Mitä luet – mitä katselet?
Alustus Oulun talvipäivillä 3.3. 1974
MAAILMASSA ON PALJON painotuotteita ja niiden myyjiä. Kirjoja kaupataan laajaksi paisuneissa kirjakaupoissa, kioskeissa jopa Super-Marketeissakin on toisten tavaroiden joukossa kirjallisuutta. Sieltä voi ostaa lenkkimakkaran ja appelsiinien lisäksi joukkoon myös kirjallisuutta. Silloin on sekä ruumiin että hengen ravinto samassa kassissa. Lainastotkin huomioon ottaen paisuu kirjojen määrä valtavaksi. Kaiken tuon kirjakaaoksen keskellä joutuu jumalanlapsi ajattelemaan: mitä lukisin tarjolla olevasta kirjamäärästä, sanoma- tai aikakauslehdistä jne. Ei voi luetteloa jatkaakaan tämän alustuksen puitteissa asian suuruuden tähden. Sen kyllä voimme sanoa heti alkuun, että kaikki SRK:n ` kustantamat ja myös monet tietopuoliset kirjat voidaan lukea. Suuri osa tämän maailman kirjallisuudesta on sellaista, ettei sitä voi uskovainen lukea hyvällä omallatunnolla. Toisinaan ajattelen, että on suorastaan säästöä, kun ei tarvitse niitä ostaa. Varmaan monet uskovaiset opiskelijat joutuvat valtavista valikoimista seulomaan, mitä voisi lukea ja mistä voi tutkia alan asiaa oppikirjojen lisäksi. Siinä valitsemisessa Jumala teitä, rakkaat nuoret, auttakoon ja ohjatkoon Henkensä kautta oikein ymmärtämään autuuden asian opiskellessakin, ettette missään tulisi turmelluksi, vaan että usko säilyisi vilpittömässä ja puhtaassa omassatunnossa.
PAAVALI SANOO neuvoessaan nuorta Timoteusta (1.Tim.4: 12 — 13): älköön kukaan katsoko sinun nuoruuttas ylön, vaan ole sinä uskovaisille esikuva sanassa, kanssakäymisessä, rakkaudessa, hengessä, uskossa, puhtaudessa. Ota lukemisesta, neuvosta ja opista vaari…" Hän vielä 16. jakeessa kehottaa Timoteusta alati näissä pysymään. Vielä toisessa kirjeessään Timoteukselle (3: 16 – 17) Paavali kirjoittaa: Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka vanhurskaudessa. Että Jumalan ihminen täydellinen olisi ja kaikkiin hyviin töihin sovelias. "Sen tähden jotka uskossa ovat, antavat itsensä tuon sanan johdatettaviksi, että hekin olisivat samalla tiellä niiden kanssa, jotka jo autuaaksi ovat kuolemassakin tulleet.
OLEN MUUTAMIA lukemisen neuvoja tähän poiminut myös Raamatun alkuselostuksesta. Otsikossa on: "Jumaliselle lukijalle, armoa ja rauhaa Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta" Otsikon jälkeen ohjataan oikein lukemaan, ajattelemaan ja uskomaan tätä pyhää kirjaa, joka on Jumalan lahja ihmisille. Sanotaan mm. näin: Nytkin on Jumala suonut meille yhden runsaan varan tästä pyhästä sanastaan, joten itse kullakin on tila tämän kaikkein tarpeellisimman kirjan itsellensä toimittaa. Velvollinen kiitollisuus senkaltaista Jumalan armon rikkautta kohtaan vaatii, että annamme hänen kalliin sanansa sitä runsaammin seassamme ja itse meissämme asua, ja ettemme ainoastaan tiedustele hänen jumalallista tahtoansa viriän lukemisen ja halullisen perään ajattelemisen kautta, mutta myös harjoitamme meitämme sen mukaan jumalisuudessa. Erin omattain olen minä vahva siitä, että opettajat oikein käyttävät tätä suurta ovea, jonka Jumala tämän kautta heille on avannut sanansa levittämiseen ja siitä seuraavaiseen nimensä enempään julistamiseen, niin myös heidän sanankuulijainsa autuuden edesauttamiseksi: ja että he asettavat viriästi heidän eteensä Raamatun suuren arvon ja hyödytyksen, niin kuin ainoan ojennusnuoran autuuden tiellä niin myös neuvovat heitä, Berean asuvaisten esimerkillä (Ap.t. 17: 11) ahkerasti ja hartaasti tutkimaan sitä.
SIIS AP, t. 17: 11: »Sillä he olivat jalompaa sukua kuin ne, jotka Tessalonikassa olivat, ja ottivat juuri mielellänsä sanan vastaan ja tutkivat joka päivä Raamatuita, jos ne niin olisivat»
RAAMATUN KORKIA ARVO, joka totisesti on Jumalan oma meille annettu sana johdattamaan meitä Kristuksen toimittamaan autuuteen, on meille väkevä kehotus viriästi lukemaan tätä kirjaa. Tässä on meillä niin kuin Jumalan oma lähetyskirja meille ihmisille, jossa hän meille vanhurskautensa ja armollinen tahtonsa lain ja evankeliumin kautta ilmoittanut on. Siitä, että Raamattu on Jumalan antama sana, me tulemme parhain ja täydellisesti vakuutetuksi silloin, kun viriästi ja halullisesti luemme P. Raamattua ja sen kautta annamme Pyhälle Hengelle tilaa, luetun sanan kautta vaikuttaa sydämessämme sitä todistusta, että Jumalan sana on Jumalan antama. Sillä henki, nimittäin Pyhä Henki, todistaa jumalisten lukijain sydämissä, että Jumalan sana on totuus.
MYÖSKIN NEUVOTAAN rukoilemaan ennen lukemista: Itse Biplian lukeminen pitää tapahtuman rukouksella ja ajattelemisella.
Niin usein kuin aiomme lukea Pyhää Raamattua, pitää meidän rukoileman Jumalaa, että hän sen alla tahtoisi varjella meitä kaikesta hempeydestä, lihallisesta viisaudesta, väärästä tarkoituksesta. Kalliin sanansa väärin käytöksestä, ja kaikista niistä esteistä mitkä liha, maailma ja perkele taitavat panna tiellemme lukemisessa. Että: hän sitä vastaan tahtoisi avata sydämemme ja ymmärryksemme, antaa meille Pyhän Hengen viisautta ja valaistut ymmärryksen silmät. Että me oikein mahtaisimme ymmärtää pyhän Raamatun, ja siitä käsittää Hänen jumalallisen tahtonsa. Ja vihdoin, että Jumala tahtoisi sen, mitä luemme ymmärrämme, ei ainoastaan kiinnittää muistoomme. Mutta myös syvälle painaa sydämeemme ja tahtoomme, liikuttaa sen, elämässä noudattamaan Raamatusta tuttua Jumalan tahtoa.
LOPUKSI NEUVOTAAN vielä lukemaamme sanaa sovittamaan omaan elämäämme.
MUTTA RAKENTAVAINEN sovitus itse elämään pitää oleman Biplian lukemisen päätarkoitus ja se, joka sitä varten lukee Raamattua, hän havaitsee, että Jumala ottaa otolliseksi hänen hyvän tarkoituksensa, ja avaa hänelle päivä päivältä aina enemmin ja enemmin Raamattua.
MEIDÄN TULEE SIIS, koska olemme tutkineet tekstin, ja perustuksesta sen ymmärrämme, käyttää se:
1. Uskon vahvistukseksi
2. Väärän opin voittamiseksi
3. Neuvoksi Jumaliseen elämään
4. Varoitukseksi synneistä ja niitten nuhtelemiseksi
5. Lohdutukseksi
SEN TÄHDEN PITÄÄ Raamattua sen kaltaisilla ajatuksilla luettaman, juuri kuin kaikki, mitä siinä puhutaan, meitä tarkoittaisi, Jumala täyttäköön meitä kaikkia tahtonsa tuntemisella, kaikkinaisessa hengellisessä viisaudessa ja toimessa, että me soveliaasti
. vaeltaisimme, kelvaten kaikissa Herralle, ja hedelmän tekisimme kaikissa hyvissä töissä, ja kasvaisimme Jumalan tuntemisessa ja
: vahvistetuksi tulisimme kaikella voimalla, hänen kunniansa väkevyyden jälkeen, kaikkeen kärsivällisyyteen ja pitkämielisyyteen ilon kanssa.
MITÄ KATSELET
LUUKKAAN EVANKELIUMIN l0, luvun 23-24 jakeissa sanotaan Jeesuksesta: "Ja hän kääntyi opetuslastensa puoleen erinänsä ja sanoi: autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, joita te näette, sillä minä sanon teille: monta profetaa ja kuningasta tahtoivat nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet". Silläkin ajalla oli paljon katseltavaa, mutta vain harvat näkivät Jeesuksen Jumalan pojaksi, Kristukseksi. Vain harvat näkivät taivaan tien maan päällä. Mutta autuaat silmät oli tehty näkeviksi ja ne näkivät. Raamattu kertoo sokeista, jotka saivat näkönsä, niin kuin profeetta Jesajan kautta Jumala sanoo (35: 1-5): "Korvet ja erämaat pitää iloitseman, ja autio sija pitää iloinen oleman, ja niin kuin kukkanen kukoistaman. Hän on kasvain vihoittava ja seisova riemuisna kaikessa ilossa ja riemussa, sillä Libanonin kunnia annetaan hänelle, Karmelin ja Saaronin kaunistus ja he näkevät Herran kunnian ja meidän Jumalan kauneuden. Vahvistakaa väsyneet kädet ja tukekaa nääntyneet polvet. Sanokaa heikkomielisille: olkaat turvassa ja älkää peljätkö, katso, teidän Jumalanne tulee kostamaan, Jumala, joka maksaa, Hän tulee ja vapahtaa teidät. Silloin avataan sokeain silmät ja kuuroin korvat aukenevat". Näitä silmiä Jeesus sanoo autuaiksi. Ne silmät on Jumalan Poika Pyhällä Hengellä avannut näkemään autuuden asiat ja Jumalan valtakunnan maan päällä. Nuo hengelliset silmät näkevät maailman hengellisen pimeyden, sen riettauden ja saasteen ja sen keskellä myös taivaan tien, jota Jumalan valittu lauma vaeltaa yhdessä uskossa ja rakkaudessa, entisten pyhien jalanjäljissä.
SILMÄT ON AVATTU autuutta näkemään, niin kuin lauluntekijä sanoo:
"Katselen Golgatalle päin,
kun Jeesus huutelee:
on lasten velka maksettu
Ja kaikki on täytetty."
SIINÄ ON OIKEA katselemisen kohde. Mutta tässä maailmassa katsellaan vaikka mitä. Sen vuoksi en voi olla sanomatta, että älkää katselko niitä lehtiä, joista puuttuu siveys ja hyvien tapojen kunnioitus, älkää katselko elokuvia, teattereita ja televisiota, että teidän silmänne olisivat autuaat ja näkevät, eivätkä sokeat.
EIKÖ SITTEN MITÄÄN saa katsella? Jaksanko loppuun saakka kaikesta kieltäytyä? Kuka neuvoisi meitä? Kenet tahtoisit sinua nyt ohjaamaan? Kuka olisi pätevä opettaja tässä tärkeässä kysymyksessä? Eikö ole niin, että ainoa viisaus on Jumala. Häneen voimme nytkin luottaa ja Hän antaa vastauksen: katselkaa kedon kukkia ja taivaan lintuja. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Eivät neuvot ole muuttuneet nykyaikaisemmiksi, eikä ihminen erilaiseksi, että hän tarvitsisi toisenlaisia neuvoja nyt. Jumala sanoo 1. Moos. 1:31: "Ja Jumala katsoi kaikkia kuin hän tehnyt oli, ja katso, ne olivat sangen hyvät".
Kun Jumala maan ja taivaan, auringon, kuun, tähdet, meret, maat, kasvit, eläimet ja ihmiskunnan loi, niin oli siinä katselemista ja on vieläkin. Mutta ihmisten pahuus on suureksi tullut ja he tahtoisivat katsella saastaisia asioita mieluummin kuin sitä, mitä Jumala näki hyväksi. Eikö koko luomakunta kauneudessaan kiitä tekijäänsä. Eikö tämä talvinen, luminen ja puhdas luonto nytkin Luojaansa ylistäisi kauneudellaan. Sopiihan meidänkin, talvipäivien osanottajien, kiittää kaikesta kaiken hyvän antajaa.
MAAILMASSA ON MYÖS sokeita silmiä, vaikka eivät ne koskaan katselisi elokuvia, teatteria tai televisiota. Heistä Jeesus Matteuksen kautta sanoo, että he ovat sokeat sokeain taluttajat. Jos sokea sokeaa taluttaa, he molemmat samaan kuoppaan lankeavat. Sen tähden Jumala, rakas Isä, näilläkin talvipäivillä pyytää meitä niin opastaa, ettemme lankeaisi kuoppaan.
RAAMATUSSA JUMALA sanoo profeetta Jesajan kautta, osoittaessaan meille oikeaa katseltavaa (Jes. 51: 2, 6): "Katsokaa Aabrahamia, teidän isäänne ja Saaraa, joka teidät synnytti, sillä minä kutsuin hänen, kuin hän oli vielä yksinäinen, siunasin ja enensin hänen. Nostakaa teidän silmänne taivaaseen ja katsokaa alas maan päälle, sillä taivas on katoova niin kuin savu, ja maa vanhenee niin kuin vaate, niin myös sen asuvaiset kuolevat, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei ole puuttuva". Ja vielä Hebr. 12: 1-2: "Sen tähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka meihin aina tarttuu ja hitaaksi tekee ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on. Ja katsokaamme uskon alkajan ja päättäjän, Jeesuksen päälle, joka, vaikka hän olisi kyllä taitanut iloita, kärsi ristiä, ei totellut pilkkaa ja nyt istuu oikealla kädellä Jumalan istuimella".
NÄIDEN KATSELEMISEEN kehottaa meitä Jumalan Pyhä sana, että näkisimme kauemmas kuin tähän aikaan, että näkisimme edesmenneet pyhät, heidän elämänsä ja uskonsa ja sen jälkeen iankaikkisen elämän toivon toteutuneena heidän kohdallaan.
TÄMÄ TOTEUTUU MEIDÄNKIN kohdallamme. Katsokaamme mekin palkanmaksoa, jonka Jumala on pyhillensä antanut. Kilvoittelemme siis, että me sen luvatun iankaikkisen perimisen saisimme ja ettemme tähän aikaan, tähän päivään katsoisi, vaan siihen päämäärään, johon olemme matkalla. Apostoli Pietari sanoo (2 Piet.3: 14): "Sen tähden minun rakkaani, että te näitä odotatte, niin ahkeroikaa, että te hänen edessänsä puhtaiksi ja nuhteettomiksi rauhassa löydettäisiin.
Lenna Anttila
Päivämies maaliskuun 20 päivänä 1974