Kirjoittaja O.M » 19 Heinä 2009, 15:11
Kirkkopostilla. Ensimmäinen osa.
KKIRKKOP1 Kirkkopostilla. Ensimmäinen osa. Suom. A.E. Koskenniemi. Helsinki 1941 (SLEY). Kirchenpostille ist die Zusammenfassung der Advents-, Weinachts- und der Fastenpostille. WA 10,1,2,1-208. 10,1,1,1-728. 17,2,5-246.
"Joulupäivä
Kolmas epistolasaarna
- -
31. Mutta apostoli sanoo: »tässä maailmanajassa», ennen kaikkea osoittaakseen Jumalan pelastusarmon voimaa: tämä maailma on niin paha, että jumalisen ihmisen täytyy elää ypö yksin, unohdettuna, kuin ruusun orjantappuroiden joukossa ja kärsiä sen taholta kaikenlaista onnettomuutta, halveksimista, häpeää ja syntiä. On kuin hän sanoisi: Sen joka aikoo elää siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti, täytyy valmistua ottamaan osakseen vihamielisyyttä ja ristiä kaikkien taholta; pysyköön horjumatta, vaikka hänen täytyisikin elää niin kuin Lootin Sodomassa ja Aabrahamin Kanaanissa pahanilkisten, humalaisten, juopottelevien, epäsiveellisten, väärien, petollisten ja jumalattomien ihmisten parissa. Maailma se on ja maailmana se pysyy. Hänen pitää pysymän siitä erossa ja elämän aivan toisin kuin se ja rankaiseman sitä sen maailmallisten himojen tähden. Katsohan, tämä on kapakassa raittiina, pahamaineisessa talossa siveästi, tanssipaikassa jumalisesti ja rosvopesässä kunniallisesti elämistä! Juuri tuommoinen maailma tekee tämän elämän ahtaaksi ja kiusalliseksi, ja niin ihminen toivottaa, huutaa ja parkuu itselleen kuolemaa ja viimeisen päivän koittoa, ja hän odottaa sitä syvästi ikävöiden, niinkuin tässä seuraa. Armon täytyy elää näin raskasta elämää; luonto ja järki ovat tässä aivan avuttomat."
----------------------------------------------------------
Elämän ohjeet yhteiselle kansalle.
KELÄMÄNOH Elämän ohjeet yhteiselle kansalle. Suom. R.W Helsinki 1878 (R.E Holm).
"Miehen velvollisuudet.
Miehen pitää elättää vaimonsa ja sen tähden syödä leipäänsä otsansa hiessä, mikä kuitenkaan ei tarkoita ainoastaan työn tekoa käsillä, niinkun talonpoika ja käsityöläinen tekevät, vaan että kukin ahkerasti hoitaa kutsumuksensa ja pitää siitä uskollista huolta, ei kulje kapakoissa ja juomapaikoissa eikä anna työn seisoa, eikä sitte illalla tappele vaimon kanssa, ja lopuksi myö vaimoparan kaikkia vaatteita ja mitä hänellä muuten on. Ei, ei niin, vaan niinkun kuuluu Psalmissa, Ps. 128:1 - 2: Autuas on jokainen, kun Herraa pelkää ja hänen tiellänsä vaeltaa; sillä sinä elät sinus kättes töistä; autuas olet sinä, ja sinulle käy hyvästi. Kas tässä sanotaan selvästi, miten sinun jumalisen aviomiehen tavoin tulee tehdä ja olla, ja sen tähden taidat myös kernaasti kirjoittaa tämän lauseen kamariisi ja tupaasi. Sitte vielä tulee miehen rakastaa vaimoaan niinkun omaa ruumistaan, Ef. 5:28. Siinä nyt kuulette, miten miehen tulee käyttäytä vaimoaan kohtaan, ettei hän saa arvata sitä, niinkun se olisi hänen lattiariepunsa tahi jalkineensa, vaan että hänen tulee kohdella häntä yhtä varuisasti ja hellästi, kun omaa ruumistaan. Jos tämä on musta, niin ei hän sen tähden hylkää sitä; jos se sairastaa, niin hän holhoo ja säästää sitä, ja jos se ei aina tahdo oikein velvollisuuttaan tehdä, niin hän ei pane sitä huoliakseen. Samaten mies vaimoaan kohtaan. Ja vaikka joku toinen nainen onkin kauniimpi ja parempi ja puhuu paremmin asiansa puolesta, niin et kumminkaan saa rakastaa häntä niin, kun omaa ruumistasi rakastat. Samoin ikään älköön lyöden ja pieksäen hallittako vaimoja, vaan hyvillä sanoilla ja ystävällisellä kohtelulla ja kaikessa hiljaisuudessa, etteivät tyrmistyisi. Niin myös tulee antaa vaimolliselle astialle, niinkun heikommalle, hänen kunniansa, ja rakastaa vaimoa, niinkun Kristus seurakuntaansa rakasti.
- -
Julkisesta ja erinäisestä jumalanpalveluksesta sekä sunnuntain pyhittämisestä.
- -
Mutta kuinka tulee meidän sitä pyhänä pitää? Ei siten että istumme kakluuninloukossa emmekä mihinkään kovaan työhön ryhdy. Ei se silläkään ole tehty, että otat parhaat vaatteisi päälles, syöt ja juot paremmin kun muina päivinä, vaan sillä että kiität ja ylistät Jumalaa ja juurrutat mieleesi hänen pyhää sanaansa. Sillä kaikki, jotka väärin käyttävät sunnuntain, tekevät suuresti syntiä, sekä ne jotka laiminlyövät kirkonkäynnin, joko ahneudesta, kun eivät tahdo antaa työn seisoa, taikka halusta hyvään elämään, kun eivät koko päivänä tee muuta kun syövät ja juovat ja mässäävät myöhäiseen yöhön taikka venyvät kapakoissa ja ovat sekä päissään että hulluina, ja niinikään ne, jotka tosin tulevat kirkkoon, mutta tulevat ja menevät ainoastaan vanhasta tavasta ja vuoden kuluttua eivät ole sen pitemmälle kristillisyydessä tulleet kun olivat alottaessaan. Niin tiedä siis, ettei Jumalan sanan paljaassa kuulemisessa ole kyllä, vaan että se myös on opittava ja säilytettävä. Sen tähden tulee sinun myös koko sunnuntain hyvin miettiä mitä olet oppinut ja läheisösi kanssa siitä puhua, niin myös lukea pyhää Raamattua heidän kanssan opettaaksesi heitä ja itse oppiaksesi, ja sen ohessa oikein tehdä hurskaita ja hyviä päätöksiä koko viikoksi. Samasta syystä ei myöskään ole hyvä, jos sunnuntaina ryhdyt muihin töihin, syystä että niistä tulet häirityksi ja päivän oikeasta työstä pois saatetuksi. Kuitenkaan älköön tällä olko tarkoitettu, että sunnuntaina karttaisit rakkauden palveluksen tekemistä lähimäisellesi. Sillä kun sitä teet, niin kaunistat sillä juuri sunnuntaisi mitä ihanimmasti ja osoitat, että Jumalan sana on sinuun oikein tehonnut. - Mutta eipä sunnuntaina ainoastaan vaan kaikkina viikon päivinä, tulee sinun suosia hurskaita ja hartaita ajatuksia ja Jumalaa ajatella. Ja kun sitä teet, niin jokaisesta päivästä teet oikean sunnuntain. Siltä saatat yhtä hyvin keskeymättä täyttää päivätyösi; sillä jos vaan olet totinen kristitty, niin on, miten jo sanonut olen, kaikki työsi jo jumalanpalvelusta. Mutta onpa paitsi sitä hyvä ja kiitettävä asia sekin, kun perheen isäntä tahi emäntä joka päivä kutsuu kokoon lapsensa ja palkollisensa ja puhuu heidän kanssaan pyhän Raamatun opetuksista, lukee heille pyhää Raamattua ja pitää mietintöjä sen johdosta, niin myös rukoilee ja veisaa heidän kanssansa. Tämä on erittäin kiitettävä asia. Ja tässä itsekukin miettiköön, minkälaista elämää hän elää, kiitiäköön ja ylistäköön Jumalan hyviä tekoja ja ääneen muille ihmisille tunnustakoon, kuinka paljon hyvää Jumala ansaitsematta on hänelle osoittanut."
---------------------------------------------------------------------------
Kirkkopostilla. Toinen osa.
KKIRKKOP2 Kirkkopostilla. Toinen osa. Suom. A.E. Koskenniemi. Helsinki 1942 (SLEY).
"Kolmas paastonaikainen sunnuntai
Epistolasaarna
- -
9. Rivous tietää haureuteen ja saastaisuuteen ja lihallisiin synteihin viittaavia sanoja, joita runsaasti viljellään kapakoissa, syömingeissä, juomingeissa ja pelipöydissä. Kreikkalaiset olivat erikoisesti kevytmielisiä ja tuommoisiin harjaantuneita, niinkuin heidän runoilijansa ja kirjailijansa vieläkin todistavat. Erikoisesti apostoli tässä puhuu sellaisista häpeällisistä sanoista, joita arastelematta ja kurittomasti julkisuudessa käytetään, jotka varsinkin nuorisolle antavat huonoja ajatuksia ja suurta pahennusta, niinkuin hän sanoo korinttolaisille (1. Kor. 15:33): »Huono seura hyvät tavat turmelee». Ja jos eräät kristityt eksyisivätkin harjoittamaan tuommoista, on sitä nuhdeltava (kristittyjen) joukossa, ettei sen johdosta syntyisi yleistä huonoa huhua, aivan kuin kristittyjen parissa opetettaisiin ja siedettäisiin tuollaista kuin pakanoiden parissa konsanaan."
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."
Virsi 538:4.