Kirjoittaja Taavetti » 05 Elo 2007, 09:03
Paavalin kirjeistä löytyy sen opetuksen alku, mikään nykyisten aikojen keksintö tai opetus ei ole kysymyksessä, vaikka sellaisiakin väitteitä kohtaa silloin tällöin. Kerään niitä opetuksia tähän viestiin vähitellen, liitän yhden kerrallaan, joten olkaa kärsivällisiä. Ensimmäiseksi sain muistiin kohdan, joka ei varsinaisesti liity tähän, mutta on silti hyvä hiukan avaamaan käsitettä uskosta:
Heprealaiskirje 11
8 Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi, kuin hän kutsuttiin menemään siihen maahan, jonka hän oli perivä, ja hän meni eikä tietänyt kuhunka hän tuleva oli.
9 Uskon kautta oli hän muukalainen luvatussa maassa, niin kuin vieraalla maalla, ja asui majoissa Isaakin ja Jakobin kanssa, jotka olivat sen lupauksen kanssaperilliset.
10 Sillä hän oli odottanut sitä kaupunkia, jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
11 Uskon kautta myös Saara sai voiman siittääksensä, ja synnytti jälkeen ikänsä ajan; sillä hän piti sen uskollisena, joka sen hänelle luvannut oli.
12 Sen tähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi monta, niin kuin tähtiä on taivaassa ja niin kuin santaa meren rannassa, joka epälukuinen on.
13 Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.
14 Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.
Varsinaisesti Jumalan lasten äitinä tulee esille ainakin Galatalaiskirjeessä, kun Paavali kirkastaa lain vanhurskauden eroa vapaiden Jumalan lasten armovanhurskaudesta, siinä tulee esille myös vertaus Jumalan valtakunnasta Jerusalemin kuvalla. Vertauksiahan nämä kaikki ovat, pyrkivät eri tavoin kirkastamaan samaa asiaa.
Galatalaiskirje 4
21 Sanokaat minulle te, jotka lain alla olla tahdotte: ettekö te lakia kuule?
22 Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli kaksi poikaa, yksi palkkavaimosta ja yksi vapaasta.
23 Mutta joka palkkavaimosta oli, se oli lihan jälkeen syntynyt, ja joka vapaasta oli, se oli lupauksen kautta.
24 Nämät jotakin merkitsevät; sillä nämät ovat ne kaksi Testamenttia: yksi Sinain vuoresta, joka orjuuteen synnyttää, joka on Agar.
25 Sillä Agar on Sinain vuori Arabiassa ja ulottuu hamaan Jerusalemiin, joka nyt on, ja on lastensa kanssa orjana.
26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme.
27 Sillä kirjoitettu on: iloitse, sinä hedelmätöin, joka et synnytä, pakahda ja huuda sinä, joka et raskas ole; sillä yksinäisellä on enempi lapsia kuin sillä, jolla mies on.
28 Mutta me, rakkaat veljet, olemme niinkuin Isaakikin, lupauksen lapset.
29 Mutta niinkuin se silloin, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu.
30 Mutta mitä Raamattu sanoo? aja palkkavaimo poikinensa ulos; sillä ei palkkavaimon pojan pidä perimän vapaan pojan kanssa.
31 Niin me siis olemme, rakkaat veljet, emme palkkavaimon poikia, vaan vapaan.
Tämä kohta sopii myös keskusteluun lakihenkisyydestä, voi jo siellä ollakin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4