Oikea ja väärä henki

[Taavetti]

Muutamat ovat väittäneet, että henkioppi on jotenkin uutta, keksitty korkeintaan muutama vuosikymmen sitten. Alanpa tähän kokoamaan Raamatun kohtia, joissa kirjoitetaan vääristä ja turmiollisista hengistä. Vaikka Raamatun ilmoitus on pääasialla Pyhän Hengen ilmoitusta, ja opetusta miten ihminen voi saada syntinsä anteeksi, ei Raamattu vallan jätä kertomatta, mistä ja miten synti on maailmaan tullut. En ainakaan vielä tietoisesti etsi näitä Raamatun kohtia, mutta kun muistan sellaisia etsimättä useita eteeni tulleen, sain hetki sitten inspiraation kopioida yksi sellainen kohta. En nyt ehdi etsiä, mistä kirjoituksesta tämä kohta on, mutta tekstin pitäisi olla selvää.

1 Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. [Kol. 2:13]
2 Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä. [Joh. 14:30; Ef. 6:12]
3 Heidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja näin olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin. [Joh. 3:6]"

[Munkki]

Tässä Taavetille avuksi yksi selvä Raamatun paikka, jossa ilmenee selvästi henkimaailman kahtia jako = Pyhä Henki ja pimeyden henkivallat:

Apostolien teot 8:9 Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa. 10 Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: "Hän on Suuri Voima, Jumalan voima." 11 Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä. 12 Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. 13 Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan.



Pietari ja Johannes Samariassa
14 Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat samarialaisten ottaneen vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen. 15 Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen. 16 Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. 17 Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen.
18 Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa 19 ja sanoi: "Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen." 20 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! 21 Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. 22 Käänny siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi. 23 Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan." 24 Silloin Simon sanoi: "Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!"

[Munkki]

Olen tässä tutkiskellut Apostolien tekoja ja sieltä "pisti silmään" vielä kaksi kohtaa, joissa näkyy kuinka pimeyden henget pyrkivät vääristämään evankeliuimia, ja haittaamaan evankeliuimin leviämistä

16 Kun taas olimme menossa rukouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat. 17 Tyttö lähti Paavalin ja meidän muiden perään ja huusi: "Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!" 18 Näin hän teki useana päivänä, kunnes Paavali menetti kärsivällisyytensä, kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua: lähde hänestä!" Siinä samassa henki lähti.
19 Mutta kun tytön isännät huomasivat, ettei heillä enää ollut toivoa tuloista, he ottivat Paavalin ja Silaksen kiinni ja raahasivat heidät torille viranomaisten luo. 20 Kaupungin hallitusmiesten edessä he sanoivat: "Nämä miehet aiheuttavat levottomuutta kaupungissamme. He ovat juutalaisia 21 ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska olemme roomalaisia." 22 Kansakin nousi heitä vastaan. Hallitusmiehet käskivät repiä heiltä vaatteet päältä ja ruoskittivat heidät. 23 Kun heidät oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vartija sai määräyksen valvoa heitä tarkoin, 24 ja niinpä hän saamansa käskyn mukaisesti vei heidät vankilan perimmäiseen soppeen ja vielä varmuudeksi pani heidät jalkapuuhun.


Taikausko kärsii tappion
11 Jumala teki ennennäkemättömiä voimatekoja Paavalin kätten kautta. 12 Jopa pääliinoja ja muita Paavalin käyttämiä vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois.
13 Myös jotkut kiertelevät juutalaiset henkienmanaajat alkoivat loitsiessaan lausua Herran Jeesuksen nimeä. Karkottaessaan sairaista pahoja henkiä he sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa." 14 Näin tekivät myös juutalaisen ylipapin Skeuaksen seitsemän poikaa, 15 mutta paha henki vastasi heille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalinkin tiedän, mutta keitä te olette?" 16 Ja mies, jossa paha henki oli, ryntäsi heidän kimppuunsa, nujersi heidät kaikki ja runteli heitä niin, että heidän oli alasti ja verissä päin paettava talosta.
17 Tämä tuli Efesoksessa sekä juutalaisten että kreikkalaisten tietoon, ja pelko valtasi kaikki ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti. 18 Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet, 19 ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan. 20 Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle.

[O.M]

Hengistä on kirjoitettu useammassakin viestiketjussa, mutta mielestäni voisi olla tarpeen tutkia henkioppia tässä Taavetin jo aiemmin aloittamassa viestiketjussa ja nimenomaan Raamatun valossa. Keskusteluun osallistuakseen ei tarvitse olla mitään kantaa siitä, olivatko 1970-luvun henget tai osa niistä höpöjuttu, kunhan vain haluaa tarkastella asiaa Raamatun valossa. Raamattu puhuu paljonkin hengistä, mutta hirmu yksityiskohtaisesti en koskaan ole henkioppiin perehtynyt.

Taavetti kirjoitti 1970-luvulla käytetyistä termeistä täällä. Mielestäni viesti avaa hyvin epämääräisiltä tuntuvia henki-käsitteitä.

Raamatun mukaan uskosta Jumalaan sinänsä ei voi päätellä ihmisen olevan oikein uskomassa, koska pahat hengetkin uskovat Jumalan olevan yksi ainoa. Pahat henget vapisevat, koska he tietävät Jumalan tuomion kohtaavan aikanaan heitä.

Jaak. 2:
"19 Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. [Mark. 1:24]"

Raamatun mukaan pahat henget uskovat myös Jeesuksen olevan Jumalan pyhä, vaikka eivät uskokaan häntä henkilökohtaiseksi vapahtajakseen (sovitusta ei sitä paitsi taida olla valmistettu kuin ihmisille; pahoilla hengillä ei ikuisuus- ja henkiolentoina ole mahdollisuutta uskoa lunastusta, koska vain lihassa tehdyt synnit on sovitettu lihassa).

Mark. 1:
"23 Kaupungin synagogassa oli juuri silloin mies, joka oli saastaisen hengen vallassa. Hän alkoi huutaa: [Matt. 12:43; Mark. 3:11, 5:8, 6:7, 9:25; Ap. t. 8:7]
24 "Mitä sinä meistä tahdot, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä!" [Matt. 8:29; Jaak. 2:19]"

Pahat henget ovat luonteeltaan sellaisia, että ne riivaavat ihmisiä. Osa raamatunkohdista, joissa sanotaan hengen ottavan ihmisen valtaansa, vaikuttaa minun lukemanani epilepsiakohtaukselta. Ko. kohtien hengellinen merkitys on minulle epäselvä.

Luuk. 9:
"42 Vielä pojan tullessakin henki paiskasi hänet maahan ja kouristi häntä."

Jeesuksella oli voima ajaa pois saastaisia henkiä ihmisistä.

Luuk. 4:
"35 Mutta Jeesus käski henkeä ankarasti: "Ole vaiti! Lähde hänestä." Silloin paha henki paiskasi miehen maahan väkijoukon keskelle ja lähti hänestä vahingoittamatta häntä.
36 Kaikki olivat ymmällä ja sanoivat toisilleen: "Mitä tämä puhe oikein on? Hän käskee saastaisia henkiä vallalla ja voimalla, ja ne lähtevät tiehensä.""

Saman voiman ajaa saastaisia henkiä pois Jeesus antoi myös opetuslapsilleen.

Luuk. 10:
"17 Ne seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta palasivat iloisina ja sanoivat: "Herra, pahat hengetkin tottelevat meitä, kun käskemme niitä sinun nimessäsi." [Luuk. 9:10]"

--> Lieneeköhän kyky käskeä pahoja henkiä poistumaan sama kuin valta antaa syntejä anteeksi? Kun ihminen, jonka sydämessä asuu Pyhä Henki, saarnaa Pyhän Hengen voimasta synnit anteeksi ja sana vaikuttaa uskon vastaanottajan sydämessä, silloin pahat henget jättävät ihmisen sydämen ja mielen, ja ihmiseen tulee uusi vaikuttaja, Pyhä Henki. Toki pahat henget sen jälkeenkin pyrkivät takaisin, varmasti aina siihen saakka, kunnes ihminen viimeisen kerran ummistaa silmänsä tälle maailmalle.

Jeesus kuitenkin toteaa, että ensisijaisesti ei pidä iloita siitä, että on kyky ajaa pahoja henkiä pois, vaan siitä, että on nimi elämän kirjassa.

Luuk. 10:
"20 Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan." [2. Moos. 32:32,33; Dan. 12:1; Fil. 4:3; Ilm. 3:5, 21:27]"

Myös alkukristityillä näyttää olleen kyky ajaa pois pahoja henkiä.

Apt. 8:
"5 Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta. [Ap. t. 6:5]
6 Kun samarialaiset kuulivat, mitä hän puhui, ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki, he tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä.
7 Monet vapautuivat saastaisista hengistä, jotka lähtivät heistä kovalla äänellä huutaen, ja monet halvaantuneet ja rammat paranivat. [Mark. 1:26; Luuk. 7:22]"

Valta ajaa pois pahoja henkiä pois eli antaa syntejä anteeksi Pyhän Hengen voimasta, ei ole automaattisesti kaikilla ihmisillä, jotka sanovat Jeesusta Herrakseen.

Matt. 7:
"22 Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.'
23 Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!' [Matt. 13:41,42, 25:12,41]"

Hyvänä esimerkkinä ihmisistä, jotka halusivat ajaa pahoja henkiä pois Jeesuksen nimissä ilman omakohtaista parannusta, olivat ylipappi Skeuaksen pojat.

Apt. 19:
"13 Myös jotkut kiertelevät juutalaiset henkienmanaajat alkoivat loitsiessaan lausua Herran Jeesuksen nimeä. Karkottaessaan sairaista pahoja henkiä he sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa." [Mark. 9:38]
14 Näin tekivät myös juutalaisen ylipapin Skeuaksen seitsemän poikaa,
15 mutta paha henki vastasi heille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalinkin tiedän, mutta keitä te olette?" [Mark. 1:34]
16 Ja mies, jossa paha henki oli, ryntäsi heidän kimppuunsa, nujersi heidät kaikki ja runteli heitä niin, että heidän oli alasti ja verissä päin paettava talosta."

--> Ymmärrän tuon niin, että Skeuaksen pojat halusivat vain käyttää Jeesuksen nimeä temppuiluun. Sen hengellinen merkitys vaikuttaa siltä, että ensin on saatava elävä usko ja sen pantiksi Pyhä Henki, ja vasta sitten voi ajaa pois saastaisia henkiä (saarnata syntejä anteeksi).

Ihminen ei voi palvella sekä Jumalaa että pahoja henkiä.

1. Kor. 10:
"20 Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. [5. Moos. 32:17]
21 Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään. [2. Kor. 6:15,16]"

1. Tim. 4:
"1 Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia. [Matt. 24:23,24; 2. Tim. 3:13; 2. Piet. 3:3,4; 1. Joh. 2:18]"

--> Vaikuttaa siltä, että pahojen henkien palveleminen sellaisenaan tai heidän opetusten seuraaminen on epäjumalanpalvelusta, ja kukaan ei voi palvella kahta herraa.

Uskovaiset eivät taistele varsinaisesti keitään ihmisiä vastaan, vaan henkivaltoja ja avaruuden pahoja henkiä vastaan.

Ef. 6:
"12 Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. [Ef. 2:2]"

--> Ymmärtäisin tuon niin, että syvimmältä merkitykseltään uskovaisten vastustajia eivät ole ne ihmiset, jotka pahat henget ovat eksyttäneet, vaan henkivallat ja pahat henget, jotka käyttävät eksyttämiään ihmisiä omiin tarkoituksiinsa.

Saastainen henki voi lähteä ihmisestä, mutta tehdä paluun.

Luuk. 11:
"Saastaisen hengen paluu
24 "Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: 'Minä palaan kotiini, josta lähdin.' [11:24-26: Matt. 12:43-45]
25 Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä,
26 se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa." [2. Piet. 2:20]"

--> Tulee mieleen tuosta, että saastainen henkihän kaiketi lähtee ihmisestä silloin, kun synnit saarnataan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, ja Pyhä Henki valtaa ihmisen sydämen pahalta hengeltä asuinsijakseen. Kun henget palaavat, on koti tietysti järjestyksessä, kun siellä on saanut Jumalan Henki opettaa. Mutta paluun jälkeen ihmisen tila on vielä pahempi kuin ennen; hän on kerran päässyt Jumalan armosta osalliseksi, mutta syntien ja ylitsekäymisten tähden luopunut uskostaan. Pahimmassa tapauksessa hän on tehnyt Pyhän Hengen pilkan, jolloin hänen tilansa on surkuteltava. Pahat henget menevät hänen sisäänsä ja asettuvat asumaan sinne, jossa ennen asui Jumalan Pyhä Henki.

Jeesus ajoi kerran pahat henget sikalaumaan.

Matt. 8:
"28 Kun Jeesus tuli toiselle rannalle Gadaran alueelle, häntä vastaan tuli hautaluolista kaksi pahojen henkien vaivaamaa miestä. Nämä olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä. [8:28-34: Mark. 5:1-20; Luuk. 8:26-39]
29 He huusivat: "Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?" [Mark. 1:24]
30 Jonkin matkan päässä oli suuri sikalauma laitumella.
31 Pahat henget pyysivät Jeesukselta: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan."
32 "Menkää!" Jeesus sanoi. Silloin henget lähtivät miehistä ja menivät sikoihin, ja koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.
33 Sikopaimenet lähtivät pakoon. He menivät kaupunkiin ja kertoivat, kuinka oli käynyt ja mitä pahojen henkien vaivaamille oli tapahtunut."

--> Tulee mieleen, että vapauttiko Jeesus pahojen henkien riivaamat miehet ja antoi heille anteeksi. Henget kuitenkin etsiytyvät aina johonkin; he tykkäävät asua jossain. Niinpä Jeesus lähetti heidät sikalaumaan. Juutalaisessa kulttuurissa sika oli saastainen eläin. Eksegeettisessä tarkastelussa voimme todeta sillä olleen käytännöllinen syy: sianliha sisälsi trikiiniä, joka aiheutti ihmisissä vaarallisen taudin. Asialla on kuitenkin myös hengellinen merkityksensä. Sika oli kaikkiruokainen, kuten yleishengellinen ihminen. Yleishengelliselle ihmiselle kelpaa mikä ruoka tahansa; siksi hän on saastainen. Siksi Jeesus ajoi pahat henget sikalaumaan. Hermeneuttisella lähestymistavalla ajattelisin siksi tuon kohdan haluavan sanoa tämän ajan Jumalan lapsille, että hengellisesti kaikkiruokaisia yleishengellisyyksiä on syytä kavahtaa, sillä ne ovat saastaisia sikalaumoja, joissa pahat henget asuvat. Se, että sikalauma hukutettiin, vaikuttaa siltä, että myös pahojen henkien riivaamat "hengelliset sikalaumat" hukutetaan kerran.

Kristittyjä kehotetaan puhdistautumaan kaikesta lihan (uusi käännös: ruumiin) ja hengen saastaisuudesta.

2. Kor. 7:
"1 Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle. [1. Tim. 4:8; Hepr. 10:22]" (1992 käännös.)
"1 Että meillä nyt senkaltaiset lupaukset ovat, minun rakkaani, puhdistakaamme siis itsemme kaikesta lihan ja hengen saastaisuudesta, täyttäin pyhyyttä Jumalan pelvossa." (1776 käännös.)

--> Tuossa kohdassa uuden käännöksen 'ruumis' ja vanhan käännöksen 'liha' tulevat alkukielen sanasta 'σαρξ' ('sarx'), joka voidaan yhtä hyvin kääntää sanalla 'ihmisluonto'. Tulee siksi mieleen, että olisiko apostolin ajatuksena sanoa, että on tärkeää puhdistautua kaikesta saastaisuudesta, johon oma turmeltunut luontomme ja väärät henget meitä johdattavat. Nettikeskusteluista olen lukenut, että Raamattu ei tuntisi henkiparannusta, mutta mielestäni tuo kohta viittaa ripittäytymiseen paitsi turmeltuneen luontomme saastaisuudesta, myös hengen saastaisuudesta.

Ennen parannusta Paavali kertoo efesolaisten olleen kuolleita syntien ja rikkomusten tähden, ja totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa oman turmeltuneen luontonsa halujen ja himojen mukaan.

Ef. 2:
"Kuolemasta elämään
1 Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. [Kol. 2:13]
2 Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä. [Joh. 14:30; Ef. 6:12]
3 Heidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja näin olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin. [Joh. 3:6]"

[O.M]

Raamattu näyttää antavan sellaisen yleisohjeen, että maailma kuuntelee eksytyksen henkeä, kun taas uskovaiset kuuntelevat totuuden henkeä.

1. Joh. 4:
"5 He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä.
6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen."

Samasta asiasta Jeesus sanoi myös opetuslapsilleen.

Luuk. 10:
"16 Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää sen, joka on minut lähettänyt." [Matt. 10:40; Joh. 13:20]"

Profeetta Hoosea näyttää puhuvan huoruuden hengestä.

Hoos. 4:
"Turmeltunut jumalanpalvelus
4 -- Kansaa ei pidä syyttää eikä tavallista ihmistä rangaista. Sinua, pappi, minä syytän. [Mal. 1:6]
5 Sinä kompastut päivänvalossa, ja yöllä kompastuu profeetta yhdessä sinun kanssasi. Sinä saatat kansasi tuhoon.
6 Näin tuhoutuu minun kansani, sillä kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut Jumalasi lain, minäkin unohdan sinun lapsesi. [2. Moos. 20:5]
7 Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.
8 He ovat saaneet elantonsa kansani syntiuhreista, siksi sen pahat teot ovat heille mieleen.
9 Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan. [Jes. 24:2]
10 He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi, heidän irstaat menonsa eivät kansaa lisää. Näin heille käy sen vuoksi, että he ovat hylänneet Herran eivätkä kuule häntä enää. [3. Moos. 26:26+]
11 Huoruus ja viini vievät kansalta järjen. [Sananl. 20:1]
12 He kysyvät neuvoa pyhiltä puiltaan, arvat antavat heille vastauksia. Huoruuden henki eksyttää heidät, he kääntyvät uskottomina pois Jumalansa luota. [Hoos. 5:4]
13 Vuorten huipuilla he uhraavat, polttavat suitsuketta kukkuloilla tammen, poppelin ja rautatammen alla. Ne luovat suloisen varjon. Onko siis ihme, että tyttäristänne tulee porttoja ja miniänne rikkovat avion! [Jes. 57:5; Hes. 6:13]
14 Mutta minä en syytä tyttäriänne siitä, että he harjoittavat haureutta, enkä miniöitänne siitä, että he rikkovat avion. Itsehän miehet lähtevät huorien matkaan, uhraavat temppeliporttojen kanssa. Ymmärtämätön kansa joutuu turmioon! [5. Moos. 23:18]
15 Vaikka sinä, Israel, harjoitat haureutta, älköön Juuda siihen syyllistykö. Älkää menkö Gilgaliin, älkää lähtekö Bet-Aveniin*, älkää siellä vannoko: "Niin totta kuin Herra elää!" [Bet-Aven ('synnin talo') on Betelin ('Jumalan talo') pilkkanimi.] [Joos. 7:2; 1. Sam. 13:5; Hoos. 5:8, 10:5 | Aam. 5:5]
16 Israel on vikuroinut kuin niskuri lehmä. Miten Herra antaisi sen nyt kulkea vapaasti kuin lampaat laitumella?
17 Efraimilaiset pitävät kiinni epäjumalistaan -- tehkööt niin kuin tahtovat!
18 Juhlat ja juomingit, huoruus ja irstailu hillittömässä himossa! Kaiken yllä häpeän verho!
19 Mutta myrsky iskee heihin, ja onnettomasti päättyvät heidän uhriateriansa."

--> Tuo viittaa kahdenlaiseen huoruuteen. Ensimmäinen on luonnollinen huoruus eli makaamista muiden kuin aviopuolisonsa kanssa. Toinen on hengellinen huoruus eli epäjumalten palveleminen Jumalansa sijaan. Raamatun ajan temppeliporttoudessa yhdistyivät molemmat elementit: epäjumalia palveltiin epäjumalten temppeleissä tekemällä huorin.

Kiintoisaa on kuitenkin mielestäni tuossa se, että siinä käytetään termiä 'huoruuden henki' eikä 'huoruuden synti'. Nettikeskusteluissahan on esitetty, että henget ovat höpöjuttu, ja parannusta tulee aina tehdä synneistä. Tuossa ei kuitenkaan lue, että huoruuden synti eksyttää heidät (mitä synti tietysti tekee), vaan että huoruuden henki eksyttää heidät.

Mitä voisi olla huoruuden henki meidän päivinämme? Raamatun vastaisten aineksien hyväksymistä uskoon, elämään ja opetukseen? Uskovaisten näkemistä Jumalan seurakunnan ulkopuolella?

[O.M]

Vanhan käännöksen mukaan Herra oli vuodattanut egyptiläisten sekaan väärän hengen, uuden käännöksen mukaan hämmennyksen hengen.

Jes. 19:
"14 Sillä Herra on vuodattanut heidän sekaansa väärän hengen, pettämään Egyptiä kaikissa, mitä he tekevät, niinkuin juopunut horjuu oksentaessansa." (1776.)
"14 Herra on lähettänyt heihin hämmennyksen hengen. Kaikilla toimillaan he johtavat Egyptin harhaan, niin että se hoippuu kuin oksenteleva humalainen." (1992.)

--> Tuosta ei oikeastaan muuta tule mieleen kuin että väärä henki/hämmennyksen henki johtaa egyptiläisiä harhaan. Lähinnä tämä kohta kiinnosti siksi, kun Suomi24:ssa minulta joskus kysyttiin, että kyllähän Raamatusta henkiä löytyy, mutta löytyykö väärää henkeä. Vanhassa käännöksessä näyttää siis olevan väärä henki. Uudessa käännöksessä näyttäisi olevan pahoja henkiä, eksytyksen henkiä, valheen henkiä, hämmennyksen henkiä, mykkiä henkiä, huoruuden henkiä jne. Termejä 'lakihenki', 'kova henki' ja 'hempeä henki' ei näytä ainakaan noilla nimityksillä esiintyvän Raamatussa, mutta samaa tarkoittavia asioita lienee useampiakin. 'Kososlaisen hengen' puuttuminen tuolla termillä Raamatusta ei liene kenellekään yllätys.

[O.M]

Tietäjähengistä Raamattu näyttää myös varoittelevan.

3. Moos. 20:
"27 "Jos jossakussa miehessä tai naisessa puhuu vainaja- tai tietäjähenki, hänet on surmattava. Hänet kivitettäköön hengiltä, sillä hän on itse ansainnut kuolemansa." [3. Moos. 19:31+]"

3. Moos. 20:
"6 "Jos joku luopuu minusta ja kääntyy vainajahenkien ja tietäjien puoleen, minä käännyn häntä vastaan ja poistan hänet kansansa keskuudesta. [3. Moos. 19:31+]"

3. Moos. 19:
"31 Älkää kääntykö vainajahenkien puoleen älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. [5. Moos. 18:11; 1. Sam. 28:3; 2. Kun. 21:6; Jes. 8:19]"

Jes. 8:
"19 Te kuulette sanottavan: "Tiedustelkaa neuvoa vainajahengiltä, kysykää tietäjiltä, jotka supisevat ja mumisevat." Mutta Jumalaltaanhan kansan on neuvonsa pyydettävä! Miksi sen pitäisi kysyä kuolleilta neuvoa elävien asiassa? [3. Moos. 19:31+]"

Paavalilla näytti olevan kyky karkottaa tietäjähenki.

Apt. 16:
"16 Kun taas olimme menossa rukouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat.
17 Tyttö lähti Paavalin ja meidän muiden perään ja huusi: "Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!" [Mark 5:7]
18 Näin hän teki useana päivänä, kunnes Paavali menetti kärsivällisyytensä, kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua: lähde hänestä!" Siinä samassa henki lähti. [Mark. 16:17; Luuk. 4:41]
19 Mutta kun tytön isännät huomasivat, ettei heillä enää ollut toivoa tuloista, he ottivat Paavalin ja Silaksen kiinni ja raahasivat heidät torille viranomaisten luo."

--> Tulee mieleen, että vaikka pidänkin esim. astrologiaa lähinnä humpuukina, niin on kuitenkin mahdollista, että siinä ollaan tekemisissä vieraiden henkivaltojen kanssa, tietäjähengen kanssa. Sellaisia on syytä karttaa. Raamatustahan löytyy myös kohta, jossa uskosta luopunut Saul otti yhteyttä noidan avulla kuolleeseen Samueliin.

1. Sam. 28:
"Saul En-Dorin noidan luona
3 Samuel oli kuollut, ja israelilaiset olivat pitäneet valittajaiset ja haudanneet hänet Ramaan, hänen kotikaupunkiinsa. Ja Saul oli poistanut maasta henkien manaajat ja enteiden selittäjät. [1. Sam. 25:1 | 3. Moos. 19:31+]
4 Kokoonnuttuaan yhteen filistealaiset menivät Sunemiin ja leiriytyivät sinne. Silloin Saul kokosi kaikki israelilaiset, ja he leiriytyivät Gilboaan.
5 Kun Saul näki filistealaisten joukot, hän pelästyi ja hänen sydämensä vapisi.
6 Hän kysyi neuvoa Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unien, ei urimin* eikä profeettojenkaan välityksellä. [Ks. selitystä jakeeseen 14:41.] [1. Sam. 14:37 | 2. Moos. 28:30+]
7 Silloin Saul sanoi palvelijoilleen: "Etsikää minulle nainen, joka pystyy manaamaan esiin vainajien henkiä, niin minä menen hänen luokseen ja pyydän neuvoa." Hänen palvelijansa vastasivat: "En- Dorissa on nainen, joka manaa henkiä."
8 Saul pukeutui valepukuun ja lähti tuntemattomana matkaan kahden miehen kanssa. Hän tuli yöllä naisen luo ja pyysi: "Tee taikasi ja manaa minulle esiin sen miehen henki, jonka nimen sinulle sanon."
9 Mutta nainen vastasi hänelle: "Tiedät varmaan, mitä Saul on tehnyt. Hän on hävittänyt maasta henkien manaajat ja enteiden selittäjät. Miksi yrität virittää ansaa pääni menoksi?"
10 Silloin Saul vannoi hänelle valan Herran nimessä ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, kukaan ei tule syyttämään sinua tästä."
11 Nainen kysyi: "Kenet minun pitäisi manata esiin?" Saul vastasi: "Manaa Samuel."
12 Kun nainen näki Samuelin, hän parkaisi ja sanoi Saulille: "Miksi petit minua? Sinähän olet Saul!"
13 Mutta kuningas vastasi: "Ole rauhassa! Mitä sinä oikein näet?" Nainen sanoi: "Näen jumalolennon nousevan maasta."
14 Saul kysyi: "Minkä näköinen hän on?" Nainen vastasi: "Sieltä nousee vanha mies. Hän on kääriytynyt viittaan." Silloin Saul tiesi, että se oli Samuel, ja hän kumartui kunnioittavasti maahan saakka.
15 Samuel sanoi Saulille: "Miksi häiritsit minua ja kutsuit minut esiin?" Saul vastasi: "Olen suuressa ahdingossa. Filistealaiset käyvät sotaa minua vastaan, ja Jumala on väistynyt minusta eikä enää vastaa minulle profeettojen kautta eikä unissa. Minä kutsuin sinua, jotta ilmoittaisit, mitä minun pitää tehdä." [1. Sam. 18:12]
16 Mutta Samuel sanoi: "Miksi sinä minulta kysyt neuvoa, kun Herra on jättänyt sinut ja tullut viholliseksesi? [1. Sam. 16:14]
17 Herra on tehnyt sinulle niin kuin hän puhui minun kauttani: hän on repäissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja antanut sen toiselle miehelle, Daavidille. [1. Sam. 15:28; 1. Kun. 11:11]
18 Sinä et totellut Herraa etkä tehnyt amalekilaisten maassa, mitä hänen vihansa vaati. Sen vuoksi Herra tekee nyt sinulle tämän. [1. Sam. 15:17-19]
19 Herra antaa sinut ja Israelin filistealaisten käsiin, ja huomenna sekä sinä että poikasi olette minun luonani. Ja Israelin sotaväenkin Herra antaa filistealaisten käsiin." [1. Sam. 31:6,7; Sir. 46:20]
20 Silloin Saul kaatui kauhistuneena maahan pitkin pituuttaan. Hän oli säikähtynyt Samuelin puheesta, ja hänen voimansa olivat lopussa, koska hän ei ollut syönyt leivän palaakaan koko sinä päivänä ja yönä.
21 Nainen tuli Saulin luo ja näki, että tämä oli kauhun vallassa. Hän sanoi Saulille: "Minä, palvelijasi, tottelin sinua ja panin oman henkeni vaaraan noudattaessani sinun pyyntöäsi.
22 Tottele sinä nyt palvelijaasi ja syö vähän leipää, jonka panen eteesi, niin saat voimia matkaasi varten."
23 Saul ei suostunut vaan sanoi: "En syö." Mutta kun naisen lisäksi hänen omat palvelijansakin vaativat häntä syömään, hän taipui heidän tahtoonsa, nousi maasta ja istuutui vuoteelle.
24 Naisella oli kotonaan juottovasikka. Hän teurasti sen kiireesti ja otti jauhoja, teki niistä taikinan ja paistoi happamattomia leipiä.
25 Nämä ruoat hän toi Saulille ja hänen palvelijoilleen. He söivät ja lähtivät takaisin samana yönä."

[O.M]

Myös Lutherilla näyttävät väärät henget kuuluneen opetukseen. Katolisesta kirkosta hän toteaa Isossa katekismuksessa, ettei siellä ollut Pyhää Henkeä, vaan "vain ihmiset ja pahat henget".

"Sillä missä Pyhä Henki ei saarnauta sanaa eikä anna sen herätä sydämissä niin, että se käsitetään, siellä sana menee hukkaan. Niin kävi paavikunnassa. Usko oli siellä viskattu nurkkaan, kukaan ei tuntenut Kristusta Herraksi eikä Pyhää Henkeä Pyhittäjäksi. Tarkoitan sitä, että kukaan ei uskonut Kristusta sellaiseksi Herraksi, joka ilman meidän tekojamme ja ansioitamme oli voittanut omaksemme lunastuksen aarteen ja tehnyt meidät otollisiksi Isälle. Missä sitten oli vika? Sieltä puuttui Pyhän Hengen läsnäolo. Hän ei ollut siellä ilmoittamassa ja saarnauttamassa tuota aarretta, vaan läsnä olivat vain ihmiset ja pahat henget, jotka opettivat meitä tulemaan autuaiksi omin teoin, ansaitsemaan armon itse. Siksi paavikunta ei ole mikään kristillinen kirkko."

Lutherin teologiassa näyttävät keskeisellä sijalla olleen myös hurmahenget, jotka opettivat ihmisen voivan saada uskon ilman edeltävää suullista sanaa. Hurmahenkisyytenä Luther vaikuttaa pitäneen paitsi sitä, että Hengen voisi saada yksinäisyydessä, mitä käsitystä nykyään vastannee parhaiten helluntailaisuus, myös paavilaisuutta ja "aadam-&eevalaisuutta". Schmalkaldenin opinkohdissa hän kirjoittaa:

"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. Siten suojaudumme hurmahengiltä, jotka kerskuvat saaneensa Hengen ilman sanaa ja ennen sanaa ja jotka siksi mielensä mukaan arvostelevat, tulkitsevat ja venyttävät Raamattua ja suullista sanaa. Niin teki Müntzer, ja niin tekevät yhä tänä päivänä monet, jotka tahtovat tehdä tarkan eron hengen ja kirjaimen välillä, mutta eivät tiedä mitä puhuvat tai opettavat. Paaviuskin on näet pelkkää hurmahenkisyyttä, paavi kun kerskuu, että "kaikki lait ovat hänen sydämensä lippaassa" ja että kaikki mitä hän kirkossaan päättää ja käskee on oleva henkeä ja oikeutta, vaikka se menee ohi Raamatun ja suullisen sanan ja on ristiriidassa sen kanssa. Tässä kaikessa vaikuttaa se vanha Perkele, se vanha käärme, joka teki jo Aadamista ja Eevastakin hurmahenkiä, kun johdatti heidät Jumalan ulkonaisesta sanasta hurmahenkisyyteen ja omiin mielipiteisiin."

[vl2003]

Heikki Jussila: Kutsujan Armo. Oulussa 1948. Kohdasta, jossa Heikki Jussila kommentoi Uuras Saarnivaaran näkemyksiä.

Siihen seurakuntaoppiin nähden, joka Saarnivaaran mielestä on uusi, oli oltu kristillisyydessä yksimielisiä neljäkymmentä vuotta (v. 1844-1884), kun minäkin sain armon tulla kristillisyyteen kuolleen uskon "seitsemän vaimon seurakunnasta". Ja yksimielisiä oltiin kristillisyydessä sen jälkeenkin vielä lähes puoli vuosisataa (v. 1884-1932), ennen kuin ensi kerran kristittyjen suurissa seuroissa Oulun tuomiokirkossa Väinö Juntusen kuulin opettavan "seitsemän vaimon seurakuntaoppia." Mutta sillä hän julistikin eronneensa yksimielisestä kristittyjen yhteydestä.

Se Juntusen julistus herätti ihastuksen uskottomissa ja itsehurskaissa. Heitä tuli sanomaan, että veljiäpä ollaan ja että ensi kerran kuultiin vanhoillisten lestadiolaisten opettavan että totiset tulevat autuaiksi jokaisessa joukossa. Tämän uuden opin Saarnivaara sanoo olevan Raamatun, Lutherin ja Raattamaan opin, kun taas puolestaan väittää kristittyjen seurakuntaoppia tämän miespolven keksimäksi uudeksi opiksi. Tosiasia kuitenkin on, että laestadiolaisessa kristillisyydessä oli sama vanha seurakuntaoppi miespolvien ajan, kunnes tämän miespolven aikana siitä on eronnut eriseuroja, joilla on se todella uusi oppi, joka Saarnivaarallakin on.

Jos Saarnivaara olisi tullut kristillisyyteen niin kuin Saulus Tarsolainen tuli, että kaikki, mikä oli vanhaa, oli kadonnut ja kaikki olisi uudeksi tullut, ei hän koettaisi pystyttää Jumalan valtakunnan rajaa ihmisen sisällisiin tunteihin ja armonmerkkeihin. Mutta hänen siteensä entisyyteen eivät katkenneet, sillä hän hyväksyi kristillisyydestä sen käyttämän syntien anteeksi antamisen, jota muilla ei ollut, ja otti sen entisen hurskautensa lisäksi.

Lainaus on mielenkiintoinen ja varmasti edelleenkin ajankohtainen.

Tietääkö joku, milloin tuossa mainittu saarna on pidetty? Oliko se siis ennen vai jälkeen Amerikkaan suuntautuneen saarnamatkan?

[O.M]

Tietääkö joku, milloin tuossa mainittu saarna on pidetty? Oliko se siis ennen vai jälkeen Amerikkaan suuntautuneen saarnamatkan?

Tarkoittanet Väinö Juntusen v. 1932 saarnaa. Mielestäni se oli Amerikan-matkan jälkeen, mutta pitää tarkistaa.

[Sinikettu]

Mitä tarkoittaa "seitsemän vaimon seurakuntaoppi"? (anteeksi jos tyhmiä kysyn)

[O.M]

Mitä tarkoittaa "seitsemän vaimon seurakuntaoppi"? (anteeksi jos tyhmiä kysyn)

Ei ole tyhmä kysymys lainkaan. Se tulee seuraavasta raamatunkohdasta.

Jes. 4:
"1 Ja seitsemän vaimoa tarttuvat silloin yhteen mieheen, ja sanovat: me tahdomme itseämme elättää ja vaatettaa; anna meitä ainoastaan sinun nimelläs nimitettää, että häväistyksemme otettaisiin meiltä pois."

--> Tuossa seitsemän vaimoa tarkoittaa seitsemää väärähengellisten seurakuntaa. Yksi mies on Kristus, johon kaikki innokkaasti tarttuvat kiinni. Seitsemän väärähengellisten seurakuntaa ovat omavanhurskaita, koska he tahtovat elättää ja vaatettaa itse itsensä. Heille ei kelpaa Karitsan veressä valkaistu vitivalkea vanhurskauden vaate. Kuitenkin he riskaavat, että heitä nimitettäisiin kristityiksi. He ajattelevat, että kristityn nimellä pelastuu ja niin häpeä olisi Jumalan edessä otettu pois.

En tiedä, pystytkö samastumaan Heikki Jussilaan, koska hän sai parannuksen armon herännäisyydestä. Jussila on kirjoittanut parannuksestaan näin:

"Heinäkuun 17 päivänä olin Iin kirkossa, jossa saarnaamaan nousi uskovainen papinkokelas Jaakko Veijola oikeasta ja väärästä vanhurskaudesta. Hänellä oli Pyhän Hengen lahjat ja valo selittää väärä vanhurskaus. saarnallaan hän kaatoi minun oman vanhurskauden tornini peruskivetkin. Kun hän sitten selitti oikean vanhurskauden ja sen, miten Jumala tekee jumalattoman vanhurskaaksi, niin minä käsitin, että olin ollut fariseus.

Silloin minä menin häneltä kysymään neuvoa. Hänellä olikin taivaan valtakunnan avaimet. Silloin tapahtui yhtä haavaa se päästö taivaassa mikä maan päälläkin tehtiin. Pääsin ulkoa sisälle, Jumalan valtakuntaan. Kun sitten oli illalla uskovaisten seurat, niin tuli yleiseksi tiedoksi, että Jumalan valtakunta oli lisääntynyt yhdellä kansalaisella."
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=1475

[Jani_S]

Mitä tarkoittaa "seitsemän vaimon seurakuntaoppi"? (anteeksi jos tyhmiä kysyn)

Seitsemän vaimoa tarkoittaa sitä, että kaikki väärät hengellisyydet täysilukuisina (seitsemän on täydellisyyden luku) haluavat vain tulla mainituiksi miehen eli Jeesuksen nimellä. He pukevat ja ruokkivat itse itsensä, mutta haluavat vain Jeesuksen seuraajan nimen.

Mistä he sitten pyytävät Jeesuksen seuraajan nimeä? Jeesus on noussut taivaaseen, mutta on Pyhän Hengen kautta läsnä seurakunnassaan ja jokaisen omansa sydämessä. Vain sieltä ja heiltä voivat väärävanhurskaat olla vailla sitä nimeä, joka olisi viimeinen naula heidän eksytyksen arkkuunsa. Jos he sen nimen saavat, katoaa heiltä vihoviimeinenkin synnintunto ja parannus jää ikuisesti tekemättä. Kaikessa tekohurskaudessaankin he näkevät, samoin kuin Jeesuksen ajan ja kaikkien aikojen katumattomat syntiset ovat nähneet, missä Jumalan huone sijaitsee, olkoon heillä ollut synnintuntoa tai ei. Aina he ovat sitä huonetta vainonneet, elleivät fyysisesti, niin ainakin hengellisesti.

Jumalan armolapset ovat kuitenkin Jeesuksen yksi ja ainoa oikea morsian. Väärät morsiamet ovatkin "vaimoja", kuten profeetta sanoo, eivät koskemattomia morsiamia. He ovat siis jo käyneet miehen tykönä ja menettäneet koskemattomuutensa, koska eivät odottaneet uskollisesti sulhastaan, vaan saastuttivat itsensä muiden miesten kanssa. Heidän kanssaan he oppivat ruokkimaan ja vaatettamaan itsensä, koska oli pakko, sillä nämä väärät sulhot eivät halunneet muuta kuin heidän koskemattomuutensa ja jättivät heidät ilman ruokaa ja vaatetta. Opittuaan näin omatoimisiksi he eivät enää halua olla kenestäkään riippuvaisia, vaan oma onnistuminen on heidän uskonsa tarkoitus.

Jeesuksen omien ei tarvitse pyytää hänen nimeään, sillä he jo tuntevat hänet nimeltä ja hän tuntee heidät nimeltä. Samoin kuin Jeesuksen aikana eläneet hänen seuraajansa, eivät hänen nykyisetkään seuraajansa pidä hänestä suurta ääntä. He eivät lähde Jeesus-marsseille eivätkä kiivaile hänestä yötä päivää radiokanavilla, vaan seuraavat häntä nöyryydessä ja hiljaisuudessa.

On inhimillisesti ajatellen hämmästyttävää, että VT:n profeetta osasi ennustaa sitäkin tilannetta, joka näyttää olevan kehittymässä myös Suomessa: muita hengellisyyksiä vaivaa ja harmittaa yhä enenevässä määrin vl-liikkeen "hengellinen ylpeys" ja eksklusiivinen eli toiset poissulkeva seurakuntaoppi. He eivät tee parannusta, mutta sitäkin hartaammin toivovat vl-liikkeen hyväksyvän heidän näkyvän hurskautensa ja tunnustavan heidät saman taivastien kulkijoiksi. Jos jonain päivänä niin tapahtuu, mistä Jumala meitä armollisesti varjelkoon, ohjaa Pyhä Henki kantajansa pois vl-liikkeestä.

Miksi kirjoitan edellä noin kovin sanoin? Asia on niin yksinkertainen, että minun tai kenenkään tunnustuksella ei kukaan tule autuaaksi eikä pääse synneistään. Jos sorrun hempeyteen ja tunnustan uskovaiseksi yhden sieltä ja toisen täältä sen mukaan, miten he sattuvat langennutta lihaani miellyttämään, tulen vain itse osalliseksi heidän epäuskostaan ja saan vastata viimeisellä tuomiolla heidänkin puolestaan. Jumalan lapseksi tekee eli syntisen vanhurskauttaa vain Jeesuksen maahanvuotanut sovintoveri, jota hänen lapsensa jakavat evankeliumissa. Sitä kuulutetaan vielä jokaiselle synnin vaivaamalle sieluparalle ja vain se parantaa synnin haavat. Ne jotka nuolevat syntisen haavoja, ovat likaisia koiria, hengellisiä kulkijoita, joiden mielestä syntisen kuuluukin olla haavoissaan ja maata tien ohessa tuskissaan katsellen ohikulkijoita. Se ei ole kuitenkaan vapahtajamme Jeesuksen tahto, vaan hänen seuraajansa, hyljeksitty laupias samarialainen vuodattaa ryöstetyn haavoihin öljyä ja vie hänet hoitoon.

Älä sinä synnin vaivaama anna koirien nuolla haavojasi, sillä siitä ne eivät parane. Hetken niitä nuoltuaan koirat jatkavat matkaa ja jättävät sinut niille sijoillesi kärsimään lisää haavoistasi. Mutta kun Jumala käsittämättömässä armossaan lähettää luoksesi laupiaan samarialaisen, älä silloin käänny pois äläkä vähättele haavojasi. Jos vilpistelet ja näyttelet tervettä, saattaa laupias samarialainen mennä ohitsesi viimeisen kerran. Minne muuten luulet tämän samarialaisen olevan menossa? Itsehän tulit ylhäältä Jerusalemista, kun sinut ryöstettiin. Auttajasi tuli kuitenkin toisesta suunnasta ja on matkalla sinne, mistä sinä lähdit. Anna siis hänen hoitaa haavojasi ja viedä sinut majataloon, jossa sinut hoidetaan terveeksi. Se majatalo on Jumalan seurakunta, hänen lastensa joukko täällä maan päällä, joka vaeltaa kohti taivasta, uutta Jerusalemia. Siinä laumassa pysyen kuljet itsekin oikeaan ja saavutat määränpään, joka on loppumaton taivaan ilo.