saa sijan ihmisen sydämessä on joka opettaa ja ohjaa Jumalan lasta.

Tämän tiesi ja koki Lutherkin, mutta kohta hänen kuoltuaan lihalliset ihmiset toivat lain opettajan ja orjuuttajan kirkkoon. Ei Jumalan lapsi määrittele syntiä lain taulujen avulla, sillä laki on hengellinen ja taulut ovat tarkoitettu herättämään lihallisia. Pyhä Henki elävässä seurakunnassa puhuu ja sille äänelle Jumalan lapsi tahtoo olla kuuliainen ja syntinä hyljätä se minkä Henki kirkastaa olevan uskolle ja hyvälle omalletunnolle vaaraksi.
Weha
 

EdellinenSeuraava

Paluu Uskonvanhurskaus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron