Hengen hedelmistä...

Martti Lutherin ja hänen aikalaistensa sekä vielä vanhempia kirjoituksia

Hengen hedelmistä...

ViestiKirjoittaja Ankka » 10 Marras 2007, 02:12

Syntiä Gal:5 mukaan:

18. Mutta jos te Hengeltä hallitaan, niin ette ole lain alla.
19. Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus,
20. Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, eriseura,
21. Pahansuomuus, murha, juopumus, ylönsyömyys ja muut senkaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.
22. Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
23. Senkaltaisia vastaan ei ole laki.

Laista/uskosta, Gal:3:

1. Te hullut Galatalaiset! kuka teidät on vimmannut totuutta uskomasta? joiden silmäin eteen Jesus Kristus kirjoitettu oli, teidän seassanne ristiinnaulittu.
2. Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?
3. Oletteko te niin tomppelit? Hengessä te olette alkaneet, tahdotteko te nyt lihassa lopettaa?
4. Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukassa on.
5. Joka siis teille hengen antaa ja tekee voimalliset työt teidän seassanne, tekeekö hän sen lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?
6. Niinkuin Abraham oli Jumalan uskonut, ja se on luettu hänelle vanhurskaudeksi,
7. Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset. 8. Mutta Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman.
9. Niin tulevat kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa.
10. Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla; sillä kirjoitettu on: kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa mitä lakiraamatussa kirjoitettu on, että hän niitä tekis.
11. Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta.
12. Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä.

Saarnamallakaan ei tulla vanhurskaaksi, ei kiivailemalla lain perään. Tarvitaan vain usko Kristuksen sovintotyöhön. Paavalin mainitsemat uskon hedelmät ovat mittari, joihin voin verrata omia hedelmiäni.

(nimim. Jäppisen kirjotus.)
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 10 Marras 2007, 02:14

Lutheria...

Samoin voivat suuret lahjatkin olla lammasten vaatteita, koskapa Herra sanoo, että moni hänen nimensä kautta ennustaa, ajaa ulos perkeleitä ja tekee monta väkevää työtä. Silloinkin tulee kristityn varoa, ettei hän suostu umpimähkään sellaisiin ihmisiin ja rupea heitä seuraamaan, tarkoin tutkimatta hyväksyen ja uskoen kaikkea, mitä he sanovat, vaan hän katsokoon SANAN JOHDOLLA, eiköhän vain susi piille lammasnahan alla.
ENSIMMÄINEN SÄÄNTÖ ON SIIS, ETTEI MEIDÄN PIDÄ ANTAA LAMPAAN VILLAN PETTÄÄ ITSEÄMME. Vaikka itse sanat ovatkin hyvät, virka oikea, ulkonainen elämä nuhteeton ja sen ohessa lahjat ovat hyvät, jopa erinomaisetkin, niin voidaan kuitenkin pettyä ja eksyä, kun hyvissä sanoissa piilee tuhoisa myrkky, oikean viran varjossa vaarallinen vääryys, nuhteettoman elämän suojassa petos ja suurien lahjojen ohessa kavala sydän. Kun siis näet lammasten vaatteita, niin ajattele heti: tässä ei auta olla huoletonna; Kristus itse on sanonut, että sudetkin voivat pukeutua lammasten vaatteisiin ja hiipiä niiden varjossa. Minun on siis nostettava tuota verhoa ja katsottava, mitä on sen alla. Ja miten tämä tapahtuu? Se tapahtuu seuraavasti.
Nyt antaa Herra toisen säännön sanoessaan, että on oltava ulkomuotoon katsomatta ja otettava vaarin HEDELMISTÄ. "Heidän hedelmistään", hän sanoo, "te tunnette heidät". Ja hän lisää siihen vertauksen. Ei kukaan teistä ole niin tyhmä, että hän, nähdessään kedolla orjantappurapensaan, menee siitä etsimään viinimarjoja tai viikunoita. Ei, näitä hedelmiä etsitään toisenlaisista puista, jotka eivät ole niin piikkisiä ja pistäviä. Ja samoin on laita puutarhanhoidossa. Kun puu on täynnä omenia ja hedelmiä, niin jokainen sen nähdessään huudahtaa: kas, sepä on vasta hyvä puu. Mutta jos taasen ei puusta näy mitään, tai jos hedelmät on madonsyömiä, turmeltuneita ja pahoja, niin jokainen sanoo: tuo puu ei kelpaa mihinkään, se on hakattava pois ja heitettävä tuleen ja parempi istutettava sijaan.
Tätä keinoa Herra neuvoo käyttämään myöskin väärien profeettojen suhteen, niin emme suinkaan erehdy, olkoon ulkomuoto millainen hyvänsä. Vaikka olisi suden selässä senkin seitsemän lammasnahkaa, niin me siten kuitenkin hänet tuntisimme, jotta hän ei pääsisi meitä pettämään.

jatkuu...
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 10 Marras 2007, 02:15

MIKÄ onkaan siis oikean profeetan eli saarnaajan HEDELMÄ, josta voidaan tietää, ettei hän ole susi, vaan hurskas lammas? ULKONAINEN ELÄMÄ, ARVO ja VIRKA, ERITYISET LAHJAT EIVÄT SITÄ OLE. Herra itse todistaa, ja samaa osoittaa kokemuskin, että NIIDEN KAUTTA ON IHMISIÄ USEIN PETETTY ja VIETY HARHAAN. Oikea hedelmä on se, josta Herra tekstin lopussa mainitsee, että "tehdään taivaallisen Isän tahto".
Tässä on huomattava, ettei Herra nyt puhu kristityistä yleensä, vaan profeetoista. Tosin tulee kaikkien kristittyjen tehdä taivaallisen Isän tahtoa, jonka kautta he myöskin tulevat autuaiksi. Mutta Isän tahdon tekeminen ei supistu ainoastaan kymmeneen käskyn noudattamiseen ja siten kuuliaisuuden osoittamiseen Jumalaa kohtaan. Koska me näet emme tässä elämässä milloinkaan kykene sitä täydelliseti tekemään, niin meidän on mahdoton kerskata täyttäneemme Isän tahtoa emmekä myöskään siten ikinä taivaaseen pääsisi. Mutta Isän tahdon Kristus ilmoittaa sanoessaan (Joh. 6: 40): "ISÄNI TAHTO ON SE, ETTÄ JOKAISELLA, JOKA NÄKEE POJAN JA USKOO HÄNEEN, ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ, JA MINÄ HERÄTÄN HÄNET VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ." Tämä on ainoa oikea tie, jota meidän kaikkien, sekä saarnaajain että kuulijain, on käyminen, jos tahdomme tulla autuaiksi.
Herra puhuu kuitenkin tässä erityisesti profeetoista eli opettajista. NÄIDEN OIKEA ja VAKITUINEN HEDELMÄ EI OLE MUU KUIN SE, ETTÄ HE AHKERASTI JULISTAVAT IHMISILLE TÄTÄ JUMALAN TAHTOA, OPETTAVAT, MITEN JUMALA ON ARMOLLINEN ja LAUPIAS, EI TAHDO SYNTISEN KUOLEMAA, VAAN ETTÄ HÄN ELÄISI, ja ETTÄ JUMALA ITSE ON OSOITTANUT TÄMÄN LAUPEUTENSA ANTAESSAAN AINOKAISEN POIKANSA TULLA IHMISEKSI. Joka hänet ottaa vastaan ja uskoo häneen, se on, joka luottaa siihen että Jumala Poikansa tähden on hänelle armollinen, antaa synnit anteeksi, ja tekee iankaikkisesti autuaaksi, ja joka puhtaasti näin saarnaa, neuvoen ihmisiä Jeesuksen Kristuksen tykö, joka on ainoa välimies Jumalan ja ihmisen välillä, hän tekee saarnaajana Jumalan tahdon. TÄMÄ ON OIKEA HEDELMÄ, JOKA EI KETÄÄN PETÄ EIKÄ VIE HARHAAN. Jos itse perkeleelle olisi mahdollista näin saarnata, niin se saarna ei olisi väärää eikä valheellista, ja joka siihen uskoisi, hän saisi sen, mitä se lupaa.
Tätä hedelmää, joka on siis ensimmäinen ja luotettavin, joka ei voi pettää, seuraa sitten muitakin hedelmiä, kun elämä on opin kanssa sopusoinnussa eikä sodi sitä vastaan. Mutta tätä kohtaa on vasta sitten oikeana hedelmänä pidettävä, kun edellinen hedelmä, oppi Kristuksesta, on jo olemassa. Saattaa näet joskus niinkin tapahtua, että oppi ei olekaan väärää, vaikka elämä onkin huonoa ja pahentavaista. Emme siis saa ensi sijassa katsoa elämään, vaan oppiin; niin voimme tarkoin erottaa, onko se susi vai lammas joka tulee tykömme lammasten vaatteissa.

jatkuu...
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 10 Marras 2007, 02:17

Joka siis lähtee arvostelemaan Paavia ja hänen kirkkoansa, hän katsokoon tähän ensimmäiseen hedelmään. Silloin hän on havaitseva, ettei oppi autuudesta ja syntien anteeksisaamisesta perustu YKSINOMAAN KRISTUKSEEN, vaan myös kaikenlaisiin töihin, ihmislupauksiin, messuihin, aneisiin ja pyhimysten ansioon. Tämähän on ilkeä, pistävä ja myrkyllinen orjantappura, josta ei kukaan voi poimia viinimarjoja tai viikunoita.
Toiseksi katsottakoon myös elämään, niin havaitaan, että paavi ja koko hänen joukkonsa on luopunut kokonaan oikeasta lain kuuliaisuudestakin. He vihaavat kiivaasti Jumalan sanaa ja kristityitä, vainoavat, kiduttavat ja surmaavat heitä, milloin vain saattavat, elävät kauheassa haureudessa, eivätkä tee työtä, vaan tuhlaavat laiskoina kirkon omaisuutta. Lyhyesti sanoen ei ole heidän elämässään rahtuakaan hyvää.

Pitäkäämme siis Jumalan sanaa silmiemme edessä, kuulkaamme sitä ahkerasti ja ottakaamme siitä vaarin sekä ojentakaamme myöskin sen mukaan elämäämme, että me kantaisimme hyvää hedelmää ja oppisimme tuntemaan ja karttamaan vääriä oppeja. Sen suokoon meille kaikille rakas Herramme Kristus, Pyhän Henkensä kautta. Amen.

(Edelliset; Lutherin Huonepostillasta poimittuja...)
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 10 Marras 2007, 02:18

Jatkan samasta aiheesta, mut eri kirjasta: Pekka Kinnusen toimittamasta kirjasta "Kristus on Raamatun Herra ja Kuningas."

...viidennessä luvussa hän puhuu USKON HEDELMISTÄ ja TEOISTA, jotka ovat RAUHA, ILO, RAKKAUS JUMALAA ja JOKAISTA IHMISTÄ KOHTAAN, TURVALLISUUS, LUOTTAMUS, ILOISUUS, ROHKEUS ja TOIVO AHDISTUKSESSA ja KÄRSIMYKSISSÄ. Tämä kaikki seuraa siellä, missä usko on oikea sen ylenpalttisen hyvyyden tähden, jonka Jumala on osoittanut meille Kristuksessa, kun hän antoi hänen meidän tähtemme kuolla, ennen kuin osasimme sitä häneltä pyytääkkään ja kun vielä olimme hänen vihollisiansa. Meidän on siis pidettävä kiinni siitä, että usko vanhurskauttaa ilman mitään tekoja. Mutta tästä EI SEURAA, etteikä meidän tarvitsisi tehdä mitään tekoja, vaan että VANHURSKAAT TEOT, joista tekopyhät eivät tiedä mitään, EIVÄT JÄÄ TEKEMÄTTÄ. He keksivät itselleen omia tekoja, joissa ei ole rauhaa, iloa, varmuutta, rakkautta, toivoa, rohkeutta eikä mitään muuta oikeaa kristillistä tekoa eikä uskoa.

Poimin Lutherilta tekstiä noist Hengen hedelmistä. Kerätkää tähän perään lisää matskua jos löydätte. Oisko Reinikaisella ta jollain muulla lisävalaistusta tähän aiheeseen?
_________________
*Hat sich ein Ränzlein angemäst' als wie der Ancka*
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 10 Marras 2007, 18:48

Lisää Lutheria aiheesta:



Vaateparren ja muun ulkonaisen vaihtaminen ei ole, niinkuin munkit kuvittelevat, uutta luomusta; uusi luomus on Pyhän Hengen vaikuttamaa mielen uudistusta, jota jäljestäpäin seuraa lihankin, jäsenten ja ulkonaisten aistien muuttuminen. Siinä näet, missä sydän evankeliumin vaikutuksesta saa uuden valon, uuden käsityksen, ja uuden mielialan, myöskin toteutuu ulkonaisten aistien uudistuminen: korvat haluavat kuulla Jumalan sanaa, eivät enää ihmissäännöksiä ja ja luulelmia, suu ja kieli eivät enää kersku teoistaan, vanhurskautuksistaan, munkkisäännöistään, vaan riemuiten julistavat vain Jumalan Kristuksessa osoittamaa laupeutta. Tällainen ei ole jotakin niin sanoakseni paljasta sanoissa ilmenevää, vaan todellista muutosta: se tuo mukanaan uuden mielen, tahdon, uuden mielialan ja toiminnan, myös lihaan ulottuvan, niin että silmät, korvat, kieli ja suu eivät vain näe, kuule ja puhu toisin kuin ennen, vaan että sydönkin suostuu tähän uuteen, sitä seuraten. Ennenhän se ollessaan sokkona paavilaiserheiden pimeässä luulotteli Jumalaa kauppamieheksi, joka möi meille armoaan teoistamme ja ansioistamme; mutta jopa päätteli evankeliumin valon koitettua että vanhurskaaksi meidät luetaankin yksin uskosta Kristukseen! Ja nyt se hylkää omaehtoiset teot ja tekee Jumalan käskemiä kutsumuksenmukaisia ja rakkauden tekoja, kiittää ja julistaa Jumalaa ja riemuiten kerskaa, luottaen ainoastaan Jumalan laupeuteen Kristuksessa; ja jos on kärsittävä jotakin onnettomuutta ja vaaraa, se halusta ja ilolla alistuu niiden alaiseksi, vaikka liha vastaan murajaakin. Tätä Paavali sanoo uudeksi luomukseksi.

Galatalaiskirjeen selityksestä
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 12 Marras 2007, 13:13

Lihaa ja henkeä et saa tässä käsittää, että liha olisi vain sitä, mikä tarkoittaa epäsiveellisyyttä ja henki sitä, mikä tarkoittaa sydämen sisintä. Lihaksi Paavali nimittää niin kuin Kristuskin (Joh. 3) KAIKKEA, MIKÄ ON LIHASTA SYNTYNYT, KOKO IHMISTÄ RUUMIINEEN ja SIELUINEEN, JÄRKINEEN ja KAIKKINE AISTEINEEN. KAIKKI IHMISESSÄ TAVOITTELEE SITÄ, MIKÄ ON LIHALLISTA. Niin myös tiedät lihalliseksi sanoa sitä joka paljon sepittää, opettaa ja jaarittelee ilman armoa korkeista hengellisistä asioista sinä voit myös hyvin oppia lihan tekoja tuntemaan Gal. 5. luvussa, jossa hän sanoo myös eriseuraisuutta ja vihaa lain teoksi. Room. 8. hän sanoo, että lihan kautta laki tulee heikoksi, mikä ei ole vielä sanottu vain epäsiveellisyydestä, vaan kaikista synneistä, mutta ennenkaikkea epäuskosta, joka on kaikkein hengellisin pahe.
Hengelliseksi sanoo vielä sitäkin, joka tekee kaikkein ulkonaisempia tekoja, niin kuin Kristus, kun hän pesi opetuslastensa jalat, ja Pietari, kun hän astui veneeseen ja kalasti. LIHA ON SIIS IHMINEN, JOKA SISÄLLISESSÄ ja ULKONAISESSA ELÄMÄSSÄÄN ja VAIKUTUKSESSAAN TEKEE SITÄ, MIKÄ HYÖDYTTÄÄ LIHAA ja PALVELEE AJALLISTA ELÄMÄÄ. HENKI ON SE, JOKA SISÄLLISESTI ja ULKONAISESTI ELÄÄ ja VAIKUTTAA SITÄ, MISTÄ ON HYÖTYÄ HENGELLE ja TULEVALLE ELÄMÄLLE.
Ellet käsitä näitä sanoja näin, et voi tätä pyhän Paavalin kirjettä etkä mitään muutakaan Raamatun kirjaa koskaan ymmärtää. Sen tähden kavahda kaikkia opettajia, jotka käyttävät näitä sanoja toisella tavalla, olkoot he keitä tahansa..........

Kirjasta "Kristus on Raamatun Herra ja Kuningas".
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 13 Marras 2007, 22:19

Room. 7

Sentähden hän sanoo 7. luvussa, että laki on hengellinen. Mitä se on? Jos laki olisi lihallinen, niin se voitaisiin täyttää teoilla. Mutta nyt kun se on hengellinen, ei kukaan täytä sitä, ellei kaikki, mitä teet, tapahdu sydämen pohjasta. Mutta sellaista sydäntä ei anna kukaan muu kuin Jumalan Henki, joka tekee ihmisen lain mukaiseksi, että hän saa sydämestä halun lakiin ja tekee siitä alkaen kaikki, ei pelosta eikä pakosta, vaan vapaasta sydämestä. laki on siis hengellinen, koska se tahtoo sitä rakastettavan ja täytettävän sellaisella hengellisellä sydämellä, ja vaatii sellaista henkeä. missä se ei ole sydämessä, sinne jää synti, haluttomuus ja vihamielisyys lakia kohtaan, joka on kuitenkin hyvä, vanhurskas ja pyhä.

Totuttaudu nyt siis näihin sanoihin, että lain tekojen tekeminen ja lain täyttäminen ovat aivan eri asioita. Lain tekoja on kaikki se mitä ihminen tekee tai voi tehdä laista, omasta vapaasta tahdostaan ja omilla voimillaan. Mutta koska sellaisia tekoja tehtäessä jää sydämeen haluttomuus ja pakko lakia kohtaan, ovat kaikki sellaiset teot turhia eikä niistä ole hyötyä. Sitä Pyhä Paavali tarkoittaa 3. luvussa, jossa hän sanoo: Lain tekojen kautta ei tule yksikään ihminen vanhurskaaksi.
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Ankka » 13 Marras 2007, 22:20

Joh.1

Mutta usko on Jumalan teko meissä, joka muuttaa meidät synnyttää uudesti Jumalasta ja kuolettaa vanhaa Aadamia ja tekee meidät aivan toiiksi ihmisiksi sydämen, mielen, halun ja kaikkien voimien puolesta ja tuo mukanansa Pyhän Hengen. USKO ON ELÄVÄ, TOIMELIAS, UUTTERA ja VOIMALLINEN ASIA. On mahdotonta, ettei se LAKKAAMATTA TEKISI HYVÄÄ. Se ei myöskään kysy, onko hyviä tekoja tehtävä, vaan ennekuin kysytäänkään se on niitä tehnyt ja aina tekee. Mutta se, joka ei tee sellaisia tekoja, on uskoton ihminen, hapuilee ja katselee ympäriltään uskoa ja hyviä tekoja eikä tiedä, mitä usko ja hyvät teot ovat, lörpöttelee ja jaarittelee kuitenkin paljon uskosta ja hyvistä teoista.

Usko on elävä, vahva luottamus Jumalan armoon, niin varma, että se kuolisi tuhat kertaa sen puolesta. Ja sellainen Jumalan armoon luottaminen ja tunteminen, jonka Pyhä Henki vaikuttaa uskossa, TEKEE ILOISEKSI, USKALIAAKSI JA HALUKKAAKSI KOKO LUOMAKUNTAA KOHTAAN. Siitä tullaan ilman pakkoa halukkaiksi MIELELLÄÄN TEKEMÄÄN HYVÄÄ JOKAISELLE JA PALVELEMAAN JOKAISTA RAKKAUDESTA JUMALAAN ja hänen ylistyksekseen, koska hän on sellaisen armon osoittanut. ON SIIS MAHDOTONTA EROTTAA TEKOJA USKOSTA, yhtä mahdotonta kuin erottaa lämpöä ja valoa tulesta. Sentähden varo omia vääriä ajatuksiasi ja hyödyttömiä jaarittelijoita, jotka tahtovat viisaasti lausua mielipiteensä uskosta ja hyvistä teoista ja ovat mitä suurimpia narreja. Rukoile Jumalaa, että HÄN VAIKUTTAISI SINUSSA USKON, muuten jäät ikuisesti ilman uskoa, vaikka puuhailisit ja tekisit, mitä tahdot tai voit.
Ankka
 

Re: Hengen hedelmistä...

ViestiKirjoittaja Taavetti » 13 Marras 2007, 22:53

Ankka kirjoitti:Syntiä Gal:5 mukaan:
22. Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
23. Senkaltaisia vastaan ei ole laki.

Laista/uskosta, Gal:3:

1. Te hullut Galatalaiset! kuka teidät on vimmannut totuutta uskomasta? joiden silmäin eteen Jesus Kristus kirjoitettu oli, teidän seassanne ristiinnaulittu.
2. Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?
3. Oletteko te niin tomppelit? Hengessä te olette alkaneet, tahdotteko te nyt lihassa lopettaa?
4. Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukassa on.
5. Joka siis teille hengen antaa ja tekee voimalliset työt teidän seassanne, tekeekö hän sen lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?
6. Niinkuin Abraham oli Jumalan uskonut, ja se on luettu hänelle vanhurskaudeksi,
7. Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset. 8. Mutta Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman.
9. Niin tulevat kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa.
10. Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla; sillä kirjoitettu on: kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa mitä lakiraamatussa kirjoitettu on, että hän niitä tekis.
11. Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta.
12. Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä.

Saarnamallakaan ei tulla vanhurskaaksi, ei kiivailemalla lain perään. Tarvitaan vain usko Kristuksen sovintotyöhön. Paavalin mainitsemat uskon hedelmät ovat mittari, joihin voin verrata omia hedelmiäni.

(nimim. Jäppisen kirjotus.)


Paavali kirjoitti tärkeää asiaa, yhdyn myös Jäppisen kommenttiin. Tekee kuitenkin mieli heittää kysymys pohdittavaksi: Paavali kirjoitti tämän Galatian uskovaisille, mutta kirjoittiko Paavali lain vai evankeliumin sanoja. Nämä ovat selkeitä neuvon sanoja, sillä eihän laki kuulu uskovaisille, kuten Paavali tässäkin näytteessä kirjoittaa. Jos nämä taas ovat evankeliumia, kuten ymmärrän, tämäkin kohta vahvistaa, että evankeliumin kokonaisuuteen kuuluvat lohdutuksen lisäksi myös neuvon, nuhteen ja opetuksen sanat.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä


Paluu Martti Lutherin ajalta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron