hannu kirjoitti:Minkä teitte yhdelle näistä vähimmistä...
hannu kirjoitti:Missä muualla näemme Kristuksen kuin sisarissa ja veljissä?
Taavetti kirjoitti:Monista varsinkin toisilla nettipalstoilla luettavista väitteistä poiketen, todellisuudessa eivät Jumalan lasten yhteisten keskustelijoiden koosteet ole yhden, eivät kahden yksittäisen ihmisen mielen tuotosta, eivät edes pienen klikin sanelemia määräyksiä. Olen joutunut seuraamaan asioiden käsittelytapaa 1950 -luvun loppupuolelta alkaen. Vaikka olen kaiken aikaa ollut sivusta seuraaja, on kuitenkin joltinen tietopohja olemassa. Tietämättömän tavoin en siis kirjoita, vaikka tietoni ohutta onkin. Ensimmäinen kokemukseni oli, kun aivan sivullisena ja asioista tietämättömänä törmäsin ns pappiseriseuran rynnistykseen, sen nokkamiesten uskovaisille lähettämien kiertokirjeiden muodossa.
Hynde kirjoitti:Augustinusta mukaellen.
-Usko on yksinkertaista, mutta harhaoppisten velmuiluihin vastatessa tarvitaan paljon vaivaa ja tietoa.
-Nykyisten ja tulevien harhaoppien selitykseen tarvitsisi kirjaston verran selityksiä.
Taavetti kirjoitti:Kun jotakin asiaa on uskovaisten keskuudessa murehdittu ja sairastettu, eikä selvää yhteistä käsitystä tunnu löytyvän, sitä aletaan kysellä lähiseutujen uskovaisilta, lopulta jossakin vaiheessa lähetetään kysely Ouluun SRKn toimistolle. Jos asiaan on vanhastaan muodostunut kävitys, voidaan vastaus lähettää jopa paluupostissa. Monesti joudutaan vastausta kuitenkin etsimään laajemmista yhteyksistä, joudutaan kysymään vastausta Yhteiseltä seurakunnalta
eli kysymään Raamatun mukaisesti Herra suuta.
Ensin sitä valmistelee sihen valitut ihmiset, ehkä jotkut palkatut työntekijät, sitten SRKn työvaliokuna, johtokunta, lopulta nöiden valmisteluiden pohjalta lähetetään kiertokirje jokaiseen paikalliseen Rauhanyhdistykseen. Seuraava käsittely tapahtuu eri paikkakunmilla, sitten tilanteen kiireelisyyden mukaan joko pian tai myöhemmin kutsuttavassa Seurakuntavanhinten ja puhujien kokouskessa. On siis laaja ja monipuolinen käsittely ennen lopullista kannan ilmaisua ja julkistamista.
Jaakko kirjoitti:(eli toisin kuin anonyymipalstoilla julkisesti maailman keskellä "mässäillen" ja kinastellen), mutta vastaukseksi on kuulunut, että eivät he tunne tekevänsä tässä mitään väärää vaan on oikein hyvä, että on tällainen kanava, josta voi "huudella" ja antaa vaikkapa Aimo-ja Toivo-veljien kuulla kunniansa.
Taavetti kirjoitti:Sitten olivat erikseen vielä sellaiset, jotka pyysivät anteeksi sitä, mistä minua syytetään. Parannus ei ole oikea, jos se tapahtuu toisten omientuntojen varassa. Siis vain tuntosynnistä voi parannus olla oikea, pelkästään tiedon tai nuhteen varassa se ei kanna oikeaa hedelmää. Jos tunto avautuu nuhteenkin alla, niin se asia kyllä ilmenee katuvan syntisen synnin tunnustuksesta. Silloin seurakunnan ei saa kieltää synninpäästöä, eikä seurakunta sitä kielläkään.
Tässä mielessä naapuripalstalla keskusteltu aidon omantunnon vaatimus kyllä pitää paikkansa. Kuitenkin Pyhän Hengen opettama, myös toisten Jumalan lasten kautta opetettu omatunto voi olla aito omatunto.
No, minä pyydän anteeksi sitä, mistä minua syytetään.
Taavetti kirjoitti:Asiasta oli pidetty neuvonpito. Pekalla otti jo vanhaan ihmiseenkin ja hän lienee sanonut tilaisuudessa: "Minä voisin kyllä lähteä teille Jumalan rauhaa sanomatta, mutta se merkitsisi, että minä jäisin Jumalan valtakunnan ulkopuolelle ja siellä ei kukaan tule autuaaksi." Ja niin hän teki nöyrän parannuksen.
Tällöinkin ihmisenä ainakin minä joskus olen kysynyt, miksi Jumala antaa esim. mädän kalan saastuttaa sen puhtaankin kalan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa