VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 21 Touko 2018, 04:24

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 21 Huhti 2009, 00:38 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33
Viestit: 1966
Kirjasta Taivaan valtakunnan salaisuudet, osa 2, v. 1963

Mauno Koivuneva: Elämän veden lähde

Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jeesus ja huusi sanoen: joka janoo, se tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minun päälleni, niin kuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat. (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä, sillä ei Pyhä Henki silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus vielä kirkastettu) Joh. 7: 37-39.

Herra Jeesus puhui tavallisesti istualtaan. Tästä varmaan johtuu nykyinenkin tapa, että puhuja saarnatessaan istuu. Siitä myös johtunee nimi saarnatuoli, vaikkakin siellä seistään.

Esillä olevassa Raamatun paikassa kerrotaan Jeesuksen seisseen ja korottaneen äänensä. Varmaan olivat ihmiset lehtimajan juhlien viimeisenä seurapäivänä eli kahdeksantena jo siinä määrin matkakiireissä, että hälinä ja ääntensorina pakotti Herran Jeesuksen tähän. Hänellä oli myös tärkeätä sanottavaa. Hän varmaan toivoi, että kaikki ihmiset sen kuulisivat. Ehkä hän ajatteli, että oli pidetty tyhjää maljaa janoisten huulilla. Senvuoksi hän halusi antaa heille elämän veden lähteen osoitteen. Niinhän on evankeliumi nykyäänkin. Luther sanoo, että se on oleva äänellinen, korvin kuultava saarna, joka on tarkoitettu, ei jossain loukossa tai syrjäisessä paikassa saarnattavaksi, vaan että kaikki ihmiset sen kuulisivat.

Hän kohdisti sanansa kaikille janoovaisille. Se olikin niissä oloissa hyvin sattuva sana. Kysymys vedestä oli polttavimpia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tätä kuvaa käytetään Raamatusta paljon. "Kuulkaa, kaikki janoovaiset, tulkaa vetten tykö", julistaa Jumalan suuri profeetta Jesaja (Jes. 55: 1). Herättääkseen elämän veden janoa samarialaisessa naisessa Jaakobin lähteen reunalla alkoi Herra Jeesus puhua hänelle hänen synneistään. Niinpä nytkin, jos sanankuulijoissa ei ole janoa, on heille saarnattava lakia. Laki on synnin voima. Se kasaa syntejä tunnolle. Niitä kantaissa tulee hiki ja jano. Näin toteutuu toivomus, että heille tulisi rauhattomia päiviä ja unettomia öitä, jotta heitä alkaisi kiinnostaa evankeliumin saarna.

Tämän jälkeen tuleekin tekstin tärkein kohta. Herra Jeesus ilmoitti, missä on elämän veden lähde. Jumala aikoinaan valitti profeettansa kautta, että hänen kansansa tekee kaksinkertaisen synnin: hänet, elämän veden lähteen he hylkäävät ja kaivavat itsellensä kaivoja, haljenneita kaivoja, joissa ei vesi pysy.

Kulkeeko nykyäänkin sielunsa janossa ihmisiä, jotka etsivät siihen tyydytystä vääristä paikoista. Nykyisessä määrättömässä huvitteluvimmassa on se lohdullinen piirre, että se ilmaisee ihmisten sydämissä olevan elämänjanoa. Mutta sillä janolla on väärät osoitteet. Onpa rohdoskauppias pannut kauneuden- terveyden- ja elämänjanoa etsijöitä varten vetävän nimen erään pullon kylkeen: aqua vera, joka merkitsee: todellinen vesi eli elämän vesi. Tuota kun panet kasvoihisi, pysyt terveenä, nuorena ja kauniina. Ei ole ihme, että Samarian nainen höristi korviaan, kun Herra Jeesus alkoi puhua elävästä vedestä. Hän luuli, että Jeesus oli ratkaissut vihdoinkin tuon ihmissuvun ikuisen kysymyksen elämäneliksiiristä hänen kuvittelemallaan tavalla.

"Tulkoon minun tyköni ja juokoon", huutaa elämän Herra Jeesus tämän elämää janoavan ihmissuvun keskellä. Tekstissämme mainituilla juhlilla hän aivan kuin halusi sanoa näinkin: jollette haluaisikaan nyt tehdä parannusta, niin pankaa elämän veden lähteen osoite muistiin, että teidän ei tarvitsisi silloin, kun polttava jano alkaa vaivata, harhailla sinne ja tänne, vaan että tulisitte minun tyköni. Sitä varten hän oli tullut maailmaan, että ihmisillä olisi elämä ja olisi yltäkyllin. Johanneksen evankeliumissa sanotaan, että hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus. Oli puhjennut lähde kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan.

Ollessani nuorena pappina osoitin luokseni tulleille syntejään sureville ihmisille kädelläni suuntaa itsestäni poispäin ja sanoin: "En minä voi teille mitään, menkää Jeesuksen luo, hänellä on iankaikkisen elämän sanat." Neuvo oli kyllä muuten hyvä, mutta siitä puuttui tärkeä kohta. En osannut neuvoa heille Jeesuksen osoitetta. Kuinka monet saattavatkaan kurkotella häntä taivaasta. Siihen sanoo Herran apostoli Paavali: "Älä sano sydämessäsi: kuka nousee ylös taivaaseen, se on: Kristusta alas tuomaan." Toiset etsivät häntä syvyydestä. Heille sanoo apostoli samaisessa Roomalaiskirjeen 10 luvussa: "Äläkä sano: kuka astuu alas syvyyteen, se on: Kristusta nostamaan kuolleista." Herra Jeesus itse kielsi opetuslapsiaan etsimään häntä kuolleitten joukosta. Herra Jeesus on täällä maan päällä tavattavissa. Mikä on hänen osoitteensa? Hän sanoo Jumalan lapsista: "Teissä minä tahdon olla ja teissä vaeltaa." Ei ihme, että Luther sanoo tämän mukaisesti: "Jos tahdot löytää Kristuksen, on sinun löydettävä ensi hänen seurakuntansa. Hän ei vienyt iankaikkisen elämän sanoja mukanaan taivaaseen, vaan hän jätti ne tänne maan päälle saarnattaviksi. Lähtösaarnassaan hän sanoo, kuten Joh. ev. 17. luvussa on kirjoitettu: "Ne sanat, jotka sinä, Isä, olet antanut minulle, olen minä antanut heille, enkä minä rukoile ainoastaan heidän edestään, vaan kaikkien niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun." Senkö takia Herran apostoli jatkaakin Room. 10. luvussa olevia edellämainittuja sanojaan: "Vaan katso, se sana on sinua lähellä ... ja se on sana uskosta, jota me saarnaamme." Eivätkö olekin selviä ja kalliita Raamatun kohtia? Ja kuitenkaan tämä maailma, niin jumalaton kuin jumalinenkaan, ei tätä ymmärrä. Antaapa Herra Jeesus näinkin selvän osoitteen: "Ken teitä kuulee, hän minua kuulee."

Tämä on tekstissämmekin sanottu: "Joka uskoo, niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elämän veden virrat. Kristitystä tulee lähdeihminen. Hänestä tulee hengellinen pappi. Hänen kauttaan puhuu Herra Jeesus korvin kuultavalla äänellä. Evankeliumi on se ääni. Se ei ole vain pappien ja saarnamiesten esitelmää Jeesuksesta ja Jumalan armosta, vaan se antaa sen armon, se tekee ihmisen osalliseksi syntien anteeksiantamuksesta. Paavali sanoo, että hänen saarnansa ei ollut vain sanoissa, vaan Jumalan voiman ja Hengen osoituksessa. Luther taas puolestaan sanoo, että vaikka sitä saarnattaisiin kuinka heikolla äänellä tahansa, sillä on senkaltainen voima, että se avaa syntiselle taivaan ja sulkee häneltä helvetin. Herra Jeesus siis vielä kulkee täällä meidän kylissämme ja kaupungeissamme. Hänellä on nytkin valta antaa syntejä anteeksi ja tehdä ihminen osalliseksi iankaikkisesta elämästä.

Edellytyksenä tähän on vain se, että ihmisessä on Pyhä Henki. Ilman sitä emme edes pysty uskomaan oikein, saati sitten saarnaamaan evankeliumia. Tekstissämme sanotaankin lopuksi, että sen hän sanoi siitä hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat. Kristitty on kuin lähde. Uskon kädellä hän saa armon armosta, tuosta ehtymättömästä armon päälähteestä Herrasta Jeesuksesta, ja rakkauden kädellä hän antaa veden mennä eteenpäin kostuttamaan erämaan hiekkaa ja kasvattamaan runkoa, heinää ja kaislaa siinä kuopassa, missä ennen käärme makasi, kuten Jesaja-profeetan kirjan 35. luvussa sanotaan.

Ammentakaa siis, rakkaat Jumalan lapset, ilolla vettä autuuden lähteistä! Olkoot samalla jalkanne kengitetyt rauhan evankeliumia saarnaamaan. Kallis on tehtävänne. Huonouden tunnonkin keskellä olkaa valmiit Jumalan kalliilla evankeliumilla lohduttamaan monia murheellisia ja janoisia ihmissieluja.

Ja te epäuskoiset: etsikää käsiinne Jumalan lapset, Herran Jeesuksen seurakunta. Siitä lauluntekijä laulaa: "Kanss armon valtakunta On kallis päällä maan, Tuo Herran seurakunta, Jossa nyt annetaan Anteeksi synnit, viat Käskystä Herran vaan ..." Amen.

_________________
Ole iloinen hyvinä päivinä, ja ota myös pahakin päivä hyväkses; sillä sen on Jumala luonut toisen kanssa, ettei ihminen tietäisi, mitä tuleva on. (Saarn. 7:14)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 19 Syys 2009, 16:53 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6866
Paikkakunta: Suomenselkä
Kristityn perintö

"Että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään. Ef. 1: 18.

Jumalan armolapsella on asiat jo nyt hyvin, kuten apostoli Johannes sanookin: "Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Jumala on meille osoittanut, kun meitä Jumalan lapsiksi sanotaan." Mutta kuitenkin hän jatkaa näin: Tähän yhtyy Paavali Roomalaiskirjeensä 8 luvussa: "Jos me olemme lapset, olemme myös perilliset, Jumalan perilliset ja Kristuksen kanssaperilliset." Englannin kruununprinssiä, pientä poikaa, olen usein katsellut kuvasta, ja ajatellut: onnen poika, sillä kerran painetaan kruunu hänen päähänsä. Kuitenkaan ei ole vielä painettu. Kuitenkin, ellei kuolema tai muu vahinko tule väliin, hän saa sen päähänsä. Mikä onkaan hänen kruununsa siihen verrattuna, mikä kerran suurena kruunajaispäivänä painetaan Jumalan lapsen päähän! Ei ole vielä painettu, mutta jollei hengellinen kuolema tule väliin, hän saa sen. Hän on sen perillinen.

Niin, sinäkin köyhäntuntoinen veljeni ja sisareni, vaivassa ja valtakunnassa, olet mahdottoman suuren rikkauden perijä. Olet perintöprinssi. Kallis on Jumalan lasten lauma, tämä Jeesuksen verellä ostettu, joka on matkaa tekemässä arvaamatonta voitonjuhlaa kohti. Yksi osa on jo päässyt perille, jonne mekin kerran pääsemme, kun emme heitä pois uskallustamme, jolla on suuri palkan maksu. Katsokaapa, kuinka kalliisti Paavali kirjoittaa tästä joukosta: "Rakkaat ja ikävöidyt veljeni, te minun iloni ja kruununi.” Ja kuitenkin hän epäuskon lapsena ollessaan puhkui vihaa ja murhaa Jumalan seurakuntaa vastaan. Hänelle tapahtui kuitenkin se, mikä on sanottu ennen otsikossa olevaa Raamatun kohtaa: "Ja valaisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte... kuinka suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään." Jumala armossaan aukaisi hänen ymmärryksensä käsittämään tämän.

Onnellinen se ihminen, jolle se aukenee täällä, armonajassa!

Miltä mahtaakaan tuntua, jos se aukenee liian myöhään. Silloin monet huutavat: voi minua, kun pidin Jumalan lapsia "nauruna ja pilkkasananlaskuna," enkä nähnyt heissä heidän suuren perintönsä kirkkautta!

Ja sinulle, matkaystäväni, sanon: kannattaa hetken olla vielä uskossa kilvoittelemassa, kannattaa ahkeroida, että "aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja, ihmisten edessä". Saat panna tälläkin hetkellä pois kaiken kuorman ja synnin, joka helposti meihin tarttuu ja hitaaksi tekee. Saat Jumalan suuresta armosta, Herran Jeesuksen nimessä ja veressä uskoa kaikki matkan viat ja virheet anteeksi.

Mauno Koivuneva
Siionin Lähetyslehti 1956

_________________
Siunattuja kevään päiviä foorumin käyttäjille


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Marras 2009, 18:25 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6866
Paikkakunta: Suomenselkä
Tämä Paimenpojan kierroksilta pakina vaikuttaa melko ajankohtaiselta vieläkin. Siksi liitän sen tänne, vaikka muut kierrospakinat olen sijoittanut Arkistofoorumin puolelle.

'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

Paimenpojan kierroksilta

En minä käy moittimaan Vanhalan Jussin hevosta. Se on hyvä hevonen. Se on ollut monta kertaa minulla perunanpanossa ja nostossa ja muissakin töissä. Ja hyvin on työnsä tehnyt. Mutta kun yhdessä saarnamiehessäkään eivät ole kaikki lahjat, niin ei hevoseltakaan saa vaatia kaikkea. Oli kova pakkanen, yli 30 astetta, kun palasimme Kormusta seurainpidosta. Paleli aika tavalla, ja olisin halunnut juosta lujempaa, mutta reki, jossa oli salkkuni, ei liikkunut nopeampaan. Hyvä näinkin. Ja saimmehan keskustella matka varrella Jussin ja hänen emäntänsä kanssa.

Niin, mistäkö tiellä keskustelimme? Kristillisyyden asioissahan keskustelu liikkui. Ihailimme sitä, että sillä paikkakunnalla on aina vallinnut kristittyjen kesken rauha ja rakkaus. Ainahan sitä sattuu paremmassakin perheessä yhtä ja toista, koska meillä on matkassa tämä turmeltunut luonto. Mutta sellaisista vioista saadaan tehdä parannusta, ja sitä on tehtykin. Sellaista tapaa on hyvä pitää yllä kaikkialla. Mutta jos opin alalla alkaisi esiintyä vierasta henkeä, esim. seurakuntaopin, ja Pyhän Hengen opin, niin se olisi huolestuttavaa. Sellaista ei ole sillä paikkakunnalla ollut, ja siitä saapi olla taivaan Isälle sanomattomasti kiitollinen. Sitä tuumittiin, että ei pidä näissä asioissa riippua kiinni persoonissa, oli kuinka jalo ihmispersoona tahansa kysymyksessä.
Kun Aaronin pojat, Naadab ja Ahibu, toivat vierasta tulta Jumalan alttarille, niin isän piti omin silmin nähdä poikiensa kuolevan. Eikä isä käynyt riitelemään Jumalaa vastaan. Kuinka jaloja kristittyjä onkaan aikoinaan kaatunut. Koora, ruhtinas Nahasson ja monet muut lankesivat pois aikanaan korpivaelluksen aikana. Siinä pitäjässä, josta Jussi on, on osattu erottaa persoona ja oppi toisistaan. Yksityinen saattaa kaatua, mutta seurakunta pysyy.

Keskusteltiin myös sellaisesta mielenkiintoisesta asiasta, kuin kristittyjen asioitten viemisestä perhepiirin keskuudesta kaiken kansan katseltaviksi. Kun Jussi emäntineen poikkesi kotiinsa, jatkoin minä matkaa ajatuksineni. Kuvittelin, että minulla olisi poikkeavia käsityksiä, jotka haluaisin saada toisten uskovaisten tietoon. Niinpä pidetään kokous, jossa asiaa käsitellään. Minulla on edessä kaksi mahdollisuutta: mennä sinne, tai olla menemättä. Kuvitellaan, että menen. Siellä suurella yksimielisyydellä asetutaan minun käsitystäni vastaan. Nyt on minulla taas kaksi mahdollisuutta edessäni: tehdä parannus väärästä ymmärryksestäni, tai jäädä siihen. Saattaa olla, että rehellisesti ajatellen en näe sitä vääräksi. Silloin parannuksen tekoni olisi teennäinen. Nyt on taas edessä kaksi mahdollisuutta: vaietako siitä, vaiko käydä päivälehtien palstoilla toitottelemaan, että minulle on tehty vääryyttä. Koetin ajatuksissani kuvitella, että juuri minusta olisi kysymys. Mitä ajattelisin asian viemistä julkisuuteen? Ajattelisin näin: siitä ei olisi hyvillään kukaan muu, kuin pimeyden ruhtinas ja tämä maailma pyhineen ja pahoineen, joitten suurimpana ilona on saada tervata Nooan arkkia ulkopuolelta, mikäli tämä sanontatapa on onnistunut. Ja minä saisin aplodeja maailman taholta. Tällä hetkellä olen ja toivon hartaasti aina olevani sillä kannalla, että mieluummin kärsin vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa, kuin lähtisin tuollaiselle tielle. Tämä on mielipiteeni, jonka tuoni julki näillä Paimenpojan palstoilla. Jollakin saattaa olla toisenlainen ajatus. Tahdon korostaa joka tapauksessa, että on kysymyksessä periaate.

Ehdimme siinä matkaa tehdessämme keskustella tuostakin kysymyksestä: mistä on nyt oikein kysymys? Jussin emäntä kertoi, että kerran Hatusen Janne-vainaa oli murheissaan tullut Jannen pitäjässä pidetystä uskovaisten pappien kokouksesta, jossa hän oli vanhaa hyvää tapaa noudattaen ollut maallikkosaarnaajana mukana. Muistan aivan hyvin tehneeni saman huomion. Rauhan miehenä Janne ei tästä toitotellut laveammalti. Mitä hän siellä kuuli? Kristillisyys on mennyt harhaan. Uskovaisilla on väärä seurakuntaoppi. Painopiste on siirtynyt Kristuksesta seurakuntaan. Ei saa saarnata seurakunnasta, vaan Kristuksesta.

Tällaisiin syytöksiin on vuosien aikana liittynyt yhä kovenevin äänenpainoin vaatimus, että nyt on lähdettävä remontteeraamaan kristillisyyttä, ja muutettava sen suunta. Puheet Jeesuksen maanpäällisestä osoitteesta on vaiennettava, jne. jne. Koetinhan minäkin töräytellä paimentorveani joukkoon, ja esittää ihmetteleviä vastalauseitani, mutta heikolla menestyksellä. Katsokaapas, kun minun on pitänyt tulla Jumalan lasten joukkoon väärän hengen keskeltä, niin näin kaikessa tässä sen, että minunko olisi nyt palattava sinne takaisin. Se oli tuskallinen havainto, sanon minä.
Ja kun minä näin uskovaisissa juuri tämän kirkon oikeat jäsenet, oikein ne todelliset luterilaiset. Kirkollammehan on oikeat perinteet, kunhan vain oltaisiin niiden mukaisesti uskomassa. Eihän Paavalikaan aikalaisistaan, väärän vanhurskauden opettajista väittänyt, etteikö heillä olisi oikeat opit. Hänhän sanoo: "Sillä heidän on lupaukset, heidän on liitot, heidän on lain antaminen, heidän on jumalanpalvelus, heidän on isät..." Samaten kuin isä sanoi Jumalan valtakunnan ulkopuolelle jättäytyneestä vanhemmasta pojastaan: "Sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun, on sinun". Ja sinunkin olisi pitänyt iloita..."
Se, että hän ei iloinnut, osoittaa, että hän sisäisesti oli irti oikeasta uskosta. On ollut sanomattoman riemastuttavaa tänä aikana havaita, että Jumalan seurakunnassa ei ole nähty olevan mitään syytä poiketa pois tutulta tieltä, ei tekemään remonttia. Jumalan lapset ovat niitä oikeita kirkkomiehiä, oikeita luterilaisia. Minullakin on hyvä mieli, että saan sanoa tämän toisista Jumalan lapsista, sanomatta sitä itsestäni, jottei joku hoksaisi syyttää minua omahyväisyydestä. Minä totisesti en olisi ymmärtänyt tehdä parannusta, jollei Jumala olisi ihmeellisessä neuvossaan johdattanut askeleitani uskovaisten joukkoon. Jumalan rauhan terveisin, Paimenpoika.

P. S. Älkää hyvät kristityt kirjoitelko päivälehtien yleisöosastoihin näistä asioista, ne eivät tilannetta korjaa, vain päinvastoin pahentaa. Saattaahan joku vielä tehdä sen perin taitamattomasti.

Päivämies tammikuun 26 päivä 1961

_________________
Siunattuja kevään päiviä foorumin käyttäjille


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 12 Touko 2017, 17:59 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6866
Paikkakunta: Suomenselkä
Altis kärsijä

”Sillä hän annetaan ylön pakanoille ja pilkataan ja häväistään ja syljetään. Ja kun he ovat hänet ruoskineet, tappavat he hänet ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.” Luuk. 18: 32, 33
Joskus kuulee senkaltaista puhetta, että me olemme olleet lyömässä, pilkkaamassa ja ristiinnaulitsemassa Herraa Jeesusta. Siitä mikä on tarkoitettu kiusatuille ihmisille mitä lohduttavimmaksi evankeliumiksi, on tehty laki. On käyty pelottelemaan ihmisten omiatuntoja Kristuksella. Mutta kuulepa, sinä lukijani, ei yksikään ihminen, eivät ylipapit, eivät fariseukset, ei pakanallinen maaherra Pilatus eivätkä raa'at roomalaiset palkkasoturit keihäineen ja orjantappura-kruunuineen olisi voineet ottaa kärsimyksiä hänelle, jollei taivaassa olisi niin suunniteltu ja niin suotu. Jeesus itse sanoi, että ”kaikki pitää täytettämän, mitä profeetat ovat ihmisen Pojasta kirjoittaneet.” Siinä kaikessa tapahtui Jumalan tahto. Autuutemme valmistettiin yksinomaan taivaasta käsin, ja meillä ei ole siihen mitään osuutta. Ja lisäksi haluaa Kristus opettaa, että hän kulki kärsimyksiin alttiisti, vapaaehtoi-sesti ja mielellään, eikä vastenmielisesti ja pakotettuna, aivan kuin juutalaisten ilkeyden tai meidän väkivaltamme pakottamana. Psalmissa 40 kirjoitetaan hänestä: ”Sinun tahtosi, minun Jumalani, teen mielelläni.” Opetuslapsilleen, jotka pyysivät häntä syömään, hän kerran vastasi: ”Minun ruokani on, että teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.” Lain tehtävänä on herättää kaikki suruttomat synnintuntoon, mutta tässä ei ole kysymys laista.
Tässä on kysymys valtavasta evankeliumista. Ajattele sinä viheliäinen ihminen, kiusattu Jumalan lapsi, että sinun tähtesi taivaan Jumala tuli vapaaehtoisesti tänne vaivaan. Häntä lyötiin ja vaivattiin, ja hän kärsi, että sinulla rauha olisi. Kun yksinäisyydessäsi olet jo aivan epätoivoon joitumaisillasi, katselles-sasi epäonnistunutta vaellustasi ja luullessasi jo Jumalan sinut hyljänneen, saat kohottaa katseesi siihen suureen Edelläkävijään, ja seurata hänen verellä merkittyjä askeleitaan, jotka johtavat sinutkin taivaaseen. Ei Herra Jeesus halunnut turhan tähden lähteä kärsimystensä tielle. Hän tiesi, että sinä tar-vitset sitä. Priiskukoon tälläkin hetkellä Jeesuksen kallis sovintoveri evankeliumin sanomassa tunnon puhtautta tuottavana ahdistetulle sydämellesi. Ei sinun haavasi, vaan hänen haavainsa kautta olet parannettu.
Mauno Koivuneva
Siionin Lähetyslehti 1951 sivu 48

_________________
Siunattuja kevään päiviä foorumin käyttäjille


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö