Sakramenteista

Elävä usko vanhoillislestadiolaisesta näkökulmasta.


ViestiKirjoittaja Weha » 30 Syys 2006, 11:22

Sakramentin toimittaminen ei anna syntejä anteeksi, vaan ne sanat jotka Pyhän Hengen virasta lausutaan (vanha katekismus). Siksi sakramentin voi toimittaa epäuskoinenkin, kun se toimitus ei anna syntejä anteeksi.

Kristinoppi: J
umalan lapsi tuntee ehtoolliselle käydessään arkuutta ja syntisyyttä. Hän haluaa panna pois uskon esteitä, syntejä, ja kuulla omakohtaisen evankeliumin siunauksen. Ehtoollisessa ei saa syntejään anteeksi epäuskoinen, eikä uskovainen ihminen, sillä Jumala on säätänyt valtakuntaansa saarnaviran. Ehtoollinen vahvistaa uskoa.
Tätä ihmeellistä ja kallista evankeliumia palvelee ehtoollinen. Jumalan lapsi saa ehtoollista nauttiessaan uskoa lapsellisesti, että kun nautin Jeesuksen ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa, on totta, että juuri minun syntini ovat anteeksi siinä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuulun Jumalan perheväkeen ja saan kerran viettää suurta ehtoollista taivaassa.
Weha
 

Re: Ehtoollisesta

ViestiKirjoittaja nuusku » 30 Syys 2006, 13:15

Minä olin paikallisen ry:n syysseurojen sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa kirkossa, ja uskovainen pappi oli jakamassa viiniä, mutta leivänjakajaa en ollut koskaan nähnyt, enkä samaistanut häntä uskovaiseksi. En sitten voinut pyytää syntejäni anteeksi, koska ajattelin, että minun on syötävä leipä ennen kuin viini tulee kohdalle. En tiedä sitten, kuinka olisi kuulunut toimia. Vähän se jäi mietityttämään, mutta ajattelin, että kun ry oli sen noin järjestänyt, niin olisi ollut outoa jos en olisi mennyt ehtoolliselle. Kuinka muut olisivat toimineet vastaavassa tilanteessa, jossa uskovainen jakaa viiniä?
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Weha » 30 Syys 2006, 14:59

Itse olisin jokatapausessa pyytänyt uskovaiselta papilta evankeliumin.

...Muuten Ehtoollinen ei ole ehtoollinen, ellei siinä ole molempia elementtejä, siis "leipää ja viiniä", niinkuin Kristus on asettanut (Luther).
Weha
 

ViestiKirjoittaja nuusku » 30 Syys 2006, 15:24

Niin, minä siis vaan jäin miettimään, että olisinko sitä voinut siis pyytää jo syötyäni leivän, olisiko se ollut "tavanomaista" pyytää sitä kun on jo nielaissut leivän. Ajattelin sitten, että siinä ei mitän katastrofaalista olisi tapahtunut, koska sain vähän aiemmin yleisestä saarnasta kuitenkin uskottua, ja vaikka olisinkin halunnutkin kuulla omalle kohdalle, kun tuo ehtoollistilanne on aina sellainen jossa tuntee itsensä tosi kelvottomaksi, niin koska en löytänyt mahdollisuutta omalle kohdalle kysymiseen, niin ajattelin sitten, että tämä voi mennä näinkin.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Weha » 30 Syys 2006, 15:26

Aivan, mutta evankeliumi on aina vahvistavaa ja lohduttavaa...en tarkoita, että ottaisi tehdystä teosta ansion.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Sinikettu » 07 Tammi 2007, 15:51

Weha kirjoitti: Jumalan lapsi saa ehtoollista nauttiessaan uskoa lapsellisesti, että kun nautin Jeesuksen ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa, on totta, että juuri minun syntini ovat anteeksi siinä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuulun Jumalan perheväkeen ja saan kerran viettää suurta ehtoollista taivaassa.


Tämä on minulle vieläkin epäselvää, että eikö ehtoollisen nauttiminen annakaan syntejä anteeksi? Olen tästä täällä foorumilla aikaisemminkin kysynyt, mutta siitä on jo jonkin aikaa ja koska asia ei vieläkään ole selvä niin kysyn uudestaan. :oops: Koittakaa olla kärsivällisiä heikon ihmisen kanssa.

Olen ymmärtänyt, että vl:t pitävät ehtoolista vain muistoateriana, siinä ei siis saa syntejään anteeksi. Katekismuksessa kysytään, että mitä ehtoollisen syöminen ja juominen hyödyttää. Vastaus: "Sen osoittavat meille nämä sanat: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Nimittäin että meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus. Joka uskoo nämä sanat, hän saa mitä ne lupaavat ja lausuvat, nimittäin syntien anteeksiantamisen."

Vanha kristinopissa sanotaan (tämä on äitini vanha rippikoulun katekismus ja tietolipas, joka on painettu jo vuonna 1948, en tiedä miten nykyinen kristinoppi kuuluu) että "Herran pyhä ehtoolinen on salaisuus, jonka syvyys on meille tutkimaton. Mutta uskossa tulemme osallisiksi sen runsaasta siunauksesta. Vietämme ehtoollisessa Kristuksen uhrin: hänen kärsimyksensä ja kuolemansa muistoa. Saamme vakuutuksen syntiemme anteeksiantamuksesta. Saamme siinä läheisen yhteyden kristukseen ja toisiimme. Ilo ja kiitollisuus täyttää sydämemme, niin että uudelleen annamme itsemme Herralle. Me tunnustamme Kristusta, ja meissä elpyy toivo, että kerran saamme Kristuksen uskollisten kanssa nauttia suurta ehtoolista taivaassa."

Kristinopista ymmärtäisin niin, että yhdistettynä ennen ehtoollista kuultuun synninpäästöön, ehtoollisen nauttimisessa saa uskoa synnit anteeksi. Ei pelkkä ehtoollisen nauttiminen ilman sitä edeltävää synninpäästöä anna syntejä anteeksi. Ehtoollinen on niinkuin vakuutus siitä, että todella saan uskoa synnit anteeksi niin kuin ennen ehtoollista synninpäästöstä kuulin. Eli jos en ole uskonut ennen ehtoollista saamaani synninpäästöä niin ehtoollisenkaan nauttimisella ei ole mitään merkitystä syntien anteeksisaamisen kannalta. Lutherin tekstistä taas saan ymmärryksen, että kun pappi sanoo ennen ehtoollista asetussanat, niin jo niillä sanoilla, kun ne uskoo, saa ehtoollisessa synnit anteeksi.

Lieneekö minulla hidas ymmärrys, mutta minusta tämä ei ole lainkaan selkeää. :(
Avatar
Sinikettu
puuhakas
 
Viestit: 237
Liittynyt: 05 Kesä 2006, 15:11

ViestiKirjoittaja Weha » 07 Tammi 2007, 20:01

Kyllä kristillisyydessä on opetteu, että saamme tässä sakramentissa Kristuksen tosi ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa. Synnit saamme anteeksi, sen sanan kautta, joka sen lupaa. Eli kristillisyydessämme, ovat uskovaiset pyytäneet anteeksi syntejään toiselta uskon sisarelta tai veljeltä. Tämähän on hyvin lohduttavaa. Näin myös voi pyytää ehtoollispöydässä uskovaiselta papilta syntejä anteeksi, jos ei ole toista uskovaista läsnä. Tietysti on myös yleinen saarna, josta voi uskoa syntinsä anteeksi. Nämähänon ihan Raamatun opetuksia.

Syömällä ja juomalla ei saa syntejä anteeksi.

Siis, mitä tästä on sinulle jotkut sanoneet, että on väärin?

Katekismus
Kuinka monenlainen syöminen ja juominen tapahtuu pyhässä ehtoollisessa?



Pyhässä ehtoollisessa tapahtuu kolmenlainen syöminen ja juominen: luonnollinen, hengellinen ja sakramentillinen.


Luonnollinen syöminen ja juominen tarkoittaa tavallista syömistä. Ehtoollisessa leipä ja viini syödään luonnollisella tavalla kuten ruoka.


Hengellinen syöminen ja juominen tarkoittaa uskoa Kristukseen. Uskossa näet me nautimme Kristuksen lunastustyön hedelmää, syntien anteeksiantamusta. Lue Joh. 6:47-58. Tätä hengellistä syömistä on aina harjoitettava. Huomio: Joh. 6:47-58 ei puhu ehtoollisen nauttimisesta, vaan vain tästä hengellisestä syömisestä.


Sakramentillinen syöminen ja juominen tapahtuu ainoastaan pyhän ehtoollisen sakramentissa, sillä vain siinä saamme suullamme ottaa vastaan ja yliluonnollisella tavalla syödä ja juoda Kristuksen tosi ruumiin ja veren. Tämä tapahtuu samalla, kun syömme leivän ja juomme viinin.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Tammi 2007, 20:20

nuusku kirjoitti:Niin, minä siis vaan jäin miettimään, että olisinko sitä voinut siis pyytää jo syötyäni leivän, olisiko se ollut "tavanomaista" pyytää sitä kun on jo nielaissut leivän. Ajattelin sitten, että siinä ei mitän katastrofaalista olisi tapahtunut, koska sain vähän aiemmin yleisestä saarnasta kuitenkin uskottua, ja vaikka olisinkin halunnutkin kuulla omalle kohdalle, kun tuo ehtoollistilanne on aina sellainen jossa tuntee itsensä tosi kelvottomaksi, niin koska en löytänyt mahdollisuutta omalle kohdalle kysymiseen, niin ajattelin sitten, että tämä voi mennä näinkin.


Ainakin yhden kerran muistan joutuneeni samanlaiseen tilanteeseen. Ehtoolliselle menijät olivat melkein kaikki kanssamme samalla tavoin uskovaisia, koska oli alkamassa Keski-Suomen alueen Rauhanyhdistyksen seurakuntapäivä. Vaikka pyrkimys on saada uskovainen pappi leivän jakajaksi, aina se ei onnistu, sillä paikallisen seurakunan kirkkoherra järjestyksen lopulta sanelee, jos niin haluaa. Ei ole mieltä ylentävää käydä kovin taistelemaan tällaisessa tilanteessa.

Niinhän siinä meneteltiin, että sevankeliumia pyydetiin viinin jakajalta. Synninpäästön vaikutus on sama, tapahtuupa se missä välissä tahansa. Joskus olen käynyt ehtoollisella tilanteessa, että olin ainoa uskovainen koko kirkossa. Silloin en voinut synninpästöä kysyä keltään, täytyi vain uskoa vanhan päästön mukaisesti. Joka hetkihän me teemme syntiä, joka hetki saamme sitä myös anteeksi, vaikka emme joka hetki anomusta esitäkään. Syntien anteeksi saaminen ei riipu siitä, miten usein sitä anomme, jos se siitä riippuisi, sehän olisi ansio oppia, jos paljolla pyytämisellä saisi paljon antteeksi. Synnitunnon ja anteeksi pyytämisen merkitys on siinä, että heikko ja vähävoimainen sillä tavalla tulee lohdutetuksi. Ei pyytämisen vuoksi, vaan sen vastauksen mukana saamamme evankeliumin lohdutuksen kautta. Heikkouden ja huonouden tuntemisia mieille annetaa nvain siksi, että ei pääsisi väärää kasvua tapahtumaan, vaan muistaisimme vain armosta uskovamme synnit anteeksi.

Olikohan turhan monimutkaista yksinkertaisesta asiasta? Selvisikö mitään? Jospa veljet ja sisret täyttävät nämä vajaat sanat.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 07 Tammi 2007, 20:25, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Weha » 07 Tammi 2007, 20:25

Puatti: Lutherin tekstistä taas saan ymmärryksen, että kun pappi sanoo ennen ehtoollista asetussanat, niin jo niillä sanoilla, kun ne uskoo, saa ehtoollisessa synnit anteeksi.

V: Tarkoitako tässä siis yleistä synninpäästöä, jotka uskovainen pappi lausuu, selkeillä sanoilla ehtoollista ennen?

--Toki sanat antavat mitä lupaavat. Minusta on lohdullista saada myös henkilökohtainen synninpäästö.
Weha
 

ViestiKirjoittaja Sinikettu » 07 Tammi 2007, 23:39

Weha, tilanne oli sellainen, että kerran äidilleni eräs pappi ihmetteli sitä, kun lestadiolaiset pitävät ehtoollista vain muistoateriana. Sitten kerran seuroissa puhuja sanoi, ettei syntejä saa anteeksi ehtoollisessa. Tämä on jäänyt minua vaivaamaan ja siksi kysyin.

Lutherin tekstistä tarkoitin niitä sanoja "teidän edestänne annettu ja vuodatettu". Eikö pappi sano aina leipää ja viiniä antaessaan, että "... sinun edestäsi annettu" ja "...sinun edestäsi vuodatettu"? Nyt tuli kyllä muistikatko, että miten ne kuuluu ne ehtoollisen asetus sanat, jotka alkaa, että "sinä yönä jona hänet kavallettiin...". Joka tapauksessa ymmärrän tuosta katekismuksesta, että ne sanat, jossa sanotaan tuo "teidän edestänne annettu ja vuodatettu" riittävät ehtoollisen yhteydessä antamaan synnit anteeksi. Kristinopista taas ymmärsin, että viitataan siihen synninpäästöön, jonka on saanut aiemmin yleisessä synninpäästössä ja ehtoollinen on vakuutus, että siihen todella saa uskoa.
Avatar
Sinikettu
puuhakas
 
Viestit: 237
Liittynyt: 05 Kesä 2006, 15:11

ViestiKirjoittaja Weha » 07 Tammi 2007, 23:58

Olisiko ky.papille sitten ehtoollinen epäselvä? Miksi heillä on sitten rippi ennen ehtoollista? Muistoateriahan ehtoollinen ennenmuuta on. Näin sana sanoo:
Mielestäni ehtoolliselle tulee mennä hyvällä omallatunnolla (sovi veljesi kanssa), niinkuin Raamattu opettaa:

1.kor.11:24. Ja kiitti, mursi ja sanoi: ottakaat, syökäät! tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne murretaan: se tehkäät minun muistokseni; 25. Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen ja sanoi: tämä kalkki on se Uusi Testamentti minun veressäni; se tehkäät, niin usein kuin te juotte, minun muistokseni. 26. Sillä niin usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää teidän Herran kuoleman julistaman, siihenasti kuin hän tulee.
27. Sentähden joka kelvottomasti syö tästä leivästä ja juo Herran kalkista, se on vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28. Mutta koetelkaan ihminen itsiänsä, ja niin syökään tästä leivästä ja juokaan tästä kalkista. 29. Sillä joka syö taikka juo kelvottomasti, hän syö ja juo tuomion itsellensä, ettei hän Herran ruumista eroita.

Jos olen väärin ymmärtämässä, koeteltakoon...
Weha
 

ViestiKirjoittaja Weha » 08 Tammi 2007, 00:30

Minusta asia on selvä: "toimitus ei anna syntejä anteeksi, vaan ne sanat jotka Pyhän Hengen virasta lausutaan".

Luterilainen tunnustus lausuu uskonpuhdistajaa Martti Lutheria lainaten: "Näissä (asetus)sanoissa me pysymme, ja mielisimme kovin nähdä, kuka pystyy ne korjaamaan ja muuttamaan toisenlaisiksi kuin ne Kristuksen lausumina kuuluvat. Totta kyllä, jos jätät ehtoollisesta sanan pois tai tarkastelet sitä ilman sanaa, sinulla ei ole muuta kuin tavallista leipää ja viiniä. Mutta jos sana pysyy mukana niin kuin sen ehdottomasti on pysyttävä, silloin leipä ja viini ovat sen sanan mukaan Kristuksen tosi ruumis ja veri. Sillä niin asia on kuin Kristuksen suu on sen opettanut ja lausunut. Hän ei voi valehdella eikä pettää." (Suom. 1990, s. 518,22-23).
Weha
 

ViestiKirjoittaja hannu » 08 Tammi 2007, 07:51

Ymmärrän niin että sakramentit ovat tarkoitetut uskon vahvistukseksi. Siis uskovaisena sinne mennessämme saamme joka hetki uskoa syntimme anteeksi kuten muulloinkin. Ennen kuin menen ehtoolliselle, haluan korjata vikoja, joita on läheisten kanssa. Ehtoollispöydässä ei ole välttämätöntä kuulla päästön sanoja, mutta se on monesti omalta puolelta tarpeen. Ehtoollinen vakuuttaa meitä sanaan yhdistetyn merkin kautta siitä pelastuksesta, jonka Jeesus on meille valmistanut. Kun muistelemme Jeesusta, muistamme myös ristinkuoleman. Jos uskovainen menee ehtoolliselle siinä tarkoituksessa, että saisi syntinsä anteeksi sen nauttimisen vuoksi, on hän menossa nauttimaan sen väärin. Jos epäuskoinen nauttii ehtoollista parannuksen tekemiseksi, nauttii hän sen väärin. Jeesus sanoi hyvästijättöpuheessa (en muista oliko se enne vai jälkeen ehtoollisen) "...te olette nyt puhtaat sen sanan tähden, jonka minä teille puhuin...". Ehtoollinen oli jokatapauksessa lähellä tapahtuva/tapahtunut asia.
hannu
vakiintunut
 
Viestit: 129
Liittynyt: 12 Heinä 2006, 09:53
Paikkakunta: Länsi-Suomi

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Tammi 2007, 08:01

Weha, tilanne oli sellainen, että kerran äidilleni eräs pappi ihmetteli sitä, kun lestadiolaiset pitävät ehtoollista vain muistoateriana. Sitten kerran seuroissa puhuja sanoi, ettei syntejä saa anteeksi ehtoollisessa. Tämä on jäänyt minua vaivaamaan ja siksi kysyin.


Monen ulkopuolisen mielestä halveksimme sakramenttejä, koska emme tunnusta niihin parannuksen ja syntien anteeksi saamisen paikkaa. Ei se niin yksioikoista ole.

Ehtoollinen on muistoateria, ninhän Jeesus itse sanoi asetussanoissaan, jotka kuulemme aina ennen ehtoollisen jakamista: Niin usein, kuin sen teette, tehkää se Minun (Jeesuksen) muistokseni.

Ehtollinen on kuitenkin myös enemmän, kuin pelkkä muistoateria. Se on sakramentti, jolla elvytetään ja vahvistetaan ennen alettua uskoamme.

Synninpäästön ajankohdassa ei tarvitse jäädä lainomaiesti miettimään, miss ävälissä sen pyytää ja saa. Tavallisesti sitä pyydetään ennen ehtoolista, emme ole kuitenkaan tapojen orjia. Vapaasti voi pyytää evankeliumin lohdutusta vaikka viinin jakajalta tai jopa ehtoollsen jälkeen kirkon käytävälls tai penkissä, jos siltä tuntuu ja silmiin osuu sopivalta tuntuva uskovainen. Onhan saattanut tulla siellä ehtoollsipöydässä mieleen joku toisen kanssa sovittava asiakin. Joissakin suviseuroissa papisveli rippisaarnassaan siitä mainitsikin, että hyvillä mielin voi ehtoollisella käydä ja sen jälkeen vahvistetulla uskolla käydä sopimassa sekaantuneita asioita.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja JIA » 08 Tammi 2007, 11:40

Ehtoollinen kyllä taidetaan ymmärtää vl-kristillisyyden ulkopuolella syntien anteeksiantamukseksi. Niin minäkin sen opin rippikoulussa ja niin ymmärsin sen pitkälle aikuisuuteen asti. Vasta kun aloin tutkia lestadiolaisuutta lähemmin 90-luvulla, huomasin opetuksen erilaisuuden siinä ja muissakin asioissa. Se vaikutti niin, etten enää uskaltanut ehtoolliselle ollenkaan! Vasta parannuksen jälkeen olen käynyt ehtoollisella.

Tätä keskustelua seuratessani tuli mieleen, että ellei ihminen tiedä, voidaanko sitä lukea hänelle viaksi niin, että hän olisi kelvoton ehtoollisvieras? Jos uskoo sen mukaan kuin on opetettu, ja menee ehtoolliselle syntiensä painamana, koska luvataan, että tulkaa kaikki syntiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon?
JIA
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Tammi 2007, 11:46

[
quote="JIA]
Tätä keskustelua seuratessani tuli mieleen, että ellei ihminen tiedä, voidaanko sitä lukea hänelle viaksi niin, että hän olisi kelvoton ehtoollisvieras? Jos uskoo sen mukaan kuin on opetettu, ja menee ehtoolliselle syntiensä painamana, koska luvataan, että tulkaa kaikki syntiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon?


Väärinhän he siinä opettavat ja saavat kuulijatkin uskomaan väärin. Kuitenkin he tekevät sitä tietämättään, epäuskossa, kuten Saulus vainotessaan Jumalan seurakuntaa. Sauluksellekin tarjoutui evankeliumin ja syntien anteeksi saamisen mahdollisuus, sama mahdollisuus on kaikilla myös meidän aikanamme.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 08 Tammi 2007, 11:54, muokattu yhteensä 2 kertaa
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Tammi 2007, 11:50

Puatti kirjoitti::oops: Koittakaa olla kärsivällisiä heikon ihmisen kanssa.


Don't worry. Ihmisestä yleensä näkee, jos hän kyselee aidolla mielellä. Jumala avaa asioita parannuksen armon saaneellekin määräosansa jälkeen. Ymmärrät nyt sen, mikä on tarpeellista, eli syntien omakohtaisen anteeksisaamisen Jeesuksen nimessä ja veressä.

Olen ymmärtänyt, että vl:t pitävät ehtoolista vain muistoateriana, siinä ei siis saa syntejään anteeksi. Katekismuksessa kysytään, että mitä ehtoollisen syöminen ja juominen hyödyttää. Vastaus: "Sen osoittavat meille nämä sanat: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Nimittäin että meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus. Joka uskoo nämä sanat, hän saa mitä ne lupaavat ja lausuvat, nimittäin syntien anteeksiantamisen."


Otteita Svebeliuksen katekismuksesta:

12. Onko se kenellekään hyödyllinen mennä tälle Herran pöydälle ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista?
Vastaus: Ei. ? Ilman uskoa eli hengellistä syömistä ja juomista sakramentillinen syöminen ja juominen, joka ehtoollisessa tapahtuu, ei mitään auta: vaan se tulee ottavalle enemmän tuomioksi kuin autuudeksi.


18. Minkätähden on Kristus ehtoollisen asettanut?
Vastaus: Että me nöyryydessä muistaisimme ja julistaisimme niitä suuria hyviä töitä, kuin Hän piinallansa meille tehnyt ja osoittanut on, ja Häntä niiden edestä kiittäisimme.


19. Mitä hyvää meille Herran ehtoollisesta on?
Vastaus: 1. Tulee meidän uskomme siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntein anteeksi saamisesta. 2. Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi, niin että Hän on meissä ja me Hänessä. 3. Tulee meidän uskomme vahvistetuksi ylösnousemisesta iankaikkiseen elämään.


-> Ehtoollisessa ihminen ei siis saa syntejään anteeksi, mutta uskovainen saa vakuutuksen syntien anteeksiantamuksesta (armovakuutus). Epäuskoinen, jolla synnit eivät ole anteeksi, ei saa ehtoollisessa armovakuutusta, sillä sillä hänen on ensin synnyttävä uudesti.

24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat vieraat tälle pyhälle aterialle?
Vastaus: Kelvolliset ja mahdolliset vieraat ovat ne, jotka itsensä koettelevat, ymmärtävätkö he, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa: 1. Jos he sydämestänsä katuvat tehtyjä syntejänsä. 2. Jos he vahvasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen vahvistaa pyhällä ehtoollisella. 3. Jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja 4, totinen ja vakaa aikomus ja tahto parantaa elämäänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka näistä ei pidä lukua, vaan menevät sinne tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotukseen.


25. Kuinka meidän tulee käyttäytyä, kun me astumme Herran pöytään?
Vastaus: Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön, niin tulee meidän:
1. Astua esiin totisessa parannuksessa, poispannen kaikki vieraat ja maailmalliset ajatukset.
2.itse sakramentin nauttimisessa käyttäytyä jumalisesti, raittiisti ja siveästi, ajatellen, ettei meillä ole ihmisten vaan Jumalan kanssa tekemistä;
3. Koska me sieltä lähdemme uudistetusta armosta ja Häntä sen edestä sydämestämme kiittää, pitäin hyvää aikomusta ja tahtoa vaeltamaan uudessa elämässä.


-> Synninpäästö saarnaviralta edeltää ehtoollisen kelvollista nauttimista. Ko. kohtaa ei nykykatekismuksista enää löydy. Kelvottomasti ehtoollisen voi tietysti nauttia ilman saarnaviralta saatavaa synninpäästöäkin.

Kristinopista ymmärtäisin niin, että yhdistettynä ennen ehtoollista kuultuun synninpäästöön, ehtoollisen nauttimisessa saa uskoa synnit anteeksi. Ei pelkkä ehtoollisen nauttiminen ilman sitä edeltävää synninpäästöä anna syntejä anteeksi. Ehtoollinen on niinkuin vakuutus siitä, että todella saan uskoa synnit anteeksi niin kuin ennen ehtoollista synninpäästöstä kuulin. Eli jos en ole uskonut ennen ehtoollista saamaani synninpäästöä niin ehtoollisenkaan nauttimisella ei ole mitään merkitystä syntien anteeksisaamisen kannalta. Lutherin tekstistä taas saan ymmärryksen, että kun pappi sanoo ennen ehtoollista asetussanat, niin jo niillä sanoilla, kun ne uskoo, saa ehtoollisessa synnit anteeksi.

Lieneekö minulla hidas ymmärrys, mutta minusta tämä ei ole lainkaan selkeää. :(


Vika ei välttämättä ole lukijassa, vaan siinä, että myöhemmät ns. ortodoksiluterilaiset jumaluusoppineet ovat tiputtaneet katekismuksen teksteistä pois kelvollista ehtoollisen nauttimista edeltävän synninpäästön saarnaviralta. He pitävät synninpäästöä niin vähäisessä arvossa, että sen voi jättää ehtoolliskaavasta kokonaan pois. Svebeliuksen katekismuksessa uskonpuhdistuksen sanoma on tallennettu aidoimmillaan: "Sitten kuin me saarnaviralta olemme saaneet synninpäästön" jne. Eli ensin saarnaviralta Hengen eläväksi tekemä synninpäästö, vasta sitten voi ehtoollisen nauttia kelvollisesti. Uskovainen voi tosin nauttia ehtoollisen kelvollisesti ilman synninpäästöäkin, jos paikalla ei ole saarnavirkaa, koska uskovainen on kuullut saarnaviralta evankeliumin, jonka ydintä synninpäästö on, jo aiemmin. Uskovainen kuitenkin elää elävästä vedestä, joka on Hengen eläväksi tekemä evankeliumi, jonka vuoksi hän haluaa kuulla armovakuutuksen ensin uskovaisen papin saarnasta, sitten hän haluaa kuulla sen vielä läheisiltään ennen alttarin sakramenttia, mahdollisesti vielä papiltakin henkilökohtaisesti sekä uskoa ehtoollisessakin armovakuutuksen kohdalleen. Kun syntinen ruumiimme on himoineen ja haluineen mitä on, on evankeliumin nälkä luonnollista.[/quote]
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Ehtoollisesta

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Tammi 2007, 16:14

Lisää Svebeliuksen katekismuksesta:

26. Taidatkos päätökseksi lyhykäisesti minulle sanoa, kuinka joku oikein taitaisi käyttää kaikki nämä kuusi pääkappaletta kristillisyytensä harjoitukseksi?
Vastaus: Koska ihminen Jumalan kymmenestä käskystä ja laista on oppinut tuntemaan ja katumaan syntinsä, niin ei hänen pidä epäilykseen lankeeman; vaan uskontunnustuksen ja evankeliumin johdatuksesta kohta pakenemaan Jeesuksen Kristuksen ansion tykö ja sen uskolla itsellensä omistaman ja vakuutetun oleman syntein anteeksi saamisesta. Sen ohella tulee hänen joka päivä uskollisesti rukoilla Jumalaa kaikista hengellisistä ja ruumiillisista tarpeistansa Isä meidän- rukouksella, jonka Jeesus itse opettanut on, muistain aina kasteensa liittoa, jossa hän luvannut on luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen menoistansa ja sitä vastoin palvella Jumalaa pyhyydessä ja vanhurskaudessa. Ja koska hän havaitsee sen rikkoneensa ja vikaan tulleensa, pitää hänen ripille menemän, tunnustaman siinä syntinsä ja anoman synninpäästöä saarnaviralta, jolle voima annettu on syntejä anteeksi antaa Kristuksen puolesta; ja sitten kristillisesti menemän Herran ehtoolliselle uskonsa vahvistukseksi Jumalan armosta, syntein anteeksi saamisesta ja iankaikkisesta elämästä, jonka Jumala meille kaikille Kristuksen tähden armollisesti suokoon!


http://www.mangusti.com/Katekismus/Kate ... htoollinen
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Ehtoollisesta

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Tammi 2007, 19:29

Uuden liiton ehtoollinen vastaa suunnilleen vanhan liiton uhrilammasta, pääsiäislammasta. Vanhan liiton uskovaiset kirjoittavat jumalattomien uhreista samaan tapaan kuin Paavali jumalattomien ehtoollisella käymisestä.

Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen" (San.15:8).
"Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan" (San.21:27).
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Ehtoollisesta

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Tammi 2007, 19:38

Tuosta Svebeliuksen katekismuksesta vielä sananen. Luku 5 ripistä ja synninpäästöstä/-tunnustuksesta sekä luku 6 ehtoollisesta ovat raitista tekstiä. Luku 4 kasteesta ei minulle aukene. Näyttää jotenkin tavanomaiselta ortodoksiluterilaiselta soopalta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Seuraava

Paluu Uskonvanhurskaus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron