Katkelma Huonepostillasta (lihavoinnit omiani):
"Pääasia siis on, että me lujasti luotamme tähän lohdutukseen ja pidämme siitä kiinni, sanoen: Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, joka on kuollut edestäni, minä tiedän, ettei Pyhä Henki, joka on todistaja ja lohduttaja, lohduttaessaan ja vahvistaessaan murheellisia kristikunnassa puhu eikä todista mistään muusta kuin Kristuksesta. Siinä uskossa minä tahdon pysyä mistään muusta lohdutuksesta välittämättä. Jos olisi parempi ja varmempi lohdutus, Pyhä Henki varmaan myös sen toisi. Mutta nytpä hän ei tee muuta, kuin todistaa Kristuksesta.
Minkätähden Herra tässä käyttää juuri sanaa 'todistaa'? Olisihan hän voinut puhua toisinkin. Hän teki tämän sen tähden, että me ottaisimme sitä tarkemmin vaarin Jumalan sanasta. Totta on, että Pyhä Henki vaikuttaa sisällisesti sydämeen; tavallisesti hän ei kuitenkaan osoita tätä vaikutustaan muutoin kuin suullisen sanan kautta. Niinpä apostoli Paavali sanoo (Room. 10:14): 'Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?' Sen tähden Kristus nimittää Pyhää Henkeä todistajaksi. Ja hänen todistuksensa tapahtuu apostolien ja kaikkien niiden saarnaajien suun ja sanan kautta, jotka evankeliumia oikein ja puhtaasti julistavat. Älköön siis kukaan lohdutusta halajava odottako, että Pyhä Henki esittelee hänelle Kristusta persoonallisesti tai että hän taivaasta häntä puhuttelee. Hänen todistuksensa tapahtuu julkisesti sanan kautta; sieltä sinun on häntä etsiminen ja häntä odottaminen, kunnes hän sillä sanalla, jota korvillasi kuulet, koskettaa sydäntäsi ja siten sisällisesti vaikutuksellaan sydämessäsi todistaa sinulle Kristuksesta. Mutta tämä sisäinen todistus ei tule ennen kuin sanan ulkonainen, suullinen todistus on sitä edeltänyt, josta kuullaan, että Kristus on meidän tähtemme tullut ihmiseksi, ristiinnaulittu, kuollut ja jälleen kuolleista noussut."