Langenneiden ei kuitenkaan tarvitse jäädä synteihinsä, vaan synnin voi uskoa anteeksi evankeliumissa Jeesuksen nimessä ja veressä. Armo opettaa jättämään synnin. Jos me armon saamisen jälkeen ehdoin tahdoin alamme elää synnissä, ei ole yhtään uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirvittävä tuomion odotus. Kun on kymmenentuhannen leiviskän syntivelan saanut anteeksi, ei ole halua tehdä syntiä.
Mietin miten voisin korostaa tätä tärkeintä asiaa edellisessä viestissä. En sin mietin, josko muokkaustoiminnolla sen tummentaisin, mutta onneksi oivalsin, että näin se parhaiten onnistuu. Jeesuksen opetuksen mukaan tämä tulisi olla opetuksessamme ensimmäinen ja viimeinen aihe, evankeliumiin kuuluvat neuvot tulevat siinä välissä silloin, kun niitä tarvitaan.
Ovathan silloin uskovaisten saarnat ja kirjoitukset tavallaan toistensa toistoa, mutta niin tulee ollakin. Monet moittivat meitä ja veljien saarnoja, että aina niissä vain ne samat asiat, miksi ei koskaan mitään uutta. Kuitenkin myös Luther opetti aikanaan, että jos syntien anteeksi antamuksen lupaus jää pois saarnasta, olisi parempi, että se saarna olisi jäänyt pitämättä.
Paavalin kirjeestä muistan lukeneeni, että en minä (Paavali) siitä suutu, että minä (Paavali) teille samalla tavalla kirjoitan.
Filippiläiskirje 3
Tärkeintä on Kristuksen tunteminen
1 Vielä, minun veljeni, iloitkaat Herrassa.
Että minä teille yhdellä tavalla kirjoitan, en minä siitä suutu; sillä se tekee teidän vahvemmaksi.2 Kavahtakaat teitänne koirilta, kavahtakaat teitänne pahoilta työmiehiltä, kavahtakaat poisleikkaamisesta.
Vielä sama uudesta käännöksestä.
1 Veljeni, iloitkaa siis Herrassa! Minä en kyllästy kirjoittamaan teille yhä uudestaan samoista asioista, ja sittenhän teillä on tarkka tieto. [2. Kor. 13:11+]
2 Varokaa noita koiria, noita kelvottomia työntekijöitä, noita pilalle leikattuja!
Osoitukseksi, ettei veli tuota tuomiotakaan vain omasta mielestään tuonut esille, etsin siitä kertovan yhden Raamatun paikan, niitä löytyi kyllä useampiakin, mutta tämä kertoo juuri sen, minkä veli O.M toi esille.
Heprealaiskirje 10
26 Sillä jos me ehdollamme sitte syntiä teemme, kuin me olemme totuuden tuntoon tulleet, niin ei meillä ole enään yhtään uhria syntein edestä,
27 Vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka vastahakoiset syövä on.
28 Jos joku Moseksen lain rikkoo, hänen pitää ilman armoa kuoleman kahden taikka kolmen todistajan kautta.
Taas uusikin käännös.
26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. [Hepr. 6:4-6+]
27 Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat. [Jes. 26:11; Sef. 1:18]
28 Jos joku kieltää Mooseksen lain, hänet tuomitaan säälittä kuolemaan; siihen riittää kahden tai kolmen todistajan sana. [5. Moos. 17:6]
Vielä kuitenkin lopuksi Vapahtajan sanoin: Niin usein kuin lähimmäisesi tulee ja sanoo: Minä kadun, anna hänelle anteeksi. Edellä olevien tuomion jakeiden jälkeen on enemmän, kuin aiheellista muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä tuomion alle, vaan saa vapaasti evankeliumin sovintosaarnan alla tulla tuomiosta Jumalan lasten vapauteen.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4