Onko luetulla sanalla uudestisynnyttävä voima?

[Weha]

Lueskelin tuossa erästä palstaa, jossa niin väitettiin, että olisi. Oli joku kohta otettu Raamatusta tukemaankin tätä käsitystä. Kaikesta huolimatta, on ne sitten hyvin opettaneet seuroissa tästäkin asiasta.

On Pyhän Hengen virka, jonka kautta ihminen uudestisyntyy saa Jumalan lapsen oikeuden. Tästähän puhutaan kaikkialla Raamatussa:

Joh.20:21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.


Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”

Jos usko tulisi lukemalla Raamattua tai jos epäuskoinen voisi antaa syntejä anteeksi, turhaanhan Jeesus tämän vallan olisi omilleen (Pyhän Hengen papeille) antanut.

2.kor.3:6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi... 8. Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?


Kuten Lutherkin opettaa Isossa katekismuksessa sen kolmannessa uskonkohdassa, että ilman seurakunnnan apua, ei voi autuutta omakseen saara:

Luther opettaa Isossa katekismuksessaan, sen kolmannessa uskonkappaleessa:


"Pyhä Henki saattaa meidät ensiksi pyhien yhteyteen, seurakunnan helmaan, jonka välityksellä hän meille saarnaa ja vie meidät Kristuksen tykö. Me emme näe, et sinä, etkä minä, totisesti Kristuksesta tietää emmekä häneen uskoa ja häntä Herraksemme saada, ellei Pyhä Henki sitä evankeliumin saarnan kautta tarjoaisi ja helmaamme lahjana laskisi. Työ on tapahtunut ja täytetty: Onhan Kristus meille aarteen kärsimyksellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hankkinut ja ansainnut. Jos tämä teko jäisi salaan, kenenkään tietoon tulematta, se olisi turha ja hyödytön; mutta Jumala on, ettei aarre jäisi haudatuksi, vaan joutuisi käyttöön ja nautittavaksi, antanut sanan tulla esiin, julistettavaksi, antanut Pyhän Hengen siinä tuomaan ja omistamaan meille tuon lunastusaarteen. Pyhitys onkin siis yksinkertaisesti vain saarnaamista Herran Kristuksen tykö ja tätä hyvyyttä saamaan. Mutta tähän emme voi itsestämme päästä.

Pyhällä Hengellä on näet ensiksi maailmassa erikoinen seurakunta. Tämä on se äiti, joka synnyttää ja kantaa jokaisen kristityn Jumalan sanalla. Tätä sanaa hän ilmoittaa ja harjoittaa ja hän valaisee ja sytyttää sydämet, niin että he sen käsittävät, omistavat, siinä riippuvat ja pysyvät.

Ellei näet saarnata Kristuksesta, ei ole ensinkään Pyhää Henkeä perustamassa, kutsumassa ja kokoamassa kristillistä seurakuntaa, JONKA AVUTTA EI VOI TULLA KRISTUKSEN LUO.

`Minä uskon, että maanpäällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakaantumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa. Juuri tämä on siihen tulemisen alku. Ennen siihen tulemistamme me olimme kokonaan perkeleen omia, Jumalasta ja Kristuksesta kerrassaan tietämättöminä. Näin Pyhä Henki viimmeiseen päivään asti pysyy pyhän seurakunnan eli kristikunnan tykönä. Sen välityksellä hän meitä saattelee, sitä hän käyttää sanan julistamiseen ja harjoittamiseen ja tämän välityksellä hän saa aikaan ja lisää pyhitystä. Näin se päivittäin yhä kasvaa ja vahvistuu uskossa ja sen hedelmissä, jotka hän saa aikaan``

.

[Weha]

on eräs kohta, jota on käytetty, että Raamattua lukemalla ihminen uudetisyntyisi:

Joh.20:30-32
30. Niin teki myös Jesus monta muuta merkkiä opetuslastensa nähden, jotka ei tässä kirjassa ole kirjoitetut.
31. Mutta nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta hänen nimeensä.

--Kyseisen kohdan olen ymmärtämässä, ettei usko synny ihmeiten kautta, vaan on kirjoitettu, että voidaan julistaa evankeliumia.

Juuri edellä sanotaan, kuinka usko syntyy: jae.21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

Miksi siis ihmeessä Jeesus antoi voiman ja vallan omilleen hänessä antaa syntejä anteeksi, jos se valta olisi eriseuroilla tai epäuskoisilla, saatika siotten usko syntyisi Raamattua lukemalla?
Matt.18:18. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.

[O.M]

31. Mutta nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta hänen nimeensä.

--Kyseisen kohdan olen ymmärtämässä, ettei usko synny ihmeiten kautta, vaan on kirjoitettu, että voidaan julistaa evankeliumia.

Näin minäkin ymmärtäisin. Tuo kohta on luettava huolella osana asiayhteyttään. Kohta ei sano, että uskon saisi Raamattua lukemalla. Se sanoo, että edellä annettu valta päästää synneistä ja jättää synteihin on kirjoitettu, jotta lukija uskoisi. On Raamattuun kuulumaton lisäys väittää, että lukemalla saatu tietoisuus uskovaisten avainten vallasta vaikuttaisi uskon. Raamatun lukemisen tehtävä on ko. kohdan perusteella saattaa ihminen tietoiseksi Jumalan armojärjestyksestä ja siten ajaa ihminen Jumalan valtakunnan rajalle. Rajan yli lukemalla ei pääse, kirjain kuolettaa. Armojärjestys on kirjoitettu, että ihminen tulisi siitä tietoiseksi, etsisi Jumalan valtakuntaa ja saisi valtakunnasta saarnatussa evankeliumissa uskon Kristukseen.

[Taavetti]

Vieläkin elää monta, jota muistavat Pohjanmaalla asuneen veljen, joka oli epäuskosisena lukenut Raamattua moneen kertaan läpi, oli lukenut Lutherin kirjoituksia. Oli oppinut ne ulkomuistiin ja niiden pohjalta tiesi Jumalan armojärjestyksen, tiesi miten voi saada syntinsä anteeksi ja päästä nauttimaan vanhurskautta rauha ja iloa. Hänellä oli vain yksi ongelma, ei ollut tietoa, mistä sellaisen uskovaisten joukon löytäisi.

Kun sitten etsimisen jälkeen löysi oikein uskovaiset, oli myös Jumalan valmistama vastaanottavainen mieli. Nöyränä Jumalan lapsena hän sitten palveli vuosikymmenet Jumalan lapsia seurapuhujana. Lapsuudessani ja nuoruusessani olin lukuisia kertoja kuulemassa hänen puheitaan, jotka oikeastaan olivat Raamatun paikkojen ja Lutherin kirjoitusten siteeraamstta tekstiksi luetun selitykseksi.

[Nepheg]

Lutherin kirjoitus aiheesta:

Evankeliumin julistamisen virka on olemassa sen tähden, että tätä sanaa Jumalan nimen tuomasta pelastuksesta eivät muodosta kirjaimet ja kirjat, vaan elävän puheen avoin tunnustus, niin ettei sitä siis ainoastaan tiedetä, vaan saarnataan lakkaamatta, sopivalla ja sopimattomalla ajalla jne.

Sitten sanotaan myöskin Ps.19,2: >> Nuorten lasten suusta>> - ei >>kynästä>> - >> olet sinä tehnyt suuren voiman>>.
ja >> taivaat julistavat>> - ei >>ajattelevat- Jumalan kunniaa>>

[Taavetti]

Apostolien teot 8

15 Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen.
16 Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]
17 Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. [Ap. t. 19:6]
18 Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa
19 ja sanoi: "Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen."
20 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! [Matt. 10:8]
21 Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. [Ef. 5:5]
22 Käänny siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi. [2. Tim. 2:25]
23 Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan." [1. Tim. 6:9; Hepr. 12:15]
24 Silloin Simon sanoi: "Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!"
25 Kun apostolit olivat puhuneet Herran sanaa ja todistaneet hänestä, he lähtivät takaisin Jerusalemiin ja julistivat matkalla evankeliumia monissa Samarian kylissä.

Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran
26 Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."
27 Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla [Ps. 68:32; Sef. 3:10]
28 ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
29 Henki sanoi Filippokselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä."
30 Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: "Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?"
31 Mies vastasi: "Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo." Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään.
32 Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. [Jes. 53:7,8]
33 Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.
34 Hoviherra sanoi Filippokselle: "Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
35 Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [
37 Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."]* [Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.]
38 Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.
39 Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. [1. Kun. 18:12; 2. Kun. 2:16]
40 Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan. [Ap. t. 21:8]

Tämä Etiopian hoviherran kertomus on miehestä, joka osasi lukea ja luki profeetan kirjaa, eikä ymmärtänyt lukemaansa, eikä lukemalla uskoa saanut. Vasta kun hänelle avattiin Pyhän Hengen valtuudella usko ja uskon ymmärrys, hän saattoi jatkaa tietään iloiten siitä armosta, jonka oli osakseen saanut.

[Meiliaikku]

Apostolien teot 8

15 Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen.
16 Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]
17 Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. [Ap. t. 19:6]
18 Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa
19 ja sanoi: "Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen."
20 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! [Matt. 10:8]
21 Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. [Ef
22 Käänny siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi. [2. Tim. 2:25]
23 Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan." [1. Tim. 6:9; Hepr. 12:15]
24 Silloin Simon sanoi: "Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!"
25 Kun apostolit olivat puhuneet Herran sanaa ja todistaneet hänestä, he lähtivät takaisin Jerusalemiin ja julistivat matkalla evankeliumia monissa Samarian kylissä.

Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran
26 Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."
27 Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla [Ps. 68:32; Sef. 3:10]
28 ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
29 Henki sanoi Filippokselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä."
30 Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: "Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?"
31 Mies vastasi: "Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo." Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään.
32 Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. [Jes. 53:7,8]
33 Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.
34 Hoviherra sanoi Filippokselle: "Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
35 Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [
37 Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."]* [Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.]
38 Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.
39 Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. [1. Kun. 18:12; 2. Kun. 2:16]
40 Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan. [Ap. t. 21:8]

Tämä Etiopian hoviherran kertomus on miehestä, joka osasi lukea ja luki profeetan kirjaa, eikä ymmärtänyt lukemaansa, eikä lukemalla uskoa saanut. Vasta kun hänelle avattiin Pyhän Hengen valtuudella usko ja uskon ymmärrys, hän saattoi jatkaa tietään iloiten siitä armosta, jonka oli osakseen saanut.

Kyllähän vääräuskoiset mielellään vanhurkauttaisivat itsensä raamattua lukemalla, mutta Jumalan sana ei tue tällaista harhaoppia, päin vastoin krjain tuo kuoleman , mutta Henki tuo elämän. Jumalan henki on löydettävissä ainoastaan Jumalan seurakunnasta Jumalan lapsen sydämestä ja suusta.