Olen ollut siinä ymmärryksessä, että luterilaisuudessa profeteeraamisen yksi sen merkitys on Raamatun opetus.
Minusta tämä kohta osoittaa sen oikeaksi:
1.kor.14:31. Sillä kyllä te kaikki propheteerata taidatte, yksi toisenne perään, että kaikki oppisivat ja tulisivat neuvotuksi.
Luther opettaa näin ky. kohdasta: "Pyhä Paavali näet sanoo(1.Kor.14:29): Profeetoista saakoon kaksi tai kome puhua, ja muut arvostelkoot jne." Tätä ei ole sanottu muista kuin profeetoista, joista kahden tai kolmen tulee puhua ja muut arvostelkoot. Keitä ovat nämä "muut"? Tarkoittaako se kansaa? Ei suinkaan, vaan se tarkoittaa muita profeettoja, joiden on määrä auttaa kirkossa saarnaamisessa ja seurakunnan rakentamisessa. Heidän tulee tilaisuudessa arvioida ja olla avullisia, että saarnataan oikein....Tämän jälkeen hän tekee viellä selvän eron ja kutsuu seurakuntaa maallikoksi ja sanoo jakeissa 16-17: 16. "Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.
17. Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu". Tässä on toistamiseen tehty ero saarnaajan ja maallikon (seurakunnan) välillä. Mutta ei ole tarvetta sen enempää puhua: teksti on siinä ja antaa meille ymmärryksen, ettei sovi ryhtyä vieraaseen virkaan. Lähde: Von Schleichern und Winkelpredigern. Vuodelta 1532 St.L.XX.1670-1676.)