2. helluntaipäivän 2. evankeliumisaarna

Martti Lutherin ja hänen aikalaistensa sekä vielä vanhempia kirjoituksia

2. helluntaipäivän 2. evankeliumisaarna

ViestiKirjoittaja O.M » 24 Kesä 2008, 18:14

Katkelma Kirkkopostillan toisesta osasta (lihavoinnit omiani):

"45. Toisaalta taas on julistettu kauhea tuomio tuolle toiselle joukolle, niille, jotka eivät usko tätä saarnaa, vaan oman pyhyytensä ja ansiollisuutensa turvin uskaltavat mennä Jumalan tykö ja tulla autuaiksi; sellaisilta on tässä kielletty ja evätty kaikki armo: he ovat suljetut kadotuksenalaisiksi, eivätkä he voi päästä siitä niin kauan kuin eivät usko; heitä ei auta se että heillä on osoitettavana suuria, vaikeita ja monia tekoja ja pyhyyden ihana sädekehä. Näitä Kristus ei ole joskus tuomitseva, vaan Jumalan laki on heidät jo tuominnut, koska eivät tunne syntiään eivätkä Jumalan vihaa, jonka alaisina he luonnostaan ovat, ja koska he jopa pyrkivät sinä tekemään itsensä Jumalan edessä puhtaiksi ja hurskaiksi, lisäksi näine synteinensä vastustaen Jumalaa ja halveksien synneistä sovitukseksi ja lunastukseksi annettua Jumalan Poikaa. Heidän täytyy siis saada osakseen iankaikkinen viha ja kirous, koska eivät Kristuksesta etsi syntiensä anteeksiantamusta, vaan häntä halveksimalla syntejänsä yhä kartuttavat ja vahvistavat. Tämä on sitä, mitä Johannes Kastajakin, Johanneksen evankeliumin 3. luvussa (Joh. 3:36 -jakeessa) sanoo: 'Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä, mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.'

46. Kristus ilmaisee syyn tähän: ’Koska hän ei’, niin hän sanoo: ’ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen’. Koska he kaikki jo ennalta ovat synnin alaisia, vikapäitä kadotustuomioon, Jumala ei ketään suostu vapauttamaan eikä vastaanottamaan muulla tavalla kuin Pojan tähden, jonka hän on alttiiksi antanut ja asettanut sovitukseksi. Sen tähden kuuluu näin: Uskokaa Jumalan ainokaisen Pojan nimeen, toisin sanoen, se sana, joka hänestä julistetaan; eipä usko voi nähdä eikä aistimin käsittää ja havaita sitä, minkä Jumala meille antaa, sillä ei ole mitään muuta kuin hänen nimensä, joka hänestä julistetaan, ja se suullinen sana, jonka me korvillamme kuulemme. Siihen Jumala tahtoo meidät kiinnittää ja sitoa, että me, sen uskoen, pääsisimme tuomiota pakoon ja tulisimme autuaiksi. Nuo toiset sen sijaan tuomitaan kadotukseen täydellä syyllä, eivät sen tähden, että heillä oli syntiä, vaan sen tähden, että he halveksivat Poikaa, tahtomatta uskoa siihen nimeen, jossa heille pelastus ja autuus oli ilmoitettu. Tämän nimen tieltä, saarnattiinpa sitä ja uskottiinpa sitä missä hyvänsä, täytyy ja pitää kaikkien luotujen , synnin ja kuoleman, väistymän, ja perkeleen ja kaikkien helvetin porttien kauhistuen pakeneman."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Paluu Martti Lutherin ajalta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron