mitä on toisinaan seuroissa kuullut; vaikka toisaalta varmaan epäilyksiäkin on ollut, kuin kaikilla niitä usein on, eli ehkä
on puhuttu eri asioista tai painotuksista. Eli lyhyesti, Johannes vankilasta kysyi opetuslapsiltaan, että "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?" enemmänkin opetuslapsiensa takia, eikä niinkään omien epäilystensä. Mutta varmaan siis kumpaakin kuitenkin?
Martti Luther: Kirkkopostilla: Kolmas adventtisunnuntai Evankeliumisaarna kirjoitti:
Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti hän opetuslapsiansa sanomaan hänelle: »Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?» Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: »Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: sokeat saavat näkönsä, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia. Ja autuas on se joka ei loukkaannu minuun.» Kun he olivat menneet, rupesi Jeesus puhumaan kansalle Johanneksesta: »Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, hienopukuiset ovat kuningasten kartanoissa. Vai mitä te lähditte? Profeettaako katsomaan? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta. Tämä on se josta on kirjoitettu: ‘Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi’.» Matt. 11:2 - 10.
I.
1. Minusta näyttää siltä kuin tämän evankeliumin yhteydessä parhaasta päästä olisi käsitelty sitä asiaa, onko pyhä Johannes tietänyt Jeesuksen oikeaksi Kristukseksi. Kysymys on oikeastaan tarpeeton, merkitykseltään vähäinen. Pyhä Ambrosius on sitä mieltä, että Johannes ei ole tehnyt kysymystään tietämättömyydestä eikä epäillen, vaan kristillisessä tarkoituksessa. Hieronymos ja Gregorius kuvittelevat hänen kysyneen, onko hänen oltava Kristuksen edeltäjänä helvetissäkin, käsitys, jolla on kaikkein vähimmin tukea, koskapa teksti selvästi sanoo: »Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?», mikä odottaminen, kuten sanat kuuluvat, viittaa hänen tuloonsa maan päälle, Juudan kansan keskuuteen; muussa tapauksessa Johannes olisi sanonut: »Vai odotetaanko sinua helvetissä?» Siitäkin, että Kristus teoillaan vastaa jo tulleensa, on varmaa Johanneksen kysyneen hänen ulkonaisesti havaittavaa tulemistansa, Kristus itse kun kysymyksen juuri sellaiseksi käsittäen siihen vastaa. Silti en tietenkään tahdo kieltää Kristuksen helvettiinkin astuneen, niinkuin Uskontunnustuksessa tunnustamme.
2. On siis varmaa, että Johannes hyvin tiesi Jeesuksen siksi joka oli tuleva. Olihan hän kastanut hänet ja todistanut hänet siksi Jumalan Karitsaksi, joka oli kantava maailman synnin; hän oli myös nähnyt Pyhän Hengen kyyhkysen muodossa laskeutuvan hänen päällensä ja kuullut taivaasta tulevan äänen: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt», niinkuin kaikki neljä evankelistaa tapausta kuvailevat.—Minkä tähden hän on tehnyt tämän kysymyksen? Minä vastaan: Tietysti sitä ei ole tehty ilman pätevää syytä. Ensiksikin on varmaa, että Johannes on kysyttänyt opetuslastensa tähden, nämä kun eivät vielä pitäneet Kristusta sellaisena kuin hän on pidettävä. Eipä Johannes ollut tullut kiinnittääkseen opetuslapsia ja kansaa itseensä, vaan valmistaakseen tietä Kristukselle ja johdattamaan jokaista Kristuksen luo, hänen alamaiseksensa.
3. Nytpä Johanneksen opetuslapset olivat kuulleet häneltä monta ihanaa todistusta Kristuksesta: Hän on Jumalan Karitsa ja Jumalan Poika; Kristuksen piti kasvaman, mutta hänen vähenemän. Tätä hänen opetuslapsensa ja kansa eivät vielä joko lainkaan uskoneet tai eivät vielä voineet ymmärtää; päinvastoin he ja kaikki muutkin olivat suuresti kiintyneitä itse Johannekseen, mutta eivät ollenkaan Kristukseen. He pitäytyivät jopa niin kiinteästi Johannekseen, että kiivailivat hänen puolestaan ja kävivät haluttomiksi Kristukseen nähdessään tämänkin kastavan, ottavan itselleen opetuslapsia ja vetävän kansaa puoleensa; he valittavat sitä Johannekselle peläten mestarinsa arvon alenevan, niinkuin siitä Johanneksen Evankeliumin 3. luvussa (Joh. 3:25 ja ss. jakeissa) kerrotaan.
Kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti hän opetuslapsiansa sanomaan hänelle: «Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?«
6. On kuin hän sanoisi opetuslapsillensa: Siinä nyt kuulette hänen tekonsa. Minä en, eikä kukaan muukaan ennen häntä, ole koskaan tehnyt yhden yhtäkään sellaista. Menkääpä hänen luokseen kysymään onko hän se vai eikö ole. Heittäkää jo sikseen tuo karkea maallinen harhakuvitelma, te kun luulette hänen tulevan oriilla ratsastaen, haarniskoituna. Nyt hän rupeaa kasvamaan; minun täytyy nyt vähetä. Minun tehtäväni täytyy loppua, ja hänen alkaa. Teidän täytyy jättää minut ja tästä lähin pitäytyä häneen.