Siansaparo kirjoitti:Evankeliumi opettaa, mitä meidän pitää saada ja laki, mitä meidän pitää tehdä.
Mitä minun pitää tehdä, että saan neuvon?
Siansaparo kirjoitti:OM:
"Koska ne auttavat pysymään Jumalan armosta osallisina, niitä voi kutsua armoneuvoiksi."
Kerro miulle se mekanismi, miten armoneuvot auttavat pysymään Jumalan armosta osallisena. Jos mie ajattelen armoneuvoa noudattamalla pysyväni kaidalla tiellä, se ajaa mua teko-oppiin ja suoritususkoon.
Jos ajattelee armoneuvoja noudattamalla ilman uskoa pysyvänsä kaidalla tiellä, onkin todella suoritususkossa ja teko-opissa. Sen sijaan on perusteltua ajatella, että armoneuvojen kautta Pyhä Henki pyhittää uskovaista ihmistä.
Armoneuvojen noudattamisessakin on toki vaara horjahtaa oikealle, jos alkaa kokea väärää onnistumisen tunnetta. Eräässä maailman väärässä hengellisyydessä on sanonta: "Varjele sinä tapa, niin tapa varjelee sinut."
On totta, että jos noudattaa armoneuvoa olla istumatta siellä, missä pilkkaajat istuvat (esim. kapakat), helpommin välttää ryöttäsyntiin (juopumus) tai hienostelevampaan syntiin (vähäisempi alkoholinkäyttö) lankeemuksen. Kun varjelee tavan, tapa varjelee varjelijansa.
Samalla on kuitenkin vaarana langeta ajattelemaan, että olisi vanhurskas vähemmän lankeemuksia sisältävän vaelluksensa vuoksi.
Uskovainen on vanhurskas yksin lahjaksi saamansa uskon tähden. Koska tämä usko ei jää ihmisessä toimettomaksi, vaan Jumala vaikuttaa uskovissaan sekä tahdon että toiminnan, uskovainen ihminen haluaa ojentautua Jumalan mielen mukaan.
Lankeemuksia tulee ja ne ovat Kristuksen tähden anteeksi. Uskova horjahtelee vasemmalle ja oikealle, mutta joka on hänessä hyvän työnsä alkanut, on sen luvannut viedä päätökseensä Kristuksen toisen tulemisen päivänä.
Siansaparo kirjoitti:työ papparat
Siansaparo kirjoitti:neuvot ovat myös lakia
Olet eri mieltä kuin Biblian rekisterin kirjoittaja:
"N u h d e l l u s, N u h t e l e m i n e n; sitä tulee papin tehdä, 2. Tim. 4:2. Tit. 1:9. 1. Tim. 5:1, 2, 20, 21. 2. Tim. 2:24, 25. Evankeliumi on neuvo ja varoitus-sana, Hebr. 13:22. Veljellinen nuhteleminen ja varoitus, 3. Moos. 19:17. Ps. 141:5. San. l. 9:7, 8. 12:1. 15:32. 17:10. 27:5. 28:23. 29:1. Hoos. 4:4. Sir. 19:13-18. 20:1-3. Matt. 18:15, 16. Luuk. 17:3. Gal. 2:11. 6:1. 1. Tess. 5:11. Hebr. 3:13. Jaak. 5:19-20."Viitattu raamatunkohta kuuluu:
"Minä neuvon teitä, rakkaat veljet: ottakaat tämä neuvon sana hyväksi; sillä minä olen lyhykäisesti teille kirjoittanut" (Hepr. 13:22). Heprealaisapostoli luettelee pitkän listan käytännön neuvoja uskovaisille ja Biblian rekisterin kirjoittaja katsoo ne evankeliumin kokonaisuuteen kuuluviksi neuvoiksi.
Siansaparo kirjoitti:Neuvot ja opastukset on lakia Taavi-kulta. Niin sanoi ainaski eräs vl-pappi eräällä luennollaan. Kaikki, mitkä alkaa käskysanoilla, esim. "tehkää parannus", "uskokaa evankeliumi" jne., ovat lakia. Niin miulle sanottiin. Ja lakihan ei ole turha; se ajaa Kristuksen luo.
Kaikki, mitä pitää jonkin vaatimuksesta tehdä ilman sisäistä halua, on lakia. Hengen vaikuttama halu ojentautua hyvän neuvon mukaan ei täytä ko. ehtoa, vai mitä? Sille ei voi mitään, jos joltain puuttuu hengen vaikuttama halu ojentautua neuvojen mukaan. Voi vain todeta, että hengen hedelmät puuttuvat ja Jumalan henki ei jää ilman hedelmiä.
Keskustelemamme kiista ei ole uusi, vaan siitä on tietojeni mukaan keskusteltu erityisesti 1930-luvun pikkuesikoishajaannuksen aikaan. Silloin vanhoilliset katsoivat, että neuvot kuuluvat osaksi evankeliumin kokonaisuutta. Pikkuesikoiset katsoivat, että ne eivät kuulu.
Ko. opillisen kiistan juuri oli eräiden saarnamiesten vierailu Amerikan sekaoppisten seuroissa. Kun sekaoppiset kutsuivat, suurin osa seurakuntaa oli neuvonut, että ei tule mennä, mutta itseensä luottaneet erinomaiset menivät. Mm. Wäinö Havas oli anellut, että älkää veljet lähtekö. Rovaniemen suurissa seuroissa v. 1936 Havas saarnasi seuraavasti, korostaen evankeliumin kokonaisuuteen kuuluvan myös neuvon ja nuhteen sanat, vaikka lohtu on tärkeintä ja kulkee edellä (armo tulee ennen totuutta):
"Seurakunnan hoidossa on siis pääasia se, että köyhät tulevat taivaan leivällä ruokituiksi. Välttämätöntä on myöskin, että Jumalan lapset tulevat niin neuvotuiksi ja nuhdelluiksi, ettei vain lauman heikoinkaan horjahtaisi kaidalta tieltä, ei oikealle eikä vasemmalle, ei lihan vapauteen eikä lakihengellisyyteen. Evankeliumissa onkin nämä kaksi puolta: lohdun sanat ja opetuksen sanat. Lohtu kulkee edellä, neuvo ja nuhde perässä. Ensin ruoka, sitten vitsa."