Puhe Rovaniemen seuroissa 27.3.2011

[Taavetti]

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Hiljennymme kuuntelemaan Jumalan sanaa, jonka luen Matteuksen evankeliumin luvusta 18, sen toisen osan.

Matt. 18:15-20
15 Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.
16 Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.
17 Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18 Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
19 Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.
20 Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.

Aamen.

Tätä Raamatun paikkaa on kristillisyydessä sanottu Kristuksen kirkkolaiksi. Tämä raamatunkohta oli usein tekstinä vanhaan aikaan seuroissa. Vanhoilla veljillä oli sellainen käytäntö, että kun usiampipäiväisiä seuroja paikkakunnalla, nähtiin tarpeelliseksi yhdeksi saarnatekstiksi lukea tämä Kristuksen kirkkolaki.

Tämä Kristuksen kirkkolaki oli myös usein esillä 70-luvun hoitoaikana, sillä silloin hoidettavat saattoivat sanoa, että minua ei ole oikein hoidettu. Minua ei ole ensin kahdenkesken puhuteltu ja sen jälkeen kahden tai kolmen todistajan kanssa. Mutta että minun asiani on suoraan tuotu seurakunnan eteen. Ja tällä tavalla saattoi hoidettava vikoa hoitajia ja sitä työtä mitä Jumalan valtakunnassa tuolloinkin tehtiin.

Mutta kun me ajattelemme esimerkiksi, jos uskovainen laittoi, niinkuin monet laittoivat, television, sehän on julkinen asia. Ja apostolikin sanoo, että joka julkisesti tekee syntiä, häntä saa myös julkisesti nuhdella, että muutkin pelkäisivät. Sanoo tämä vanha Raamattu. Saa julkisesti nuhdella. Ja siksi Jumalan valtakunnan hoito tuona aikanakin oli tärkeää ja Jumalan siunaamaa työtä. Ja se kantoi ja on kantanut kristillisyydessä vuosien ja vuosikymmenien aikana suurta siunausta ja hedelmää.

Me voisimme paljonkin puhua mitä kaikkea siunausta tämän jälkeen on kristillisyydessä on saatu kokea, mutta emme tällä kertaa siitä puhu.

Kuitenkin tämän tekstin sisältö on se, että Jumalan lapsilla säilyisi veljellinen ja yhteinen rakkaus. Ja se on niin tärkeä, että Jeesus sanoo, että siitä teidät minun opetuslapikseni tunnetaan, että te rakkauden keskenänne pidätte. Ja että rakkaus on niin tärkeä, niin kuin Paavali kirjoittaa, että meillä saisi olla uskoa niin paljon, että me vuoretkin siirtäisimme. Ja kaikki Raamatun propheteeraukset selittäisimme, mutta jos meillä ei ole rakkautta, niin se ei ole yhtään mitään. Sillä usko ilman rakkautta on kuollut.

Rakkaus on meillä Jumalan lahjaa. Niin kuin siitä Paavali kirjoittaa, että Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka meille annettu on. Ja kun Paavali kirjoittaa hengen hedelmistä, niin hän sanoo, että ensimmäiseksi rakkaus, rauha, ilo, hyvyys, pitkämielisyys, ja niin edespäin.

Mutta kun Jumalan lapsinakin olemme, me olemme kaksiosaisia. Tämä toinen osa on turmeltunut ja niin kuin me illalla puhuimme, että me kaikki olemme vähän erilaisia ja erilaisia luonteita meillä on ja lahjoja ja kykyjä. Niin vaikuttaa se ehkä tähän uskomiseenkin ja sen ja tämän rakkauden pitämiseen, jos on sellainen pikaluontoinen ihminen, herkästi suuttuva, niin se saattaa silloin myös koetella rakkautta.

Jeesus tässä sanoo, että jos sinun veljes rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Uusi käännös sanoo tässä hyvän sanan, mene ja ota se puheeksi. Kyllä se uutta käännöstä kannattaa lukea ja verrata ja ottaa sieltä sanoja, jotka enemmän avaavat ja antavat valoa, niin kuin tässäkin, että jo sinun veljes rikkoo sinua vastaan, niin mene ja ota se puheeksi. Ja me tiedämme, että jos meidän sydämemme on särkynyt. Jos joku on meitä oikein karkeasti loukannut, niin kyllä se on, se on, se on vaikea olla ja vaikea elää, kun on oikein syvästi loukattu. Niin kuitenkin Jeesuksen opetus on, että se loukkaantunut, jonka sydän on särkynyt, hän lähtiä nyt liikkeelle. Eikä toisin päin, niin kuin me monasti saatamme ajatella, että ku se kerta minua loukkas, niin tulkoon pyytämään anteeksi. Mutta minä sanon tähän, että miten se voi tulla, kun se ei ehkä ymmärrä, eikä näe, eikä käsitä, että hän on loukannut jotakin. Tulee mieleen se nuori sisar, jonka vanha veli oli oikein syvästi loukannut. Ja voi kuinka tuon nuoren sisaren elämä oli vaikiaa. Ja hän rukoili Jumalaa, että Jumala auttaisi häntä. Ja se Jumala neuvoi sitä, että mene kertomaan tuosta loukkauksestasi tuolle vanhalle uskovaiselle. Jumala antoi voiman ja hän meni. Ja sanoi, että minä olen sitten rakkaudettoman sydämen käsittänyt teitä kohtaan. Niin tuo vanha veli sanoi, että sano syy. Onhan se syy. Ja kun nuori sanoi syyn, niin se vanha veli sanoi, tämä onkin minun syyni. Minähän tässä olen ollut niin kuiva ja taitamaton ja olin turmeluksessakin. Jaksatko antaa anteeksi. Ja me ymmärrämme, että kun Jumala siinä auttoi, Jumala oli auttaja, puolin ja toisin päästiin avautumaan ja kertomaan siitä syystä ja rukoilemaan armoa ja anteeksiantamusta. Näistä nuoresta ja vanhasta tuli tavattoman hyviä ystäviä. On se Jumalan evankeliumi ihmeellinen.

Mutta sitten me voimme sanoa toisenkin syyn tähden, on särkyneen sydämen lähdettävä liikkeelle. Kun Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että kun teillä kelläkään ei kasvaisi jokin karvas juuri, jotakuta vastahakoisuutta tekemään ja moni tämän asian tähden tulisi saastutetuksi. Jos tällainen syvä loukkaantuminen saa jäädä olemaan ja elämään, niin se rupiaa kasvattamaan karvasta juurta tuota henkilöä kohtaan, joka häntä loukkasi. Ja sitten vielä saattaa sielun vihollinen houkutella siitä puhumaan muille ja vikomaan muille tuota henkilöä ja näin moni tämän saman asian tähden tulee silloin saastutetuksi. Niin on se tärkeä tämä Jeesuksen neuvo. Me olemme sen kokeneet. Minä ainakin olen kokenut. Oon minäkin pahentunut ja kun olen mennyt puhumaan, niin asian omainen ei tiennyt yhtään mitään. Ja mulla oli niin kipiä sydän. Mutta kun kerrottiin asia, niin siinä molemmat löydettiin toisemme ja kun kerrottiin, niin minä huomasin, että ei sillä ollut tarkoituskaan ollut minua loukata. Mutta minä itse olin niin turmeltuneena ja niin turriuskossa, että minä en oikeastaan mitään kestänyt. Ja sen tähden siinä oli todella parannuksen paikka. Ja siksi on tärkeä tämä Jeesuksen neuvo vielä tänäkin päivänä, ettei pääsisi kasvamaan tällaisia karvaita juuria Jumalan lasten välille. Ei siellä kotielämässäkään. Voi voi kuinka se on tärkeä, että siellä kotonakin aviopuolisot keskenään olisivat avoimia. Ei tulisi sitä mykkäkoulua, joka on ehkä kaikkein vaikein koulu, mitä tämän maan päällä on, tuo mykkäkoulu. Jos se siinä oikein pitkälle päästetään kehittymään, niin se elämä menee aivan tukalaksi ja aivan mahdottomaksi. Ja silti Jeesus sanoo täällä niin, että ota vielä yksi eli kaksi kanssas siihen kotielämänkin mykkäkouluun. Niin kuin meillä on tullut rauhanyhdistykselle ja puhujille SRK:lta kirje se, siitä perheraportti, niin siinä se ei ole mykkäkoulun nimellä. Mikä se nyt olikaan se sana. Kun me kerhossa luettiin sitä sanaa, niin ne vanhat meinas, ettei tämä ei oikein tämä heille os sopi, mutta pannaan siihen mykkäkoulu. Että sen me ymmärrämme ja sitä on moni kokenut. Ja että näin saa pyytää veljiä ja sisaria ja avuksi ja kyllähän se Jumala auttaa, kun asioista avoimesti puhutaan ja keskustellaan. Ja siksi on tärkeä, että, minä ymmärrän näin, että vaikka Jumala on meille antanut, niin kuin täällä tuli esille, nämä sideavaimet, niin niitä ei voi käyttää henkilökohtaisissa riitatilanteissa, vaan se täytyy mennä tämän ohjeen mukaan, niin kuin sanoo Jeesus; yksi eli kaksi kanssas. Minä muistan vuosikymmenen takaa myös erään kokouksen, kun olimme siellä. Sielläkin oli eräs veli, vähän erikoinen, niin kuin mekin oomma jollakin tavalla erikoisia, niin tuo veli oli ajanut hyvin monen kanssa liivit yhteen ja sitten sitonut ilman Jeesuksen ohjeen mukaista toimintaa. Niin se tällä sitomisella oli saanut suuren hämmennyksen aikaan siinä seurakunnassa. Mutta kun siellä keskusteltiin, niin Jumala auttoi ymmärtämään, että Jumala on järjestyksen Jumala.

Mutta sitten voisimme tätä laajentaakin, ei ainoastaan veljien ja sisarten välistä asiaa, mutta niin kuin Paavali sanoo, että jos joku teistä osaa johonkin vikaan joutua, niin te jotka hengelliset olette, neuvokaa häntä rakkauden ja siveyden hengessä. Siinä ei ole kysymys henkilökohtaisuuksista, mutta siitä, että Jumalan lapsina olemme vastuussa toinen toisestamme. Että jos me näemme, että veli taikka sisar on nyt menemässä väärälle tielle ja hän on sellaiseen vikaan joutunut, että hän kadottaa tuolla tiellä uskon, että häntä mennä sitten neuvomaan. Ottaa puheeksi rakkauden ja siveyden hengessä. Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessään näin, että minä Jumalan sydämellisen laupiuden kautta neuvon teitä rakkaat veljet, että antaisitte ruumiinne eläväksi ja pyhäksi ja otolliseksi uhriksi. Siinäkin on uusi käännös sanoo tuon ruumiin tilalle elämän; minä Jumalan sydämellisen laupeuden kautta neuvon teitä rakkaat veljet, että antaisitte elämänne Jumalalle eläväksi ja otolliseksi uhriksi. Ja kun me olemme näkemässä, uskon veli tai sisar on antamassa elämän sielunviholliselle. Niin kuin niitä on niin monenlaisia vaaroja tällä ajalla, niin kuin tuokin on suuri koettelemus sellaisille jokka on niinku jääkiekosta innostuneet, tuo jääkiekkopeli, kärppäottelu. Oulussahan niitä kärppäotteluita on usia viikko ja sitten tuota nuoret lähti Ouluun seuroihin, mutta kun sieltä jäähallilta paistoi valot, valtavat valot ja kuului valtava huuto ja elämänmeno, niin pojat tuumas, että käyväänpä katsomassa miten siellä kärpillä menee. Ja kun ne meni sinne, niin siellä meni koko ilta. Ne osti liput ja siellä meni koko ilta. Ja kun se päättyi se kärppäottelu, niin päättyi seuratkin ja poikain mieli oli maassa ja murheellinen. Mutta yötä myöten ajettiin kotia ja nuori mies lähti aamulla kouluun, mutta siinä pihalla Jumalan sallimuksesta putoi kärppäottelun lippu siihen pihalle. Ja kun isä siellä jäi kotia ja huomas sen lipun siellä pihalla, niin se ajatteli, että ei tätä ei voi, tässä oo nyt vaieta, tästä täytyy nyt keskustella rakkaan pojan kanssa. Ja kun poika tuli koulusta, niin isä otti kärppälipun taskusta ja näytti rakkaalle pojalle. Jumala oli tehnyt työtä. Se oli niin suuri katumus ja murhe nuorella veljellä siitä, että kun piti langeta ja eksyä ja erehtyä. Ja hän rukoili, että vieläkö minä saa uskoa anteeksi. Niin siellä pihapiirissä saarnattiin Jumalan valtakunnan evankeliumia, että Herran Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki synnit anteeksi. Mutta ajatelkaas jos tuo isä ei toiminut niin kuin hän toimi, ois salannut tuon lipun ja ollut puhumatta, niin siinä ois voinut tapahtua paljon pahempaa, mutta näin tämä rakkaudella puheeksi otettu Jumala siunaa usein Jumalan kunniaksi ja sielun autuudeksi.

Mutta sitten sanottiin täällä näin, että totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa. Jeesushan antoi nämä Taivaan valtakunnan avaimet. Ja se antoi ne Pietarillekin aivan henkilökohtaisesti, niin kuin meillekin on annettu kaikille uskovaisille Taivaan valtakunnan avaimet. Ja minä ymmärrän, että esimerkiksi Samuel joutui käyttämään sideavaimia silloin, kun Saul oli langennut ja hänen täytyi Samuelille sanoa, että; kun sinä olet hyljännyt Herran sanan, on Herra myös hyljännyt sinun, eikä sinun pidä enää oleman kuninkaana. Mutta taas Natanael sai henkilökohtaisesti käyttää päästön avaimia, kun David oli langennut raskaisiin synteihin, mutta kun sai tunnon ja halun uskoa, niin Naatan sai hänelle saarnata evankeliumia.

Näistä sideavaimista tai Taivaan valtakunnan avaimista, ennenkaikkea sideavaimista on sellaistakin käsitystä ollut, että se on rakkaudeton työ. Minä muistan, kun olin ensi kerran amerikassa 81 vuonna, niin silloin oli siellä lähtenyt tämä Törölän suuri eriseura. Ja ne kerto, että siellä oli ennen tuota erkaantumista paljon asioita esimerkiksi nuortenkin elämässä, joita olisi pitänyt hoitaa, puhutella, ottaa puheeksi. Mutta tämä eriseuran henki oli sellainen henki, että ei ei, kaikille vaan pitää saarnata evankeliumia. Ei ketään saa sitoa, se on lain omainen teko, sitoa joku ihminen, jos hän haluaa uskoa. Mutta Raamatussa on esimerkki sitomisestakin. Kun Korintossa siellä lankesi oikein rumaan lihallisuuteen, niin Paavali sanoo, että nämä pitää sitoa lihan kadotukseksi, että henki autuaaksi tulisi Kristuksen päivänä. Ja tuo sitominen heidän kohdallaan koitui siunaukseksi, he tekivät parannuksen. Ja kun Paavali oli poissa Korintosta, hän kirjoittaa eräässä kirjeessään näin, että; kun te olette hänelle anteeksi antaneet, niin minäkin hänelle anteeksi annan. Voi miten se on tärkeä meidän yhtyä Jumalan seurakunnan työhön, olkoon se sitten sitomista tai päästämistä, sillä Jumalan Henki toimii aina oikein.

Ja sanoo täällä vielä sitten, että kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä. Ensiksi sanoo täässä näin, että mistä kaksi sopivat maan päällä, heidän pitää saaman minun isältäni. Se on Jumalan valtakunta pienoiskoossa.

Minä muistan Saksan lähetysmatkalta, kun olin siellä ja, sitten tuli eräs nuori mies kaukaa eri maasta. Niin hän sanoi, että siellä ei varmaan ole, hän ei tiedä ainakaan, ole muita uskovaista, kuin hän. Mutta hänellä tuli niin ikävä seuroja ja ikävä Jumalan lapsia, että hänen piti lähteä. Mutta sitten, kun hän kertoi elämän psalmia, pani pois kuormaa ja syntiä, niin silloin minulle aukeni kuinka tärkeä oli etsiä Jumalan valtakuntaa, niin kuin Jeesus opettaa rukouksessaan, että lähestyköön sinun valtakuntasi. Että tämäkin nuori veli sai uusia matkaliittoja, panna pois kuormaa ja syntiä ja näin säilyä Jumalan lapsena. Sillä me emme yksin voi kahden kesken sopia asioita Jumalan kanssa, mutta täytyy aina olla toinen. Siinon Jumalan valtakunta pienoiskoossa.

Mutta sitten tässä lopuksi tämä, että kussa kaksi taikka kolme, niin jos me näitä vanhoja veljiä muistelee niien ymmärrystä, oli tämä, että jos kaksi lankeaa uskovaista samaan syntiin, niin kuin esimerkiksi että ne juopottelee, ja ei kukaan nää eikä kukaan tiedä mitään, niin se ei riitä, että nämä, jotka on tähän langenneet, sopii keskenään, pyytää anteeksi, mutta siinä pitää olla kolmas; päästäjä. Jos kaksi lankeaa samaan syntiin, niin kuin huoruuskin, niin ei sekään riitä, että ne, vaikka ne olisi salassa tehty, että ne toisiltaan pyytää anteeksi, mutta siinä pitää olla kolmas; päästäjä. Ja siksi tämä, kaksi taikka kolme, on tässä Jeesuksen viimeisessä jakeessa.

Minä olen itse kokenut tällaisen, minä lopuksi vielä, aika on käytetty, mikä tälle on varattu, kun sitä nuorena oli ja uskoa tunnusti ja sitten ne minunkaan toiminnat ei aina ollut läheskään oikeita ja meni vuosia ja vuosikymmeniä ja oltiin naimisissa jo, niin minä sitten muistin sen asian, että semmonen tapahtui yhen uskovaisen kanssa. Ja minä kerroin vaimolle, se saarnasi anteeksi tietenkin Herran Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja minä, että miten minä tohdin mennä tuolle työpaikalle, kun hän oli silloin uskovainen silloin nuorena, mutta nyt on epäuskoinen ihminen. Minä menin hänen työpaikalle ja kerroin tämän asian. Hän ei muistanut. Mutta eikö halunnut muistaa, mutta pääsi itku. Hän jäi itkemään sinne työpöytänsä taakse, kun minä lähdin. Mutta minä koin kuitenkin näin, että tässä tämä kolmas oli minun omantunnon vapauden kannalta tärkeä ja kun näin Jumala auttoi, ja niinhän se Jumala auttaa meitä kaikkia.

Niin rakkaat veljet ja sisaret minä olen puhunut sen minkä Jumala on antanut. Ja minä uskon sen, että teilläkin on halu uskoa ja teilläkin on halu päästä taivaaseen. Niin muuta mahdollisuutta ei taivaaseen pääsyyn ole, kuin että uskoa synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Ja minäkin kysyn saanko minäkin uskoa kaikki synnit anteeksi? Sinäkin varmaan haluat uskoa. Saat Jeesuksen nimessä ja veressä uskoa. Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki synnit anteeksi. Saat uskoa rauhaan vapauteen ja iloon saakka. Te lapset ja nuoretkin, tekin saatte uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

Virsi 275

[Taavetti]

Poimin tämän saarnareferaatin Mopin palstalta, kopioin tänne lähempää tarkastelua varten, koska en jaksanut siellä tarpeellisella tarkkaavaisuudella lukea. Luin sen nyt läpi, ja totesin sen pitävän yhtä sen kanssa, mitä olen tässä kristillisyydessä kuullut opetettavan, uskallan avata palstamme Uskonvanhurskaus foorumilla.

En tiedä kuka puheen on pitänyt, jos joku tietää, voisi kertoa sen meille.

[kuikuilija]

Esitän pienen kysymyksen tuosta ensimmäisestä puheesta kohdasta julkinen nuhtelu.

Julkirippi = julkinen nuhtelu

esimerkiksi otettu television hankkiminen

1. kysymys

Missä synti menee julkisynnin puolelle?
Onko se silloin kun se seurakunnassa yleisessä tiedossa. Vai silloin, että sen tietää vaikka uskovainen naapuri.

Ajattelen rippiä armoetuna. Rajan laittaminen salaripin ja julkisen ripin välille. Mitenkä te muut näette tuon kohdan?

[Taavetti]

Esitän pienen kysymyksen tuosta ensimmäisestä puheesta kohdasta julkinen nuhtelu.

Julkirippi = julkinen nuhtelu

esimerkiksi otettu television hankkiminen

1. kysymys

Missä synti menee julkisynnin puolelle?
Onko se silloin kun se seurakunnassa yleisessä tiedossa. Vai silloin, että sen tietää vaikka uskovainen naapuri.

Ajattelen rippiä armoetuna. Rajan laittaminen salaripin ja julkisen ripin välille. Mitenkä te muut näette tuon kohdan?

Kun se on seurakunnan useiden jäsenten tiedossa. Käytännössä asiaa on useimmin hoitanut johtokunta ennen laajaa seurakunnan kokousta.
Jos sen tietää vain yksi tai muutama naapuri, on heidän asiansa ottaa asia puheeksi langenneen kanssa. Mikäli he lyövät laimin puhuttelun, on olemassa profeetallinen peruste nuhdella heitäkin.

Hesekiel 3
20 Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee-kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta-mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
21 Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut."

[metsätähti]

En tiedä kuka puheen on pitänyt, jos joku tietää, voisi kertoa sen meille.

Melkoisella varmuudella väittäisin puhujaksi Kinnusen Lauria. Paikalla en ollut, netistäkään en kuunnellut, mutta sen verran tutulta vaikuttaa tuo puhe, että uskallan arvella näin. (Ja jotain tarkentuu sitten, kun löydän jostain toimintakalenterivihkosen, jossa puhujat on nimetty.) Tarkistan ja korjaan, mikäli puhun puuta heinää.

[Taavetti]

En tiedä kuka puheen on pitänyt, jos joku tietää, voisi kertoa sen meille.

Melkoisella varmuudella väittäisin puhujaksi Kinnusen Lauria. Paikalla en ollut, netistäkään en kuunnellut, mutta sen verran tutulta vaikuttaa tuo puhe, että uskallan arvella näin. (Ja jotain tarkentuu sitten, kun löydän jostain toimintakalenterivihkosen, jossa puhujat on nimetty.) Tarkistan ja korjaan, mikäli puhun puuta heinää.

Kiitos tiedosta, ehkä voisin löytää netistä seuraohjelman, en muista, olenko etsinyt. Yksityisellä viestillä sain oletuksen, että olisi Leo Karhumaan puhe, mutta varmaksi ei viestittäjä sitä kertonut, kun asuu kaukana Rovaniemeltä.

[metsätähti]

Mahdollista toki tuokin. Harmitti tosissaan, kun sairastuin marianseurojen aikaan enkä sinnekään päässyt. Kattelin silloin noita puhujia toimintakalenterista, että ketä oli merkitty tuohon, mutta en mene tosiaan vannomaan, että keitä oli vuorossa.

Sittenpä vain odotellaan tulevan viikon nuoriso- ja seurakuntapäiviä, jospa sinne suoriutuisin. Kummityttönen on kyllä silloin käymässä, ja sillä on uskomaton taito lahjoittaa minulle aina jokin tauti. Pikkuihmisillä on aina jotain, ja kun on paljon sylissä ja muuten lähellä, niin toki tarttuu. Melkein saa kalenteriin merkitä suoraan seuraavan viikon sairastamiseksi. Päiväkotiympäristön huono puoli on se, että kaikki lastentaudit, flunssat ja mahataudit kiertävät läpi pienen sekä perheen.

[kesis]

sen verran et kannattaaha se katsoa toimintakalenterista mutta joskus saattaa olla että puhujalle tulee este ja sit vaihtuuki puhuja johonki toiseen viime hetkellä.

[Taavetti]

sen verran et kannattaaha se katsoa toimintakalenterista mutta joskus saattaa olla että puhujalle tulee este ja sit vaihtuuki puhuja johonki toiseen viime hetkellä.

Olen saanut melko varmalta taholta vahvistuksen, että kyseessä on Leo Karhumaan pitämä puhe.

[metsätähti]

sen verran et kannattaaha se katsoa toimintakalenterista mutta joskus saattaa olla että puhujalle tulee este ja sit vaihtuuki puhuja johonki toiseen viime hetkellä.

Olen saanut melko varmalta taholta vahvistuksen, että kyseessä on Leo Karhumaan pitämä puhe.

Joo, näin on. Selvittelin miekin.