Philipp Melanchthon - synninpäästöstä ja kasteesta

Martti Lutherin ja hänen aikalaistensa sekä vielä vanhempia kirjoituksia

Philipp Melanchthon - synninpäästöstä ja kasteesta

ViestiKirjoittaja mies » 11 Huhti 2022, 08:27

Philipp Melanchton: Ydinkohdat (Loci communes rerum theologicarum seu Hypotyposes theologicae 1521) kirjoitti:Syntiä ei nimittäin anneta anteeksi, ellemme tunnusta sitä Jumalalle eli ellemme tuomitse itseämme ja luota siihen, että Jumala laupeudessaan antaa syntimme anteeksi. Julkisten rikosten julkisesta tunnustamisesta todistajien edessä ei kannata kiistellä. Jo itse asia - eikä pelkästään jumalallinen oikeus - pakottaa meidät tunnustamaan syntimme, mikäli meitä syytetään. Samoin jumalallinen oikeus pakottaa meidät sopimaan rikoksen veljiemme kanssa. Kaikki muunlaiset ripittäytymisen muodot ovat ihmisten perinnäissääntöjä. Mikäli vapaaehtoisesti menet seurakunnan eteen pyytämään synninpäästöä, olit sitten tehnyt syntiä yksityisesti tai julkisesti, ei jumalallinen oikeus vaadi sinua ääneen toistamaan tekojasi. Kristus antoi ilman sitäkin monille synninpäästön, ja Apostolien tekojen toisen luvun mukaan apostolit antoivat synnit anteeksi tuhansille vaatimatta heitä lausumaan ääneen syntiluetteloa. Sanon tämän lohduttaakseni niiden heikkoa omaatuntoa, jotka joutuvat epätoivoon, mikäli sivuuttavat jonkin kohdan synnintunnustusta lausuessaan. Yksityinen synninpäästö on siten yhtä välttämätön kuin kaste. Sillä vaikka kuulet evankeliumia saarnattavan koko seurakunnalle yhteisesti, niin voit lopultakin olla varma siitä, että se koskee juuri sinua saadessasi yksityisen ja sinulle tarkoitetun synninpäästön. Joka ei kiihkeästi halua kuulla itseään koskevaa Jumalan sanaa, ei janoa armoa. Sillä mikäli uskot synninpäästön, on sinulle annettu synninpäästö Jumalan eikä ihmisen sana. Kuinka varma olikaan tuo syntinen nainen siitä, että kaikki hänen syyllisyytensä annetaan anteeksi, kun hän kuuli Kristuksen äänen: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut", Luuk. 7:48. Yhtä varma tulee sinunkin olla, kun joku veli antaa sinulle synninpäästön, kuka hän sitten onkin. Mutta kukaan ei ole todella saanut synninpäästöä, ellei hän toivo ja usko sitä saaneensa.

Synninpäästö on nimittäin evankeliumi, jossa Kristus antaa syyllisyytesi anteeksi. Parannuksenteolla ei ole muuta ulkoista merkkiä kuin kaste.

Osallistuminen Herran pöytään eli Kristuksen ruumiin syöminen ja hänen verensä juominen on varma armon merkki. Kristus itse nimittäin sanoo (Luuk. 22:20): "Tämä malja on uusi liitto" jne. Samoin voimme lukea (1. Kor. 11:25): "Niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni." Tämä tarkoittaa sitä, että viettäessänne ehtoollista teidän tulee muistaa evankeliumia eli syntien anteeksiantamista. Ehtoollinen ei siis ole uhritoimitus, koska se on annettu vain evankeliumin lupauksen varmaksi muistuttajaksi. Osallistuminen ehtoolliselle ei tuhoa syntiä vaan usko tuhoaa sen, ja tämä merkki vahvistaa uskoa. Kristuksen näkeminen ei vanhurskauttanut Stefanusta, kun hän oli kuolemaisillaan, mutta se vahvisti hänen uskoaan, jonka kautta hänet vanhurskautettiin ja tehtiin eläväksi. Samaten osallistuminen ehtoolliselle ei sinänsä vanhurskauta, mutta se vahvistaa uskoa edellä kuvatulla tavalla. Kaikki messut ovat siksi jumalattomia paitsi ne, joissa omiatuntoja rohkaistaan uskon vahvistamiseksi.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

Paluu Martti Lutherin ajalta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron