Eino Rouvinen: Synnin spitaali

Vanhojen, vakaiksi uskovaisiksi tiedettyjen ihmisten kirjoituksia 1900 -luvulta

Eino Rouvinen: Synnin spitaali

ViestiKirjoittaja Taavetti » 06 Touko 2009, 18:54

Sota ja rauha

”Älkää luulko, että olen tullut rauhaa lähettämään maan päälle, en minä ole tullut rauhaa, vaan miekkaa lähettämään,” Matt. 10: 34

Sana ”sota” on jo sinänsä mieltä järkyttävä, puhumattakaan siitä, kun se on koettua todellisuutta,
Herra Jeesuskin puhuu sodasta. Se panee meidät ihmettelemään, miksi Jeesus puhuu sellaisesta, koska Raamattu todistaa, että Hän on Rauhanruhtinas ja Rauhan päämies. Sitä Hän todella onkin, mutta kaikki eivät ymmärrä rauhan tuojaa. He itse nostavat sodan. Näin kävi jo profeettain aikana. Jeesus sanoo: ”Keitä profeetoista eivät isänne tappaneet,” kun he kansalle puhuivat Jumalan rauhasta. Vanhan liiton matkamies sanoo: ”Kun minä rauhasta puhun, niin he sodan nostavat.”

Kun taas siirrymme Uuden liiton puolelle ja Jeesus oli heidän keskellään rauhan tuojana, eivät he häntä tunteneet. Jos he olisivat hänet tunteneet, eivät he olisi häntä ristiin naulinneet.
Sitten jäivät Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen apostolit. Me huomaamme Raamatusta, miten ihmiset suhtautuivat Apostoleihin: aina nousi sota siellä, missä rauhan evankeliumi löysi rauhaa janoavia sieluja.

Kun edelleen katsomme, näemme, että Jeesus juuri tässä kohdassa osoittaa, että sota voi nousta kotiperheen kesken. Ensimmäisessä perheessä, Kain ja Aabel veljesten välillä kävi näin, ja se johti murhaan. Väärä murhasi oikean.
Tänä päivänä ja tällä ajalla on vielä aivan samoin. Vaikka tällä kertaa ei voi ruumiillista murhaa tehdä, koska suojaa, niin Jumalan valtakunnan vihollinen on kaikki väärä hurskaus. Se vihaa valtakunnan Kuningasta ja vielä edelleen tulee vihatuksi myös taivaallinen Isä, siis kolmiyhteinen Jumala.

Avaa, rakas Isä kaikkien hengen silmät, kuten avasit kerran Paavalin silmät, joka soti väärässä jumalisuudessa valtakuntaasi ja valtakunnan lapsia vastaan.
Anna sinä, rauhan tuoja, rauhan lapsille uusia voimia rauhan evankeliumista, jota he ammentavat Herran Jeesuksen verestä kaikkien syntien anteeksi antamiseksi, että he jaksaisivat tänä pahana aikana rauhaasi julistaa ihmisten muotoon katsomatta, kunnes viimein korjaat täältä heidät rauhan maahan, josta virren veisaaja sanoo:
”Rauhan saivat pyhät Herran, jotka kerran
taistelivat päällä maan.”

Siunattu rauha kerran!
Eino Rouvinen
Siionin Lähetyslehti tammikuu 1955
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 04 Kesä 2009, 08:40, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Touko 2009, 08:36

Avainten valta

”Totisesti sanon minä teille: kaikki mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.” Matt. 18: 18

*Herra Jeesus puhui yllä olevissa sanoissa korkeasta virasta, kun on kysymys taivasten valtakunnan avainten virasta. Tätä virkaa toimitetaan täällä maan päällä, ja näiden avainten viran hoitaja on Pyhä Henki, joka on Jumalan valtakunnassa. Jumalan valtakunnasta sanotaan; se ei ole ruoka eikä juoma, vaan vanhurskaus, rauha ja ilo Pyhässä Hengessä. Siis huomaamme, että Pyhä Henki on vain Jumalan valtakunnassa, kun hengellä ei ole suuta eikä ääntä.

*Tarkastelemme kuka on se onnellinen ihminen, jonka Herra Jeesus asetti Pyhälle Hengelle ääneksi eli taivasten valtakunnan avainten käyttäjäksi. Jeesus ei ylösnousemisensa jälkeen ilmestynyt kaikelle kansalle, vaan ainoastaan seuraajilleen. 1.Kor. 15: 5 – 7. Hän sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.” Joh. 20: 22 – 23. Huomaamme siis, että ilman Pyhää Henkeä sana olisi kuollut. Henki se on, joka eläväksi tekee. Joh. 6: 63. Nyt se on elävä, voimallinen ja terävä. Hebr. 4: 12. Kun nyt kolmiyhteinen Jumala on tällaisen saarnaviran asettanut, eli avainten käyttövallan, silloin ovat paimenet Jumalan sydämen jälkeen, mitkä ravitsevat opilla ja viisaudella. Jer. 3:15.

Sanotaan, että tämä valta on kaikilla Jumalan seurakunnan jäsenillä, mutta eritoten Jumalan valtakunnassa asetetuilla sanapalvelijalla. Näitä kutsutaan monella nimellä, palvelijoiksi, piispoiksi, huoneenhaltijoiksi, apulaisiksi, kalamiehiksi, paimeniksi, käskyläisiksi, peltomiehiksi, rakentajiksi, imettäjiksi, enkeleiksi, maan suolaksi, ja vartijoiksi. Tämän vihkimisen toimittaa Pyhä Henki ylimmäisen papin Herran Jeesuksen määräyksestä Jumalan valtakunnassa ennen uskoon autettujen suulla. Ei ole yhtään profeettaa ihmisen tahdosta tuotu edes, vaan Pyhät Jumalan ihmiset ovat puhuneet, vaikutetut Pyhältä Hengeltä. 2. Piet. 1:21. Näillä on sitten päästönavain ja sideavain. Jumalan sana päästää ja sitoo. Joku esimerkki papiksi vihkimisestä Jumalan käskystä: Mooses Joosuan (5. Moos 5. 34:9), Ananias Sauluksen (Ap.t 9: 17 — 18), Paavali Timoteuksen, (2. Tim. 1:6), Paavali jätti Tiituksen Kreetaan, mistä kaupungista puuttui pappeja, että hän sinne asettaisi. (Tiit. 1:5 )

*JUMALA vaikuttaa tahdon ja tuntemisen. Toteutuu Jeesuksen sana: kun minä avaan, ei yksikään sulje Ilm 3:8. Näin vangista tulee vapaa. Kun poika vapaaksi tekee, niin te totisesti vapaat olette. (Joh. 8:36) Säilytämme veljet ja sisaret tämän vapauden, kun pidämme omantunnon puhtaana. Näin Paavali sanoi Timoteukselle: Säilytä usko ja hyvä omatunto. Ja Paavali vielä jatkaa; "Ota itsestäsi vaari ja opista, pysy alati näissä; sillä jos sen teet, niin sinä itses autuaasi saatat ja ne, jotka sinua kuulevat.» 1. Tim. 4:16. Kun me pysymme Jumalan valtakunnassa, silloin meille on jatkuvasti Jumalalta annettu avainten viran käyttöoikeus aina siihen saakka, kunnes sanotaan: ”Hyvin sinä hyvä ja uskollinen palvelija, vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinut paljon päälle, mene sinun Herrasi iloon." Matt. 25: 21.


Sanan pyhitys vai Hengen pyhitys?

*Näin TAIVASTEN valtakunnan avaimia koettavat käyttää ulkopuolella olijatkin, erityisesti ne, jotka ovat olleet sisällä Jumalan valtakunnassa, mutta ovat jättäneet sen. Onhan heillä tieto sanallisesti. Paavali sanoo: ”Jos minä ihmisten ja enkelien kielillä puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minä olisin kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja jos minä profeteerata taitaisin, ja kaikki salaisuudet tietäisin, ja kaiken tiedon, ja minulla olisi kaikki usko, niin että minä vuoret siirtäisin, ja ei olisi minulla rakkautta, niin en minä mitään olisi. Ja jos minä kaiken tavarani kuluttaisin köyhäin ravinnoksi, ja jos minä antaisin ruumiini poltattaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle mitään hyödyllinen" 1. Kor. 13:1–3.

*SANOISIN SINULLE, joka olet Jumalan valtakunnan hyljännyt ja sen rakkaudesta irronnut, että sillä sanallisella evankeliumilla, jota julistat, ei yksikään sielu pääse epäuskon kahleista irti. Sillä evankeliumi ei ole puheessa, vaan hengen ja voiman osoituksessa. Petät rakas ystävä itsesi ja vielä toisetkin. Sanoisin vielä, älä edes ajattelekaan, että se kenenkään sielun elämää synnyttäisi; se tekee vaan sen kuin Galatiassa tapahtui, että siellä syntyi viha elävän evankeliumin saarnaajaa kohtaan. Hänhän sanoi: te kadotitte Kristuksen. Se on siis sananpyhitysoppi. Jumala ja Vapahtaja Herra Jeesus, herätä kaikkien eksyneiden omattunnot, olethan luvannut eksyneet etsiä, ja kadonneet tallelle tuoda. Avaa hengen silmät niiltä, jotka ovat menneet sokeaksi, näkemää sinun valtakuntasi, jossa Pyhän Hengen kautta taivasten valtakunnan avaimia käytetään ja jossa armoalttari ja Herran Jeesuksen veri on. Silloin syntyy jälleen rakkaus synnyttäjään ja niihin, jotka hänestä ennen syntyneet ovat. Sitten vasta sen jälkeen ovat taivasten valtakunnan avaimet oikeassa virassa.

Eino Rouvinen
Päivämies helmikuun 24 päivänä 1971
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 04 Kesä 2009, 08:48

Herra Jeesus, kaiken parantaja

Ja katso, niin tuli spitaalinen mies, kumarsi häntä ja sanoi, jos sinä tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa. Niin Jeesus ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas ja hän puhdistettiin kohta spitaalistansa" (Matt. 8:2 – 3)

SPITAALI OLI SYNNIN rangaistus, mikä osoitettiin jo vanhan liiton aikana. Spitaali oli niin vaarallinen tauti, että joka sitä sairasti, hänet erotettiin terveistä. ”Ja niin oli kuningas Ussia spitaalinen hamaan kuolemaansa asti ja asui erinäisessä huoneessa spitaalisena, sillä hän oli erotettu Herran huoneesta" (2.Aikak.16:21). Kun Mirjami puhui Moosesta vastaan, hän tuli kohta spitaaliseksi niin kuin lumi: "Niin Aaron käänsi itsensä Mirjamia päin ja katso, hän oli spitaalinen." Mirjam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä. (4. Moos.12) Tämäkin osoittaa, että spitaali on vaarallinen tauti. Puhutaan vielä Naemanista, joka myös sairasti spitaalia. "Joka: spitaalinen on, hänen vaatteensa pitää revityt oleman ja pää avoin, suu peitetty ja hänen pitää huutaman: saastainen! saastainen! Niin kauan kuin haava hänessä on, pitää hänen saastainen oleman, yksinänsä asuman ja hänen asuinsijansa ulkona leiristä oleman" (3.Moos.13:45 -- 46) Spitaalin paranemispaikka oli Jordan, kuten profeetta osoitti, että kun siinä pesi itsensä seitsemän kertaa, tuli terveeksi.

SPITAALISEN NAEMANIN neuvoi profeetta Elisan luokse Israelista Syyriaan vangiksi viety vähäpiikainen, joka palveli Naimanin emäntää. Sanomme: oli oikea neuvo. On paljon väärän neuvon antajia. Elisa sanoi Naimanille: mene ja pese itsesi seitsemän kertaa Jordanissa, jolloin Naiman vastasi: eikö Apanan ja Parpaaran virrat ole kaikkia muita Israelin vesiä kirkkaammat. Tässäkin näemme, että ihmisjärki on vastaan Jumalan neuvoja. Viha syttyy aina, kun Jumalan miehet ja naiset antavat neuvoja siitä, missä on puhdistuspaikka.
NÄILLÄKIN ON AINA myös hengellinen puoli. Naiman palasi uudelleen ja pesi itsensä seitsemän kertaa Jordanissa ja niin hän tuli puhtaaksi. Naiman todisti, ettei ole yhtään Jumalaa paitsi Israelissa (2.Kun.5). Jordanin virralla kuvataan virtaa, joka Johannekselle osoitettiin. Puhdas elämän veden virta kuin kristalli, joka juoksi Jumalan ja Karitsan istuimesta (Ilm.22:1): Tästä vedestä sanotaan: mihin ikänä se saa kosketuksen, se terveeksi tulee. Tämä on evankeliumin terveellinen sanoma, joka Jumalan valtakunnasta saarnataan Jeesuksen veressä ja nimessä.
SPITAALI-TAUTIA oli uuden liiton aikanakin. Matteus kertoo: Jeesus tuli vuorelta seuroja pitämästä. "Niin tuli spitaalinen mies, kumarsi ja sanoi: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa. Niin Jeesus ojensi kätensä ja rupesi häneen sanoen: minä tahdon, ole puhdas ja hän kohta puhdistettiin spitaalistansa" (Matt. 8: 2-3).
JEESUS PARANSI myös kymmenen spitaalista, jotka korottivat äänensä sanoen: "Jeesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!" Ja Jeesus paransi heidät (Luuk. 17:11—19). Kun terveys palasi, piti saada papilta todistus terveydestään, jonka jälkeen ihmiset eivät pelänneet spitaalin tarttumista. Yksi samarialainen palasi kiittämään Jeesusta. Jeesus kaipasi kaikkia sanoen: "Eikö kymmenen puhdistettu, kussa yhdeksän ovat." Sanomme: toiset jäivät pappila-reissulle.
SAMARIALAINEN TULI kiittämään Jeesusta. Tämä tarkoittaa sitä, että hän tuli Jumalan valtakuntaan, lähti meitä ja Herraa Jeesusta seuraamaan. Voi, kun on paljon niitä, jotka Herra Jeesus on syntispitaalista puhdistanut, mutta jotka eivät ole tulleet parantajaa kiittämään. Jumalan sana osoittaa, että
tällaisten toinen tila on ensimmäistä pahempi.
SITTEN PUHUMME SYNNIN spitaalista ja sen turmiosta sekä siitä, ketkä spitaalin tartuttajia ovat. Epäuskoiset vanhemmat tartuttavat pieniin taivaan taimiin synnin spitaalia käytöksellänsä: he kiroilevat lasten kuullen, vievät heitä tansseihin, elokuviin ja kaikenlaisiin huvipaikkoihin. Lapsen omatunto on herkkä, ja ellei hän saa välillä Jeesuksen veren puhdistusta, synnin spitaali syöpyy. Kun lapset kasvavat suuremmiksi ja osaavat jo lukea, saattaa olla niin, että vanhemmat ostavat heille roskakirjallisuutta, jota on yllin kyllin tarjolla maailmassa. Tämänkin kautta tarttuu synnin spitaali.
RAKKAAT LASTEN VANHEMMAT, teillä on kerran suuri vastuu lapsistanne. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Körttimies tartuttaa toisiin oman spitaalinsa, viinamies tai nainen TARTUTTAA VIINAN SPITAALIN. Sanomme: kaikenlainen lihan synnillisyys ja saasta kasvaa ja alkaa tulvia kuin keväällä ojat.
LISÄKSI VÄÄRÄN VANHURSKAUDEN spitaali leviää kulovalkean tavoin. Spitaalin tartuttajista ei ole ollut milloinkaan puutetta. "Viimeisellä ajalla tulevat pilkkaajat, jotka jumalattomissa himoissansa vaeltavat. Nämä ovat ne jotka eriseurat tekevät, lihalliset, joilla ei henkeä ole" (Juuda 18: 19). Tällainen on maailma menoineen ja Jumalan lapsen on tässä maailmassa oltava. Jumalan sana neuvoo Jumalan lasta: Eroita itsesi, älä mihinkään saastaiseen yhdy. "Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat.(Ps. 1:1)

JUMALAN LAPSET, meillä on ylimmäiseltä papilta, Herralta Jeesukselta todistus, että olemme puhtaat syntispitaalista. Jeesuksen nimessä ja veressä saimme syntimme anteeksi. Silloin eivät meitä ennen puhdistetut enää pelänneet. Mutta jalkoja on jatkuvasti pestävä, Jeesus sanoi: kun jalat pestään, on kokonansa puhdas. Jeesuksen siunattu veri kaiken puhdistaa. "Joka paha on, se olkoon vielä paha ja joka saastainen on, se tulkoon vielä saastaiseksi. Joka vanhurskas on, se tulkoon vielä hurskaaksi, ja joka pyhä on, se tulkoon vielä pyhäksi." (Ilm. 22:11)
SANOISIN VIELÄ SINULLE, epäuskoinen ihminen, olitpa sitten. julkisissa synnin menoissa tai väärän vanhurskauden spitaalissa, riennä, terveyttä hakemaan. Sinulle osoitetaan Jordan, armon virta, Jumalan valtakunnasta. Tämä virta on Herran Jeesuksen veri, joka saattaa sairaat terveeksi ja muuttaa murheen iloksi. Herra Jeesus, ylimmäinen pappi, antaa sinulle todistuksen terveydestäsi, jota sinä suullasi todistat. Ellei näin saa tapahtua, kuuluvat sinulle sanat: joka saastainen on, se tulkoon vielä saastaiseksi. Näin synnin spitaali syöpyy, ja jää iankaikkiseksi vaivaksi.
Eino Rouvinen
Päivämies marraskuun 14 päivä 1973
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Joulu 2009, 08:38

Anteeksiantamuksen mitta

"Silloin Pietari tuli hänen tykönsä ja sanoi: Herra, kuinka usein minun pitää veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, antaman anteeksi? Onko seitsemässä kerrassa kyllä? sanoi Jeesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastaan seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän" (Matt.l8: 21–22).


Tässä näkyy anteeksiantamuksen mitta, joka on pieni verrattuna Jumalan anteeksiantamukseen. Pietari olisi antanut anteeksi seitsemän kertaa, ja Herra Jeesus Seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. Ainahan meitä tyydyttää ajallisestikin enemmän suuri anti kuin pieni. Ei meille Pietarin mitta riittäisikään. Jumalan armo on mittaamaton. "Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat" (Ps. 36:.6). "Sillä niin korkia kuin taivas on maasta; antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät" (Ps. 103: 11). Tätä mittaamatonta armoa annettiin profeetta Hesekielin mitata: Kun hän neljännen kerran tuhannen kyynärää mittasi, ei hän enää pohjaan ylettänyt, vaan siinä täytyi uida. (Hes. 47: 3-5). Jeesus itse sanoo: hän antaa teille täyden, sullotun ja ylitsevuotavan mitan teidän helmaanne. – Armossa on varaa ja veressä on voimaa!

Näin suurella anteeksiantamuksen mitalla mittasi Herra Jeesus syntiselle vaimolle, että antoi hänelle kaikki synnit anteeksi. Samoin Hän sanoi halvatulle: poikani, ole hyvässä turvassa, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Sanommehan, veljet ja sisaret, että näin suurella mitalla meillekin mitattiin, kun Jumala sai tehdä meidät nöyriksi ja armoa anoviksi. Saimme uskoa Jeesuksen veressä kaikki syntimme anteeksi.

Näin tulee meidänkin olla veljellisessä anteeksiantamisessa. Apostoli sanoo: olkoon teillä sama mieli, kuin Jeesuksella oli, siis sydämellinen ja unhoittava anteeksiantamus. Tähän sopinee Joosefin esimerkki, kun hän antoi veljilleen anteeksi. Tästä puhuu 1. Moos. 45:1, 50:15 ja 4. Moos. 12:10. Meillä ei saa olla anteeksiantamaton sydän. Jeesus puhuu armottomasta palvelijasta, joka sai kymmenen tuhannen leiviskän velan anteeksi. Kun hän meni sitten ulos ja löysi yhden kanssapalvelijansa, joka oli hänelle velkaa sata penninkiä, tarttui hän hänen kurkkuunsa ja sanoi: maksa velkasi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun Jumalanlapsi joutuu ulos Jumalan valtakunnasta, hän joutuu lain alle, armottoman palvelijan paikalle, jolla ei ole anteeksiantamusta. Uusheräyksen eriseura alkoi ajatella, että kun aina vaan saarnataan syntejä anteeksi Jeesuksen veressä, niin tulee liian höllä kristillisyys. Laki oli heidän mielestään otettava mukaan. Eräs näistä saarnaajista, joka vielä silloin oli Jumalan valtakunnassa mukana, otti seuraavan vertauksen: ajatelkaapa, kuulijat, jos te veneellä soudatte ja vetelette vain yhdellä airolla. Ette näin pääse eteenpäin, vaan vene pyörii yhdessä paikassa.
Silloin joku kaulijoista huudahti: jos olisit evankeliumin armoneuvoja totellut, sinä olisit Jumalan valtakunnassa. Mutta kun otit lain toiseksi airoksi, vedit itsesi ulos Jumalan valtakunnasta. Jumalan lasta ei siis laki opeta, vaan häntä opettaa armo. Apostoli sanoo: emme ole lain, vaan armon alla. "Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään" (Tiit. 2:11–12).

mutta vaikka armo on näin avara, ei Jumalan lapsen sovi ajatella, että minä saan synnissä elää. Apostoli neuvoo: pitäisikö meidän synnissä elää, pois se.
Vaikka Jumalan lapsi evankeliumin voimalla taistelee maailmaa, perkelettä ja omaa lihaa vastaan, tappioita sittenkin tulee. Apostoli sanoo: synti ja kuorma meihin aina tarttuu. Luther sanoo: me teemme syntiä joka päivä monella tavoin. Vanhan liiton matkamies tunsi samoin: jos Herra, käskisit tuomiolle töidemme mukaan, kuka voisi seistä sinun edessäsi. Mutta sinulla on anteeksiantamus. Tähän mekin, veljet ja sisaret, yhdymme, että ei meillä ole sellainen ylimmäinen Pappi, joka ei taitaisi meidän heikkouttamme armahtaa, vaan joka on kaikessa ollut kiusattu niin kuin mekin, mutta kuitenkin ilman syntiä. Meitä aina kutsutaankin: käykäämme edes uskalluksella armoistuimen tykö silloin, kun armoa ja apua tarvitsemme.

Armoistuimelta kuulutetaan: kaikki synnit ovat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Annamme mekin, veljet ja sisaret, anteeksi samalla mitalla, jolla itsekin olemme saaneet. Anteeksiantamuksen pitää olla sydämellinen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei anteeksi annettuja syntejä enää muistella. Sinullekin, epäuskoinen, sanoisin: etsi ensin Jumalan valtakunta, sieltä löydät vanhurskauden, rauhan ja ilon, jonka mittaamaton armo Herran Jeesuksen veressä sinulle tuo. Nöyrry Jumalan väkevän käden alle.

Eino Rouvinen
Päivämies 20.3.1974
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 03 Touko 2010, 06:45

Kahdenlaista Jumalan pelkoa


"Että me siis tiedämme, että Herraa pitää pelättämän, niin me neuvomme ihmisiä, mutta Jumalalle olemme me julkiset: kuitenkin minä toivon, että me olemme myös julki teidänkin omassatunnossanne." 2. Kor. 5: 11.


Raamattu puhuu kahdenlaisesta pelosta, Jumalan lapsen pelosta, joka tulee evankeliumista ja sen lohdutuksesta, orjan pelosta, joka tulee laista, ja sen vihasta ja kirouksesta.

Tarkkailemme ensin ihmisiä, joka on lain, eli kirouksen alla. Jumalan todistus ihmisestä: "Kirottu olkoon, joka ei kaikkia näitä lain sanoja täytä, että hän niiden jälkeen tekisi." 5. Moos. 27: 26. "Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla. Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa, mitä lakiraamatussa kirjoitettu on." Gal. 3: 10. "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: kirottu oloon se, joka ei tottele näitä liiton sanoja." Jer. 11: 3. Jumala on pannut kaikki ihmiset lain alle, että armosta tulee autuus uskon kautta Herrassa Jeesuksessa, lain täyttäjässä. Apostoli sanoo: "Laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä." Gal 3:1. Mutta ihminen ei voi lakia täyttää. Laki ottaa jo himoista kiinni. Laki tekee murhaajaksi jo vihastumisesta. Laki siis tappaa.
Paavali sanoo: laki tappoi minut. Laista sanotaan, että se on synnin voima. Laki kirkastaa synnin. Mutta ennen kuin usko tuli, olimme me lain alle kätketyt. Laki on opettaja, se ajaa Kristuksen tykö, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Gal. 3: 23 – 24. Juuri tämän tähden apostoli sanoo: Me neuvomme ihmisiä, että ihminen pääsee siitä kauheasta tilasta, Jumalan lapsen vapauteen. Laki kurittaa Kristuksen tykö. Missä Kristus löydetään?
Apostoli sanoo: "Ei ylös taivaaseen, se on Kristusta tuoda alas, ei myöskään syvyyteen, se on Kristusta kuolleista jälleen tuoda." Room. 10: 6 – 7. Jos sinä suullasi tunnustat Herran Jeesuksen, ja sydämelläsi uskot, niin sinä tulet autuaaksi. Room. 10: 10 - 11. Usko syntyy ja sikiää evankeliumista. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt. 2. Kor. 5: 19. Sovintosaarna, joka Jumalan valtakunnasta saarnataan Herran Jeesuksen veressä, vapauttaa lain kirouksesta.

"Jos siis Poika teidät vapaiksi tekee, niin te totisesti olette vapaat." Joh. 8: 38. Nyt muuttuu opettajaksi Herra Jeesus. Näin ihminen pääsee lain alta armon alle. Häntä lähtee kuljettamaan Jumalan henki: "Sillä kaikki, jotka Jumalan Hengeltä vaikutetaan, ne ovat Jumalan lapset." Room. 8: 14. Nyt alkaa Jumalan lapsen pelko, eli kuuliaisuuden pelko. Tämä tulee evankeliumista ja sen lohdutuksesta.

Kun me täällä maassa elämme, meidän tulee valita seuramme. "Ole hyvänlaisten ihmisten seurassa, ja ole iloinen, mutta kuitenkin Jumalan pelvossa." Siir. 9: 3. Se, jolla on Jumalan pelko sydämellä, ei vaella jumalattomien neuvoissa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat. Ps. l: l. Herran pelko on oikea Jumalanpalvelus. "Herran pelko on kunnia ja ylistys, riemu ja kaunis kruunu. Herran pelko ilahduttaa sydämen, ja antaa ilon ja riemun. Joka Herraa pelkää, hänelle käy hyvin viimeisessä hädässä, ja hän saa lopulla siunauksen." Siir. 9: 11 - 13. Tätä Herran pelkoa tulee opettaa lapsille ja lasten lapsille. Lapsen kuuliaisuus edellyttää syntiä vihaamaan. Apostoli sanoo: Älkää maailmaa rakastako, älkää mitään, mitä maailmassa on. Tähän meitä Jumalan Pyhä Henki opettaakin. Vaikka meillä Jumalan lapsina kaikkeen tähän tahto onkin, niin sittenkin aina Jumalan, Isämme mielen saatamme murheelliseksi, kun jäsenillämme palvelemme synnin lakia. Se on myös lapsen pelkoa, eli kuuliaisuutta. Kun johonkin vikaan joudumme, niin otamme Jumalan valtakunnan neuvoista vaarin. Jos Saul olisi ottanut Samuelin neuvoista vaarin, kun Jumala Samuelin kautta neuvoi, se olisi ollut lapsen pelkoa.
Jos Jumalan lapsella olisi Jumalan pelko rintansa alla, niin tottelisi Jumalan seurakunnan neuvoja kaikessa. Ei menisi avioliittoonkaan uskottoman kanssa. Siitä saa paljon kärsiä, ja siitä Jumalan sana kieltää. Eikä hän ostaisi televisiota, jonka Jumalan valtakunta on nähnyt vaaralliseksi. Se olisi oikeaa Jumalan pelkoa, että hävittäisi sen pois. Se olisi oikeaa lapsen pelkoa, kun hän pukeutuisi säädyllisesti. Eivät olisi eriseuraiset lähteneet Jumalan valtakunnasta, jos heillä olisi ollut Jumalan pelko, kun Jumalan valtakunnasta neuvottiin parannukseen. Jumalan lapsi, jolla on Herran pelko rintain alla, ei oleskele baareissa, ei istu siellä, missä pilkkaajat istuvat. Ei hän vietä aikaansa roskaromaanien lukemisessa. Hän rakastaa Herran lakia. Kun Jumalan lapsella on Herran pelko, hän ei maalaile itseään, kelvatakseen maailmalle. Jospa tuntisimme itsemme niin kuin virsirunoilija sanoo: "Nöyränä sun vaietessas, Orjantappuroissa pää, Hävettää mua ylpeää. Alastonna riisuessas Tunnen, että syyllinen, Olen koreutehen." V. 48: 5. Maailma on viettelysten maailma. Jeesuskin huudahtaa: "Voi maailmaa pahennusten tähden, ja pahennukset kuitenkin tulevat, että ne kietovat joskus Jumalan lapsenkin. Mutta Jumala on armahtava Jumala. "Niin kuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä." Ps. 103: 13. Oikeaa Herran pelkoa on sekin, kun viasta nöyrrymme parannukseen. Me saamme Herran Jeesuksen täyteydestä, ja armon armosta, kun Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. "Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt, joka meidät opettaa." Tiit 2: 11 -- 12.

Veljet ja sisaret, nuoret ja vanhat, kuuntelemme Jumalan armon opetusta, kun pyhä Henki meitä opettaa välttämään syntiä. Mutta jos syntiin joudumme, niin teemme siitä parannuksen. Se on oikeaa Jumialan pelkoa. Nöyrille Jumala antaa armon, mutta ylpeitä vastaan hän on.

Eino Rouvinen
Päivämies 9.6.1971
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 28 Joulu 2010, 10:43

Kuninkaan, Herran Jeesuksen valtaistuinpuhe

Matt. 25: 31–46.
Tässä raamatunpaikassa on kysymys siitä kuninkaasta, jonka eteen on ajallistenkin kuninkaitten, ja kaiken kansan tultava. Mutta kun Ihmisen poika tulee kunniassansa, ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella. Huomatkaa, ettei ole kysymys armoistuimesta. Kunnian istuimelta hän, kuningas, ei ketään siunaa, eikä ketään kiroa. Kuningas asettaa lampaat eli siunatut istuimensa oikealle puolelle, ja vuohet eli kirotut, istuimensa vasemmalle puolelle. Ei ole kuin kaksi joukkoa. Ei ole tämän maan päällä, kuin kahden tien kulkijoita. Kaidan elämän tien kulkijat, jotka ovat tulleet ahtaan portin kautta sisälle Jumalan valtakuntaan. Toiset ovat Jumalan valtakunnan ulkopuolella, sen tähden he ovat kirottuja. Tätä kuningasta, herraa Jeesusta, on maailma vihannut hänen syntymästään saakka, ja olisi syössyt hänet vallastaan.

Mutta hän on kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta. Isämeidän rukouksessa sanotaan, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Herra Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kun maailma vihaa Jumalan valtakuntaa ja sen lapsia, silloin se vihaa Herraa Jeesusta. Luulisi tämänkin puheen käyvän ihmisten tuntoihin, että he rupeaisivat ajattelemaan, olenko siunattu vai kirottu, lammas vai vuohi. Silloinkaan, kun kuningas, Herra Jeesus oli ristillä ja luonto antoi merkit, kun hän antoi henkensä, aurinko pimeni ja kalliot halkesivat, eivät ylimmäisten omattunnot särkyneet. Ristinryövärin silmät avautuivat.

Hänen omatuntonsa murtui, hän näki kuninkaan, joka hänen, suuren syntisen armahtaa ja vie taivaaseen. Hän tunnisti tekonsa ja pyysi armoa. Herra Jeesus sanoi: tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa. Siellä ryöväri ja kaikki syntinsä anteeksi saaneet ovat siunattujen puolella. He ovat Jumalan valtakunnassa, Herran Jeesuksen veressä uskoneet syntinsä anteeksi. Kuningas kutsuu valaistuimeltaan siunattuja. Ajatelkaa, epäuskoiset tätäkin, ettei kuningas kutsu siunattavaksi, vaan hän kutsuu vain ennen siunattuja. Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikealla puolellansa ovat: tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta. Veljet ja sisaret, kun tämän kutsun kuulemme, silloin emme enää epäile, tulemmeko autuaaksi, sillä olemme jo autuaita.

Kuningas alkaa luetella uskosta vuotavia töitä. Sanotaan, että usko ilman töitä on kuollut. Jeesus sanoo: minä isosin ja te minun ruokitte, janosin, ja te minun juotitte. Autuaita ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Tuhlaajapojan vertauksella Jeesus osoittaa Isän huoneen, jossa on ruokapöytä. Palvelijat antavat ruokaa ja juomaa, saarnaavat evankeliumia Jeesus sanoo; minun lihani on tosi ruoka ja vereni on tosi juoma. Tätä ruokaa syödessä ja juodessa orjan mieli katoaa. Orjasta tulee vapaa. Jeesus sanoi: kun Poika teidät tekee vapaiksi, niin te totisesti olette vapaat.

Sitten kuningas sanoo: minä olin outo ja te minun huoneeseen otitte. Varmaan on kysymys sydämen huoneesta. Jeesus sanoi: kun minä ovella kolkutan, jos joku kuulee minun ääneni, ja avaa oven, niin minä ja Isä teemme sinne asumuksen. Kuningas, Herra Jeesus on epäuskoiselle outo ja tuntematon. Kun ottaa vastaan evankeliumin Jumalan valtakunnasta, silloin Herra Jeesus tulee tutuksi. Kaikille niille, jotka hänen vastaanottavat, antaa hän voiman Jumalan lapseksi tulla. Silloin avautuvat ajallisenkin kodin ovet Jumalan lapsille. Näin Filipissäkin tapahtui vanginvartijan kohdalla, kun hän otti Paavalin ja Siilaan kotiinsa. Sitten Jeesus sanoi, oli alasti ja te vaatetitte minut. Kun synti herää omassa tunnossa, se riisuu alastomaksi. Näin kävi Eevalle ja Aadamille, kun he söivät kielletyn puun hedelmästä. Jumala puki lupauksen sanalla: vaimon siemen on rikki polkeva käärmeen pään. Jumalalla ei silloin ollut palvelijoita, kun molemmat olivat langenneet. Nyt pukevat palvelijat alastoman. Isä sanoi palvelijoilleen: ottakaa parhaat vaatteet. Tuhlaajapojan vertaus osoittaa, että Jumalan valtakunnassa Jeesuksen käskystä saarnataan kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Silloin on taivaaseen kelpaava puku päällä. Herättele sinä, Jumala, kaikkia vääriä vanhurskaita, joilla on saastaiset vaatteet, kuten ylimmäisellä papilla, Joosualla oli, ja myös julkisissa synneissä eläviä. Johdata heitä pukuhuoneeseen, Jumalan valtakuntaan, jossa palvelijat pukevat parhaan puvun ylle. Silloin saa laulella: on puku puhdas yllä, ei tarvitse hävetä. Silloin on hyvä ilmestyä kuninkaan valtaistuimen eteen.

Sitten Jeesus sanoo: olin sairaana ja te opitte minua. Kun Jumalan seurakunta on Kristuksen ruumis, ja hän on päänä, niin kyllä pää tietää, jos ruumiissa on sairautta. Tähän sairauteen on lääkkeet. Jumalan sanassa on neuvo: jos joku sairastaa teidän seassanne, hän kutsukoon tykönsä seurakunnan papin: (Pyhän Hengen pappeus) ja hän rukoilkoon hänen edestänsä voidellen öljyllä Herran nimeen. Jos hän on syntiä tehnyt, niin ne hänelle anteeksi annetaan. Synti haavoittaa. Herran Jeesuksen veri tekee terveeksi. On kirjoitettu: Jumalan armo, terveellinen, on ilmestynyt. Veljet ja sisaret, emme kanna sairasta omaatuntoa, kun on lääkäri ja lääkkeet, jotka parantavat. Kun omatunto on terve ja puhdas, silloin jaksaa mennä sairaiden luokse. Jumalan sanassa on neuvo: lohduta, älä väsy sairaita oppimasta, sillä näiden tähden sinä rakastetaan.

Sitten Jeesus sanoo: olin vankina, ja te tulitte minun tyköni. Ihmisessä on Jumalan henki. Jumala puhalsi elävän hengen. Kun ihminen joutuu syntiin, synti vangitsee. Syntiä ovat julkiset synnit ja väärä vanhurskaus, silloin ihminen on epäuskon kahleissa.

Tulitte minun tyköni. On kysymys Jumalan lapsista, joilla on taivasten valtakunnan avaimet. Näillä avaimilla päästetään vanki vapauteen. Jeesus sanoi: mitä te päästätte maan päällä, se on päästetty taivaassa. Tähän evankeliumin työhön Jumalan rakkaus vaatii meitä, kun olemme saaneet itse suurina syntisinä uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Nämä työt, joita Jeesus, kuninkaamme, luettelee valtaistuimeltaan, on taivaassa muistiin kirjoitettu. Jumalan lapset tosin eivät muista, milloin he ovat näitä tehneet. Kuningas vastaa sanoen heille: totisesti sanon minä teille: sen, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle. Jumala vielä todistaa, ettei hän ole väärä, että hän unohtaisi teidän tekonne ja työnne rakkaudessa, jonka te hänen nimellensä osoititte, koska te pyhiä palvelitte ja vielä palvelette. Jumala, suo se armo, että me kaiken tekisimme ilolla, koska palkkamme on suuri taivaassa.

Sitten kuningas sanoo vasemmalla puolella olijoille: menkää pois minun tyköäni, te kirotut, iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleille ja hänen enkeleilleen. Missä oli vika, että näin sanottiin vasemmalla puolella olijoille. He eivät ruokkineet nälkäistä, eivät juottaneet janoista, eivät vaatettaneet alastonta, eivät päästäneet vapaaksi synnin vankia. He alkavat sanoa: koska emme näitä tehneet. Silloin vastasi kuningas: totisesti sanon minä teille: mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle. He siis ovat väärintekijöitä. Kun he eivät ole itse menneet sisälle Jumalan valtakuntaan, he eivät voi toisiakaan sinne johdattaa. Ja näiden pitää mennä iankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään. (Matt. 25: 46)

"Ja heidän pitää menemän ulos, ja katseleman niiden ihmisten raatoja, jotka minua vastaan väärin tekivät, sillä ei heidän matonsa pidä kuoleman, eikä heidän tulensa sammuman." (Jes. 66: 24).
"Mutta pelkureille ja uskottomille ja hirmuisille ja murhaajille ja salavuoteisille ja velhoille ja epäjumalisille ja kaikille valehtelijoille pitää osa oleman siinä järvessä, joka tulesta ja tulikivestä palaa, joka on toinen kuolema." (Ilm. 21: 8).

Ajattele, sinä väärintekijä, näitä Kuninkaan, Herran Jeesuksen sanoja, ennen kuin myöhäinen saavuttaa.

Eino Rouvinen
Päivämies 6.10.1976
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 05 Tammi 2011, 15:11

Eino Rouvinen

On kahtalaista huoruutta, lihallista ja hengellistä


Huoruus luetaan hirmuisimpien ja kauheimpien syntien sekaan. Huoruutta on kahdenlaista, on lihallista huoruutta ja hengellistä huoruutta.

Ensin tarkastelemme lihallista huoruutta ja sen ilmenemismuotoja, josta Raamatussa puhutaan paljon. "Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus. Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, eriseura. Pahansuomuus, murha, juopumus ja muut sen kaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niin kuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka sen kaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän." (Gal. 5: 19 — 21) Huoruus kasvattaa ensin himon. "Häpee, että porttoja katsot, ja käännät kasvosi pois sukulaisestas, Häpee, että muutat perinnön ja huomenlahjan, ja että himoitset toisen emäntää. Häpee sinuas himoitakses toisen piikaa, ja seisoakses hänen vuoteensa tykönä." (Siir. 41: 25–27).

Sitten puhutaan huoruuden hedelmistä. "Juuri niin pitää myös sille vaimolle tapahtuman, joka miehensä hylkää, ja saa toisesta perillisen. Ensisti on hän kovakorvainen Jumalan käskylle, sitälikin tekee myös syntiä miestänsä vastaan, ja kolmanneksi saa huoruudestansa lapsen. Nämä pitää erotettaman seurakunnasta." (Siir. 23: 32 – 34).

Mooseksen aikana Jumalan laki oli tämä: "Jos joku piika on mieheltä kihlattu, ja joku häneen ryhtyy kaupungissa, ja makaa hänen. Niin pitää ne molemmat vietämän kaupungin porttiin ja molemmat kivitettämän kuoliaaksi, piika, ettei hän huutanut, sillä hän oli kaupungissa, mies, että hän lähimmäisen vaimon häpäisi, ja niin sinä erotat pahan tyköäs. Jos joku löytää kihlatun piian kedolla, ryövää ja makaa hänen, niin mies pitää yksin tapettaman, joka makasi hänen. Vaan piialle ei sinun pidä mitään tekemän: sillä ei piika yhtään kuoleman syntiä tehnyt, vaan niin kuin joku karkais lähimmäistänsä vastaan, ja löisi hänen kuoliaaksi, niin on myös tämä asia. Sillä hän löysi hänen kedolla: se kihlattu piika huusi, mutta ei ollut hänellä auttajaa." (5. Moos. 22: 23–24).

Huoruuden synnin seurassa on monta muuta kadottavaa syntiä: jumalattomuus, suruttomuus, valapattous, murhamieli, tottelemattomuus ja uskottomuus. Sen tähden niitä kutsutaan tyhmyydeksi ja hulluudeksi. "Että he tekivät hulluuden Israelissa, ja makasivat muiden emäntiä, ja saarnasivat valhetta minun nimeeni, jota en minä ollut heille käskenyt. Ja minä sen tiedän ja todistan, sanoo Herra." (Jer. 9: 23). "Ja niin kuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen, tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä. Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta ja pahansuomuutta." (Room. 1: 28 — 29).

Tästä jokaisen kunniallisen miehen ja vaimon tulisi hävetä. Huoruutta kutsutaan Raamatussa saastaisuudeksi. Se saastuttaa ja tahraa ihmisen ruumiin ja sielun puolesta, ja turmelee Jumalan asuinsijan. "Jos joku Jumalan templin turmelee, sen Jumala turmelee; sillä Jumalan templi on pyhä." (1. Kor. 3: 17). Näin hän tekee Kristuksen jäsenen porton jäseneksi. Jumala sanoo: "Taikka ettekö te tiedä että se, joka porttoon ryhtyy, hän on yksi ruumis sen kanssa? Sillä ne tulevat, sanoo hän, kaksi yhdeksi lihaksi." (1. Kor. 6: 16)

Jeesus myös puhuu huoruuden synnistä: "Mutta minä sanon teille; kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin." (Matt 19: 9). Samasta asiasta on myös Mark. 10: 11 ja Luuk. 16: 18 luvuissa. Herran neuvo on, älköön mies hyljätkö vaimoansa. Sama neuvo vaimolle, ettei vaimon pidä eriämään miehestänsä. 1. Kor. 7: 10–11). Huoruutta voidaan harjoittaa riettailla puheilla. "Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olis." (Ef. 4: 29). Rietas käyttäytyminen kuuluu näihin synteihin. Tämän todistaa Potipharin emännän käyttäytyminen Josephia kohtaan, kun hänen silmänsä paloivat Josefin päälle, ja hän sanoi: makaa minun kanssani (1 Moos. 39: 7) Käyttäytymisen synnin muotoihin kuuluu myös, kuten Raamatussa sanotaan: "He tekivät huorin nuoruudessansa, sillä antoivat pidellä rintojansa, ja taputella neitsyytensä nisiä." (Hes. 23: 3). Sitten sanotaan: [i]"Kukin hirnuu lähimmäisensä emäntää, niin kuin hyvin ruokitut joutilaat orhiit." (Jer. 5: 8). Vielä sanotaan: "Heillä on silmät huoruutta täynnä, ja ei taida synnistä lakata, he houkuttelevat tykönsä horjuvat sielut, he ovat sydämensä ahneudessa harjaantuneet, kirottu kansa." (2. Piet: 2: 14). Kun nyt puu on näin huono, se ei taida hyviä hedelmiä kantaa. Hedelmät ovat hyvinkin huonoja, joitakin mainitsen: Aviovuoteen saastuminen, avioerot, perheriidat, sukurutsaukset. Vanhan liiton aikana oli kuoleman rangaistus, jos joku makasi isänsä emännän kanssa, tai miniän tahi miehen puolen kanssa. (3. Moos. 20: 11-13). Tällaiseen syntiin oli uuden liiton aikanakin jouduttu. Sielläkin oli pidetty isänsä emäntää. Tällainen oli annettu saatanan haltuun, että henki autuaaksi tulisi. Siinä tuli hengellinen kuolema. (1. Kor. 5: 1-5). [/i]

Sitten puhutaan Sodoman synneistä. Vanhan testamentin puolella niistä puhutaan paljon. Miehet miesten kanssa makasivat. Paavali puhuu lain virasta, kenelle se kuuluu: "Väärille ja tottelemattomille, jumalattomille ja syntisille, pakanallisille ja kelvottomille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, miehentappajille. Huorintekijöille, miesten kanssa makaajille, valehtelijoille, valapattoisille." (1. Tim. 1: 9–10).

Huoruuden synteihin luetaan, jos joku eläinten kanssa makaa. "Ei sinun pidä eläimen kanssa makaaman, ettet itsiäs sen kanssa saastuttaisi. Ja ei yksikään vaimo pidä eläimeen ryhtymän, yhdistymän sen kanssa, sillä se on kauhistus." (3. Moos. 18: 23). Jumala lukee aina synnille tuomion. Kirottu olkoon, joka johonkuhun eläimeen ryhtyy, ja kaikki kansa sanokoon amen.

Jos ajattelemme meidän aikaamme ja rakasta kansaamme ja sen lakeja, kun eläimeen ryhtymistäkään ei enää rangaista. Sanommeko Herran Jeesuksen sanoin, voi maailmaa pahennusten tähden. Kaikki nämä teot ovat Jumalalta kovasti kielletyt. Kuudes käsky, ja useassa Raamatun paikassa tästä puhutaan.

Otamme jonkun Raamatun ajatuksen: "Niin kuolettakaa sen tähden teidän jäsenenne, joka maan päällä ovat, huoruus, saastaisuus, häpeällinen himo, rietas halaus ja ahneus, joka on epäjumalan palvelus." (Kol. 3: 5). "Ja älkäät antako teidän jäseniänne vääryyden sota-aseiksi synnille, mutta antakaa teitänne Jumalalle, niin kuin kuolleista eläviksi tulleet, ja teidän jäsenenne Jumalalle vanhurskauden sota-aseiksi." (Room. 6:13).

Huoruus saattaa turmion ruumiillisesti ja ajallisesti. Huoruuden mukana tulevat hirvittävät ruumiilliset taudit. Sanotaan, koi ja mato on heidän palkkansa, ja he kuivettuvat muille julkiseksi opiksi. Näinhän kävi Daavidille, joka valitti, nesteeni kuivuu kuin kesällä kuivuu. Sitten se saattaa myös turmion ymmärrykselle. Sanotaan: "Huoruus, viina ja väkevä juoma hulluksi saattavat." (Hos. 4: 21). Viina ja vaimot tekevät viisaan miehen hulluksi ja ne, jotka porttoin kanssa yhteyttä pitävät, tulevat mielipuoliksi. (Siir. 19: 2). Sen lisäksi tällainen ihminen menettää kunniansa eli maineensa, tulee sormella osoitettavaksi. "Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois." (Sananl. 6: 33). "Hän jättää kirotun muiston jälkeensä, ja hänen häpiänsä ei pidä ikänä pyyhittämän pois." (Siir. 23: 36). Se tarkoittaa sitä, että vaikka saisi parannuksen armon, synnin arvet jäävät ruumiiseen, ja vaivat vaikuttavat, kuten Daavid sanoo: Haavat haisevat minun hulluuteni tähden. Se turmelee myös sielun, ja saattaa sen vahingon autuuden puolesta. "Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin." (Sananl. 5: 5).

Näin Jumala aina synnin tekijän tuomitsee. "Mutta pelkureille ja uskottomille, ja hirmuisille, ja murhaajille, ja salavuoteisille, ja velhoille, ja epäjumalisille, ja kaikille valehtelijoille pitää osa oleman siinä järvessä, joka tulesta ja tulikivestä palaa, joka on toinen kuolema." (Ilm. 21: 8). Samalla Jumala osoittaa armonsa katuvalle syntiselle, joka syntinsä katuu ja tunnustaa, ja nöyrtyy ottamaan vastaan Jumalan valtakunnasta Jeesuksen veressä synnit anteeksi, silloin ei Jumala enää muista entisyyttä.

Vielä Jumala ja Vapahtaja monta syntiin sortunutta armoosi, etteivät he iankaikkisesti hukkuisi. Pyydämme, säilytä omat lapsesi synnin turmiosta. Jumalamme, suo meidän käydä usein voiman lähteellä, sillä evankeliumi on Jumalan voima. Evankeliumin voimalla me painamme lihallisia himoja alas.

Sitten tarkastelemme jollakin sanalla hengellistä huoruutta. Hengellinen huoruus on epäjumalan palvelus. Israelin kansa lankesi hengelliseen huoruuteen, kun ne kultaisen vasikan ympärillä hyppäsivät. Siitä kertoo 2. Moos.32. luku. "Ja Herra sanoi Moosekselle: katso sinun pitää lepäämän isäisi kanssa: ja tämä kansa nousee ja juoksee huoruuteen maan epäjumalain jälkeen, kuhun he menevät, hylkäävät minun, ja rikkovat sen liiton, jonka minä tein heidän kanssansa." (5. Moos. 1: 16).

Jesajan kautta Jumala valittaa lupauksen kansasta. "Härkä tuntee omistajansa, ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, ja minun kansani ei ymmärrä. Kuinka se tapahtuu, että hurskas kaupunki on poroksi tullut? Hän oli täynnä oikeutta, ja vanhurskaus asui hänessä; mutta nyt murhaajat." (Jes. 1: 3-21). Tällaiseksi menee ihmissydän, kun se lankeaa hengelliseen huoruuteen. Hengellistä huoruutta on ollut kaikkina aikoina. Uudenliiton aamuna Aasian seurakunnan enkeleitä Jeesus neuvoo. Siellä oli vaimo: Isebel, joka opetti ja vietteli salavuoteuteen ja epäjumalan uhria syömään. Siellä Baalak myöskin opetti Pergamon seurakunnassa ja sai sen, että he söivät epäjumalan uhria ja salavuoteudessa makasivat.

Ei ole aikanamme, jota nyt elämme, puutetta vääristä hengellisistä touhuista. On Jumalan sanan neuvo, että olisimme uskossa juurtuneita, ettemme olisi kaiken virran vietäviä. Kun Ylkämme, Herra Jeesus on meidät kihlannut, niin uskollisesti kannamme hänen antamiaan kihloja. Herra Jeesus sanookin, ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä sinulle elämän kruunun annan. Tällaiset siunatut lupaukset ovat, jos pysymme liitossa loppuun asti. Mutta liiton rikkojalle on tuomio. Sillä katso, jotka minusta erkanevat, ne hukkuvat. Sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät. Silloin on sydämen maa täydellisesti saastunut. Mutta tule ja kadu, niin minä pesen sinun saastaisuuden, sanoo Herra.

Eino Rouvinen
Päivämies 29.8.1973
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Huhti 2011, 12:38

Hänen nimensä on Jeesus


Ei ole muuta nimeä taivaan alle annettu kuin Jeesus-nimi, jossa ihminen pelastui, siitä puhuu koko pyhä Raamattu. Vanhassa Liitossa oli lupauksen sana, jonka Jumala antoi paratiisissa. Sana tuli lihaksi Jumalan lupauksen mukaan. Profeetat Herran suuna, tästä julistivat. Herra Jeesus syntyi.

Simeonille oli Herra puhunut Pyhän Hengen kautta, ettei hän näe kuolemaa ennen, kuin hän näkee Herran Kristuksen. Ilman Pyhää Henkeä on ihminen pimeä. Simeon menee Jerusalemin temppeliin, jonne Pyhä Henki johti. Kun Jeesus vietiin lain mukaan ympärileikattavaksi, Simeon ottaa lapsen syliinsä ja alkaa saarnata: "Nyt sinä Herra lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi jälkeen, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi!„

Fariseukset eivät tunteneet Jeesusta. Jos he olisivat hänet tunteneet, eivät he olisi häntä ristiinnaulinneet. Lohikäärme puuskaa vihaa. "Tämä on perillinen, tulkaa ja tappakaamme hänet! Keitä profeetoista isänne eivät tappaneet!" Kuitenkin tähän Jeesus-nimeen on kaikkien polvien notkistuttava, ellei ennen, niin ainakin viimeisellä tuomiolla. Mutta silloin on myöhäistä. Herra Jeesus on kuninkaalliselle nimelleen perustanut valtakunnan, jota eivät helvetin portitkaan voita.

Psalmin 95: 6 kutsutaan: "Tulkaa, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme ja maahan laskeutukaamme meidän Luojamme eteen." Psalmissa 96:8--9: "Tuokaa Herralle hänen nimensä kunnia ja tulkaa hänen esihuoneisiinsa ja kumartakaa Herralle hänen pyhässänsä! Psalmi 100: 4: "Menkää hänen porttiinsa kiitoksella, hänen esihuoneisiinsa veisuulla kiittämään häntä ja ylistämään hänen nimeänsä!"

Tämä nimi on todella korkea nimi, Jeesus, johon nimeen maa ja taivas on tehty. Tähän nimeen meidät kaikki lunastettiin. Tähän nimeen polvistui syntinen vaimo. Tätä nimeä huusi ristinryöväri, samoin kieltänyt Pietari. Kaikki saivat armon. Hänen nimellänsä on huone esikartano, Jumalan valtakunta. Tähän johdattaa vain Pyhä Henki, kuten Simeonia Jerusalemin temppeliin. Tänne kutsutaan kaikkia eksyneitä, tiensä turmelleita. Tulkaa, kumartukaa Lunastajan, Jeesuksen eteen! Täältä julistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä syntien anteeksiantamus. Silloin voi jälleen sanoa:

"Sinä olet minun Herrani ja Jumalani, joka minut kadotetun ja tuomitun ihmisen lunastit ja ostit, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä kalliilla verelläsi, viattomalla kärsimiselläsi ja kuolemallasi, että minä hänen omansa olisin ja hänen valtakunnassaan hänen alamaisenaan eläisin!" Silloin ihminen on turvassa, muuten hän on turvaa vailla. Pysy sinä veljeni ja sisareni, tässä valtakunnassa! Silloin pysyt Jeesus-nimen turvassa. Olemme siunatut Herran Jeesuksen nimeen nyt ja iankaikkisesti.

Eino Rouvinen
Päivämies 27.10.1960
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 13 Kesä 2011, 07:31

On vain väärä ja oikea usko


"Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet meidän kanssamme yhdenkaltaisen kalliin uskon vanhurskaudessa, jonka
meidän Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus antaa." (2. Piet. 1: 1).



RAAMATUN sanan mukaan on vain kahdenlaista hengellisyyttä, väärää ja oikeaa. Väärät hengelliset tosin jakautuvat eri ryhmiin, mutta sittenkin he kaikki ovat vääriä siinä mielessä, ettei ihminen tule siellä autuaaksi. Jeesus sanoo: "Joka
uskoo minun päälleni, niin kuin Raamattu sanoo." (Joh. 7: 33).
Psalmissa puhutaan autuaitten tiestä ja jumalattomien tiestä. Jumalattomien tiellä ihminen
hukkuu. (Ps. l). Kun Pietari kirjoittaa viiden paikkakunnan jumalanlapsille, hän sanoo, että olemme saaneet yhdenkaltaisen kalliin uskon, jonka Jumala ja Vapahtajamme Jeesus Kristus antaa. Marian päivän sanoma oli enkeliltä: "Terve armoitettu! Herra on sinun kanssasi...sinä siität kohdussas ja synnytät pojan ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Jeesus. (Luuk. 1: 26 – 31). Tämä todistaa, että lunastustyö on valmistettu sikiämisestä asti. Sen tähden on väärää oppia, kun sanotaan, että kasteessa otetaan Jumalan lapseksi. Alttarin sakramenttia käytetään väärin, jos ajatellaan, että siinä on epäuskoiselle uusi syntyminen. Sakramentit ovat siunattuja, kun ne käytetään oikein: Sakramentit ovat jumalanlasten kaste, liiton merkki ja alttarin sakramentti, muistoateria. Jeesus sanoo: niin usein kuin te siitä syötte ja juotte, tehkää se minun muistokseni.

PUHUTAAN yhdenkaltaisesta uskosta, jonka Jumala ja Vapahtajamme antaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos on lapsen kallis usko menetetty, miten taas tähän onnelliseen tilaan päästään. Siihen päästään vain parannuksen kautta, Luther kysyy: voiko kasteenliiton rikkonut päästä Jumalan armoon ja vastaa: voi, kun tekee parannuksen. Parannuksesta on monenlaisia käsitteitä, mutta meidän on paneuduttava Raamattuun. Jeesus sanoo: joka uskoo minun päälleni, niin kuin Raamattu sanoo.

Muunlaiset uskot jäävät vääriksi, eikä niillä tulla autuaaksi. Kun Jumala lähtee langennutta etsimään, Hän ensin herättää ihmisen hengellisestä kuolemasta. Herätti teidät, kuin te kuolleet olitte ylitsekäymisten ja syntien tähden. (Eph. 2:1) Sen tähden Hän sanoo: heräjä sinä, joka makaat ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee. (Eph. 5:14) Jumalan herättämismuodot ovat monenlaiset. Mutta elävä Jumalan sana on se, joka tunkee ihmiseen, ja sitä sanaa Pyhä Henki Jumalan valtakunnasta saarnauttaa. Jeesus sanoo: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä. Herätetty ihminen lähtee etsimään apua. Jumalan sanassa sanotaan: etsivä löytää, kolkuttavalle avataan. Etsivä löytää Jumalan valtakunnan, jota Jeesus käskikin ensin etsiä. Sieltä löytyy Herra Jeesus, jonka Jumala asetti armoistuimeksi uskon kautta hänen veressään. Pyhä Henki sen tuo pyhässä evankeliumissa, eli sovituksen sanassa. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa ja ei lukenut heille heidän syntiänsä ja on meissä sovintosaarnan säätänyt. (2. Kor. 5:19).

NYT ON tapahtunut hengellisestä kuolemasta ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, niiden ylitse ei ole toisella kuolemalla yhtään valtaa. (Ilm. 29:6). Näin Pyhä Henki evankeliumissa luo yhden kokonaisuuden. Näin sanotaan kirkkomme tunnustuksessa: me uskomme yhden pyhän ja kristillisen seurakunnan. Kun apostolit ensimmäisenä helluntaina saarnasivat evankeliumia, se teki siunatun yhden kokonaisuuden. Sanotaan; kaikissa, jotka uskovat, oli yksi sydän ja yksi sielu. Tässä on raamatullinen oppi, josta Jeesus sanoo: jos joku tahtoo autuaaksi tulla, pitää tästä opista tietämän. Tämän voimme aivan kuin Jeesuksen sanoilla sinetöidä: niin kuin Isä ja minä yhtä olemme, että he niin meidän kanssamme yhtä olisivat, jotka Isä minulle antanut olet. Nyt on yhdenkaltainen kallis usko. Nyt voi Paavalin tavalla huudahtaa: minä tiedän, kenen päälle uskon ja olen varma. Taivaallinen rakkaus on yhdysside, joka sitoo synnyttäjään ja niihin, jotka hänestä ennen syntyneet ovat. Kun rakastamme toinen toistamme, me rakastamme Jumalaa ja Herraa Jeesusta, joka pyhällä verellään meidät lunasti ja osti. Tällainen usko vie kerran näkemiseen.

Eino Rouvinen
Päivämies 5.6.1974
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 28 Joulu 2011, 17:23

VÄÄRÄ HUONEENHALTIJA

Luuk. 16: 1-13
Tässä Raamatun kohdassa Jeesus osoittaa väärästä huoneenhaltijasta vertauksen, jonka hän myös puhuu opetuslapsilleenkin. Kun on kysymys rikkaasta miehestä, on silloin taivaan Jumalasta kysymys. Kun on kysymys huoneesta, silloin tarkoitetaan Jumalan valtakuntaa, josta Jeesus paljon puhuu vertauksia. Tähän huoneeseen hän on asettanut palvelijat siinä toivossa, että hänen talouttaan hoidettaisiin hyvin. Paavali osoittaa samasta asiasta: (1. Kor. 4:1-2) "Jokainen pitäköön meitä Kristuksen palvelijoina ja Jumalan salaisuutten huoneenhaltiaina. Mutta ainoastaan se huoneenhaltiain seassa etsitään, että joku uskolliseksi löydettäisiin." Jumala vaatii uskollisuutta. Näistä uskollisista palvelijoista apostoli osoittaa monessa paikassa. (2. Kor. 4:5, 6:4, Kol. 1: 27, Tiit. 1:7). Vanhan testamentin puolelta myöskin löydämme, mitä Jumala sanoo uskollisista huoneenhaltijoista. (3. Moos. 10: 9- 10, Hes. 44: 21 – 23) Katsomme miten väärä huoneenhaltija menetteli. Ensin hän oli hukuttanut hänen hyvyytensä. Häneltä siis meni omakohtainen usko, josta Paavali sanoo nuorelle Timoteukselle (Tim. 1:19): "Pidä usko ja hyvä omatunto, jonka muutamat ovat hyljänneet ja ovat uskon puolesta haaksirikkoon tulleet.” Sen väärän huoneenhaltijan päälle kanneltiin. Kuka se kantelee? Huono omatunto (Joh. 3:20) ja myöskin Jumalan seurakunta kantelivat hänen päällensä. Kun siellä, missä menetetään usko sydämeltä, siellä ei enää kuulu Hyvän Paimenen ääni, ei enää ruoki eikä kaitse Kristuksen laumaa.

Tässä vertauksessa toinen jae osoittaa, miten huoneen Herra menetteli. Ensin Hän murehti, ja kutsui hänet ja sanoi hänelle: Miksi minä sinusta sen kuulen? Jumalalla on suuri murhe, kun hän menettää palvelijan. Jokaisesta parannuksentekijästä Jumalan valtakunnassa iloitaan, kuten Jeesus sanoo kadonneen lampaan vertauksessa, miten enkelitkin iloitsivat. (Luuk. 15:7) Mutta kun oli niin ikävästi käynyt, että Herran hyvyys oli menetetty, Jumala vaati teoista tilille. Tee luku hallituksesta, sillä et sinä saa tästedes hallita. Olisin niin ymmärtämässä, että kun Jumala sanoo, ettet enää saa huonettani hallita, tällä ihmisellä ei olekaan enää palaamisen armoa. Juuda sanoo epistolassaan: Ne on hedelmättömät puut, "kahdesti kuolleet ja juurineen reväisty. Ymmärrämme, kun puusta juuret reväistään, ei ole enää kasvamisen mahdollisuutta. Kun Jumala lopullisesti uskon juuret repäisee, ei ole parannukseen mahdollisuutta. Silloin ihminen jää huonoksi puuksi, joka kantaa huonot hedelmät. Minä yhdelle nyt eriseurassa olevalle sanoin: "Oletko ajatellut, miten paljon menetät, kun menetät Jumalan valtakunnan ja menetät Jumalalta saadun viran. Siltä ottaa Jumala taivasten valtakunnan avaimet pois. Menetät Herran Jeesuksen ja hänen seuraajansa ja kehotin: ”Kuule ystävä, tee parannus." Ehkä monelle on käynyt kuten Jeesus tässä vertauksessa väärästä huoneenhaltijasta sanoo. Kun Jumala puhuu valtakuntansa kautta, niin hän täältä tällaisen päätöksen julistuttaa. Kun Jumala valtakuntansa kautta kuulutti armopäätöksen, niin huoneenhaltija sanoi itsellensä: Mitä minä teen, sillä minun herrani ottaa minulta pois hallituksen. En minä voi kaivaa, häpeen minä kerjätä. Hän oli menettänyt kaiken Herransa hyvyyden, mikä tarkoitti kaivamista. Eihän ilman sydämen uskoa jaksakaan sydämen pohjalta kaivaa eli - tunnustaa ja tuoda päivän valoon. Jeesus sanoo: "Joka pahat tekonsa tunnustaa ja hylkää, sille tapahtuu laupeus." Sanomme, että sellainen ihminen, joka häpee kerjätä, on ylpeä. Oma suu hänet tuomitsee. Puheista meidät tuomitaan ja puheista vanhurskautetaan. Jumalan lapset rakkaat, älkää hävetkö armoa kerjätä, sillä on meidän taivaallinen rikkautemme. Marian kiitosvirsikin osoittaa (Luuk. 1:53): "Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi." Jeesus sanoo: "Autuaat ovat, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä he ravitaan."

Kun ihminen joutuu ulos Jumalan valtakunnasta, ei hän jää toimettomaksi, kuten tässäkin vertauksessa Jeesus osoittaa. Hän joutuu pimeyden valtakuntaan. Tästä pimeyden valtakunnasta hän rupee itsellensä ystäviä kokoomaan. Miten sieltä saa ystäviä? Vääryydellä. Sanotaan, että synti on vääryys. Kaikki väärä vanhurskaus on syntiä. Se rupee puolentamaan syntisen syntivelkaa, ja samalla halventamaan Kristuksen lunastusta. Jeesus varoitti lisäämisestä ja myös paisumisesta. (Ilm. 22: 18–19). Eikö sekin ole Kristuksen lunastuksen halventamista, jos luullaan, että kasteessa vasta otetaan Jumalan lapsiksi. Lutherkin sanoo: ”Jumala on antanut minulle ruumiin ja sielun jne." Kun hän kutsui herransa velvollisen luokseen ja sanoi: paljonko sinä olet velkaa? Se tunnustaa: sata tynnöriä öljyä, "mikä oli oikea vastaus. Väärä neuvoo, puolennetaan puoli pois. Sitten. hän sanoi toiselle: kuinka paljon sinä olet velkaa? Ja se sanoi sata puntaa nisuja. Hän sanoi, ota kirjas ja kirjoita kahdeksankymmentä. Tässä oli kysymys tunnon tilikirjoista, jotka kerran avataan. Jeesus varoittaa: ei uudella veralla vanhaa paikata, se repäisee itsensä irti ja läpi tulee suuremmaksi. Varmaan Jumalan lapset olette minun kanssani samaa mieltä, kun katselemme nykyisen hengellisen maailman touhua, etteivät ihmiset enää tarvitse puoltakaan Kristuksen lunastuksesta, koska väärän hengellisyyden mielestä ei ole syntiä. Suuretkin hengenmiehet sanovat, etteivät näytelmät, elokuvat ja viina ole syntiä. Murheella täytyy todeta, että rakas kansamme elää Sodoman synneissä. Murhe täyttää sydämen: Anna lapsillesi vielä voimaa, että jaksaisimme suolata tätä maailmaa. Olethan sanonut: te olette maan suola. Riittänee tämä selvitykseksi, miten väärä huoneenhaltija saa ystäviä.

Eräs eriseuraan mennyt kehaisi, että hänellä on paljon ystäviä. Sanomme: "On totta totisesti, kun on koko maailma." Nämä väärät ystävät korjaavat hänet iankaikkisiin majoihinsa. Kun armon aika loppuu, hän joutuu iankaikkiseen helvetin vaivoihin, kuten mei1le Jeesukselta puhutut viimeisen tuomiopäivän tekstitkin kertovat. Jumalan lapset rakkaat, kun katselemme tämänkin päivän vaellusta, meidän on omistettava suurina syntisinä koko Herran Jeesuksen
ansio. Uskomme Herran Jeesuksen veressä ja nimessä kaikki anteeksi. Tästä saamme uutta voimaa uskollisina huoneenhaltijoina, sillä armolahjalla, jonka Jumala meille kullekin on Herrassa Jeesuksessa antanut. Nyt voimme kaikille ihmisille sanoa, että kaikkien kaikkialla on tehtävä parannus. Sitten uskolliselle huoneenhaltijalle, joka on ollut vähässä uskollinen, se on myös paljossa uskollinen.

Sanotaan: hyvä sinä uskollinen palvelija, vähässä olit sinä uskollinen, minä panen sinut paljon päälle, käy minun Herrani iloon. Tällöin muututaan armon valtakunnasta kunnian valtakuntaan, taivaaseen. Ole, uskollinen kuolemaan asti. Sen tähden sanomme: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia, iankaikkisesti. Amen.

Eino Rouvinen
Päivämies 23.11.1966
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 21 Maalis 2012, 19:58

Jumalan terveellinen armo


Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen on ilmestynyt. Tiit. 2:11

Ensin sanotaan, Jumalan armo, armo sana ilmaistaan Raamatussa. Jes. 55:1. Lahjasana Ilm. 22:18, ja ilmestyskirjan 21:6. "Minä annan janoovalle elämän veden lähteestä lahjaksi", ja monet muutkin Raamatun sanat todistavat, että siihen ei sovi ihmisten asettaa mitään autuuden ansioksi, sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa." 2 Kor. 5:19. Ja me olemme kaikki hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta. Joh. 1:16. Täydellisyydellä ymmärrämme; siihen ei lisää tarvita, eikä saa myöskään siitä mitään ottaa pois. I1m. 22:19. Vanhan liiton aikana Jumala myös antoi sellaisen sanan, jota ei saanut muuttaa, 5. Moos. 4:2. Jumalan armo on myöskin terveellinen. Jeesus sanoo: "Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat." Johannekselle osoitettiin tämä terveeksi tekevä virta. "Ja hän osoitti minulle puhtaan elämän veden virran, selkeän niin kuin kristallin vuotavan Jumalan ja Karitsan istuimelta." Joh. 22:1, Hes. 47: 9. "Ja kaikki, jotka siinä elävät ja liikkuvat, kuhunka nämä virrat tulevat, niiden pitää elämän, ja pitää olla sangen paljon kaloja ja kaikki pitää terveet oleman ja elämän, kuhunka tämä virta tulee." Tässä on nyt joillakin Raamatun sanoilla osoitettu, mitä armo joka terveeksi tekee. Se on Herra. Jeesus, muuta nimeä ei ole taivaan alle annettu, jossa ihminen pelastuu. Siihen nimeen pitää kaikkien polvien notkistuman, mitä maan päällä ja taivaassa on. Tämä armo on maailmalle valmistettu. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan Poikansa Joh. 3: 16. Nyt katsomme Raamatun valossa, kuka on se onnellinen ihminen, joka on armon saanut, ja sen vastaanottanut, sillä sanotaan, armosta te autuaaksi tulette uskon kautta, ette itse teistänne, sillä Jumalan lahja se on. Maailmassa elää ajatus, että rukouksen kautta saadaan armo. Rukous tosin on armon pyyntö, mutta ei sääntö, tähän on Jumalan neuvokin: "Lähestykää Jumalaa, niin. Jumala lähestyy teitä. Jaak. 4:8. Matt. 6:6, "Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioos ja sulje oves, ja rukoile Isääs, joka on salaisuudessa; ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti."

Sadanpäämiestä, Korneliusta ei auttanut armoon rukous, eikä almut, mutta Pietarin kautta saarnattu evankeliumi, katso Apt. 10. Saul Tarsolaista ei Jumala auttanut armoon, vaikka kolme päivää rukoili syömättä ja juomatta. Vasta sitten, kun Herran palvelija Ananias saarnasi evankeliumin .Apt. 9, lue. Ei kuningas Hiskiasta auttaneet rukoukset eikä itku, vaan profeetta Jesajan julistama evankeliumi, lue Jes. 38. Ei kuningas Daavidia auttanut, vaikka hän ruumiinvoimansa kulutti synnin kanssa taistellessa. Profeetta Naatanin julistama evankeliumi toi rauhan. Ei Juudas Iskariotia auttanut, vaikka hän ehtoollisen nautti, kun nautti sen uskottomalla sydämellä. Se lopullisesti irrotti hänet Jeesuksen ja opetuslasten seurasta; hän söi ja joi tuomiokseen. Ei Filipin vanginvartiaa auttanut hänen hätänsä, eikä hädän ilmaisu, ennen kuin kuuli Paavalilta ja Siilaalta sanoman, usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.

Usko siis tulee kuulosta, Room. 10:17. Näin on monet todistukset, miten. Jumalan terveellinen armo saadaan. Kysymys: miksi sitten maailmassa toisin saarnataan, ja opetetaan? Sanomme: siksi, kun evankeliumi on peitossa, silloin on myös Jumalan valtakunta peitossa. Apostoli sanoo, että tämän maailman Jumala on uskottomain taidon soaissut, ettei evankeliumin paiste, heille pidä Kristuksen kirkkaudesta valistaman. 2. Kor. 4:3-9. Herra Jeesus huudahtaakin: ”Voi teitä fariseukset ja kirjanoppineet, ette itse mene sisälle Taivasten valtakuntaan, ettekä meneväistenkään sallisi mennä." Herra Jumala herättelee vielä kaikki, jotka väärässä jumalisuudessa hengellistä unta nukkuvat. Niin myös heidän opettajansa, jotka kerran joutuvat opetuksestaan tilille. Veri vaaditaan heidän kämmenistään, jotka saarnaavat, että kaikki kansa on pyhä. Anna heille synnin suru, revi heidän omattunnot rikki, että he synnin haavoissa etsisivät Sinun terveellistä armoasi. Olet luvannut, että etsivä löytää Jumalan valtakunnan, jossa on armoalttari, terveeksi tekevä armo. Niihin vuodatetaan öljyä ja viiniä. Näihin samarialainen teki Jerikon tien varteen joutuneelle haavoitetulle ja vei sitten majataloon. Se tarkoittaa, että Herran Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä annetaan synnit anteeksi. Muistathan veljeni ja sisareni sen hetken, kun ensi kerran pääsit taivaallisen lääkärin luokse parannettavaksi, kun syntihaavat kirvelivät. Niihin vuodatettiin armon öljyä, annettiin synnit anteeksi. Toteutui apostolin neuvo, mutta kussa synti on suureksi tullut, siinä on myös armo ylenpalttiseksi tullut.” Room. 5: 20.

Meitä hoidetaan jatkuvasti Jumalan valtakunnassa, kun olemme sodassa ja saamme joskus haavojakin. Jaakobin kautta Jumala antaa neuvon, miten sairasta hoidetaan. "Jos joku sairastaa teidän seassanne, hän kutsukoon tykönsä seurakunnan papin. (on kysymys Pyhän Hengen pappeudesta). Se rukoilkoon hänen edestänsä, voidellen häntä öljyllä Herran nimeen, ja jos hän on syntiä tehnyt, niin ne hänelle annetaan anteeksi." Jaak. 5:14 – 15. Jumala ja Vapahtajamme, suo armo niille papeille, jotka Pyhän Hengen vihkiminä olet asettanut valtakuntaasi. Olkoon heillä ajallinen kutsumus mikä tahansa, säilyttäkööt he äänitorvensa puhtaana. Paavali sanoi Timoteukselle: "Ja pitäisit uskon ja ja hyvän omantunnon, jonka muutamat ovat hyljänneet, ja ovat uskon puolesta haaksirikkoon tulleet." 1.Tim. 1: 19. Herran Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Terveellinen armo opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään. Tiit. 2: 12.

Tässä maailmassa on kaikki jumalatonta menoa, mikä ei lähde uskosta. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalan palvelijat ja kaikki ne, jotka valhetta rakastavat ja tekevät. Ilm. 22: 15. On vaaroja oikealla ja vasemmalla puolella. Jumala sanoi Joosualle: "Älä siitä harhaile oikialle, äläkä vasemmalle puolelle." Jes. 1: 7. Lupaus kuuluu Jumalalta: "Niin kuin minä olin Mooseksen kanssa niin olen minä myös sinun kanssasi, en minä hylkää sinua enkä luovu sinusta." Jes: 1:5. Jumala on vapahtajamme Herra Jeesus, anna lapsillesi, aina näkevät hengen silmät, että näkisivät vaarat ja vaaraan ja haavoihin joutuessaan näkisivät sen alttarin, mihin aina kutsutaan. Sen tähden käykäämme edes uskalluksella armoistuimen tykö, että me laupiuden saisimme ja löytäisimme silloin armon, kun me apua tarvitsemme. Hepr. 4:16: Sanommekin:

Isä meidän, joka olet taivaassa! Pyhitetty olkoon Sinun nimesi! Tulkoon Sinun valtakuntasi! Tapahtukoon Sinun tahtosi maassa, niin kuin se tapahtuu taivaassa! Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme! Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Älä johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta! Sillä Sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti! Amen.

Eino Rouvinen
Päivämies 17.8.1966
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 26 Syys 2012, 11:55, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 04 Kesä 2012, 09:37

Kaksiteräinen miekka


"SILLÄ JUMALAN SANA on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin joku kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse siihen asti kuin se sielun ja hengen erottaa ja jäsenet ja ytimet ja on ajatusten ja on sydämen. aivoitusten tuomari." HEBR. 4:12.

Yllä oleva sana puhuu miekasta, jossa on kaksi terää. Ajallisessa mielessä sitä kantavat sotaväen upseerit ja maan hallitsijat. Koska siinä on terä molemmilla puolilla, niin löipä kummalla puolella tahansa, voi aina puolustautua. Elävä Jumalan sana on samanlainen kuin kaksiteräinen miekka, missä on Jumalan Pyhä Henki. "Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta. Ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä." Joh, 6: 63. Pyhän Hengen Jumala kätki Jumalan, valtakuntaan. On kirjoitettu, että Jumalan valtakunta ei ole ruoka eikä juoma, vaan se on vanhurskaus, rauha ja ilo Pyhässä Hengessä.

"Sillä Jumalan valtakunta ei ole puheessa, vaan voimassa." 1. Kor. 4: 20. Jumalan valtakunta on voiman ja väkevyyden valtakunta. Sen todistaa Jumalan profeetoille antama sana. "Eikö minun sanani ole niin kuin tuli, sanoo Herra, ja niin kuin vasara, joka vuoren murentaa." Jer. 23: 29.'' "Ja teki minun suuni niin kuin terävän miekan, kätensä varjolla hän minua peitti ja pani minun kiiltäväksi nuoleksi, pisti minun viineensä." Jes. 49: 2, "Viisasten sanat ovat niin kuin pistimet ja niin kuin sisälle lyödyt naulat, opettajilta valitut ja yhdeltä paimenelta annetut."- Saarnaaja 12:11.

Näin moninaiset sanat todistavat elävän Jumalan sanan voimasta. Sanan miekkaa heiluttavat täällä maailmassa Jumalan lapset, jotka ovat kuninkaita ja pappeja. ”Ja olet meidät tehnyt meidän Jumalallemme kuninkaiksi ja papeiksi ja me saamme vallita maan päällä." Ilm. 5: 10. Ja vielä Pietarin kautta Jumala todistaa: "Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa ilmoittamaan sen voimaa, joka` teidät pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on." I Piet. 2: 9. Tätä sanaa olisi kuunneltava. "Jolla korva on, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo." Ilm. 2:.29. Kaikilla ei ole opetuslasten korvaa ennen kuin sanan miekka tekee ympärileikkauksen. Sanoihan Stefanus, kun hänet kivitettiin: "Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista, te olette aina Pyhää Henkeä vastaan niin kuin teidän isänne, niin myös tekin." Apt. 7: 51.

Ensimmäisenä helluntaina Pietarin korottaessa äänensä yhdentoista kanssa, hän puhui Pyhän Hengen vaikutuksesta. Sana kävi läpi heidän sydämensä, korva avautui, sana pääsi sydämelle. Sana erotti sielun ja hengen, jonka Herra Jeesus lunasti. He huomasivat, että synti oli sielun saastuttanut. He sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Te miehet, rakkaat veljet, mitä meidän pitää, tekemän? Vaan Pietari vastasi heille, tehkää parannus ja antakoon jokainen itsensä kastaa Jeesuksen Kristuksen nimeen syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." Apt. 2:.37, 38.

Näin tapahtui kaikille, jotka kuulivat elävän evankeliumin Jumalan valtakunnasta. Herran Jeesuksen veri puhdisti sielun. Pyhä Henki erotti hengen, sielun, jäsenet ja ytimet ja on ajatusten ja sydämen aivoitusten tuomari. Tuli hengellinen ja lihallinen ihminen, vaikka ne tekevät yhdessä matkaa. Sen tähden onkin taistelu lihan ja hengen välillä. Tässä taistelussa Jumalan lapsi tarvitsee kaikki Jumalan armoneuvot. Sanan, evankeliumin ja sakramentit.

Käy, sinä Jumalan lapsi, niin usein kuin on mahdollista, kuulemassa evankeliumia, jossa sinulle aina julistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi ja käy nauttimassa myöskin alttarin sakramenttia. Sinä voit erottaa Kristuksen ruumiin ja veren. Sen tähden alttarin sakramentinkin nauttiminen koituu Jumalan lapselle siunaukseksi. Jeesus sanoo, että niin usein kuin te sen teette, tehkää se Hänen muistokseen. Tällä voimalla jaksamme taistella maailmassa julkisyntielämää vastaan ja myöskin voimme erottaa väärän vanhurskauden. Jeesus sanoo: "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä sinulle elämän kruunun annan." Ilm. 2:10.

Sitten kun ruumiillinen kuolema erottaa hengen ja henki pukee päälleen Kristuksen kirkastetun ruumiin kaltaisen ruumiin, taistelu päättyy, kun lihallinen ruumis jäsenineen pannaan maan multiin. Silloin alkaa iankaikkinen sapatin lepo. "Sen tähden on Jumalan kansalla vielä yksi lepo tarjona. Sillä joka hänen lepoonsa jo tullut on, se lepää töistänsä niin kuin Jumalakin lepää töistänsä." Hepr. 4: 9-10.

Vielä matkalla ollessa veisailemme virren sanoja:
"Sinä olet Henki Herran, paras lahja Jeesuksen,
Jonka lupasi Hän kerran, oppaaksi' uskovaisien.
Lunastuksen sinetti, Toivon varma ankkuri,
Sanan vahva todistaja, Lupauksen kirkastaja."


Eino Rouvinen
Päivämies 26.5.1965
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 26 Syys 2012, 11:54

Kihlaus ja häät


"Sillä minä olen teitä kihlannut yhdelle miehelle, että minä puhtaan neitseen Kristukselle tuottaisin." 2. Kor. 11:

On olemassa ajallinen kihlaus ja sitten häät. On myöskin hengellinen kihlaus ja häät, kuten yllä oleva Jumalan sana osoittaa. Ajallinen kihlaus ja häät on esikuva hengelliseen kihlaukseen ja häihin. Kun ajallisesti kaksi ihmistä rakastuvat toisiinsa ja aikovat perustaa avioliiton, niin he menevät kihloihin ja, ostavat sen liiton merkiksi sormukset. Voimme sanoa niinkin, että uskollisuuden merkiksi. Kun sormuksia lähdetään ostamaan, ei niitä saa ruokakaupasta eikä vaatekaupasta eikä myöskään rautakaupasta. Kihlaparihan saa sormukset kultasepältä tai kellokaupasta.

Kihlautuminen vaatii uskollisuutta. Ellei näin tapahdu ja antautuu toisten kanssa, kutsutaan sellaista ihmistä Raamatun kielellä huoraksi.

Herra Jeesus, Ylkä, kihlaa myöskin itselleen morsiamia. Kihlauspaikka on Jumalan valtakunta. Sen meille selvästi osoittaa tuhlaajapojan vertaus. (Luuk. 15: 11 jakeesta loppuun.) Isä sanoi palvelijoilleen: ottakaa parhaat vaatteet ja pukekaa hänen ylleen. Antakaa sormus hänen käteensä ja kengät hänen jalkaansa. Palvelijat suorittivat tämän tehtävän. Paavali sanoo: minä olen teitä kihlannut yhdelle miehelle, Kristukselle. Miten tämä tapahtuu? Kun Jumala herättää ihmisen omantunnon, niin hän tuntee itsensä yksinäiseksi. Tällaiselle huudellaan Jumalan valtakunnasta, että täällä on Ylkä, Herra Jeesus, ja kihlaa sinut. Sen tähden on kirjoitettu: "Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämät teille annetaan.'' Jos hengellisesti yksinäisyyttä tunteva lähtee etsimään kihloja muualta kuin Jumalan valtakunnasta, tarkoitan vääriä hengellisiä, joita on ollut kaikkina aikoina ja on meidänkin päivinämme paljon, ei heillä ole mitään antaa, kun heiltä puuttuu Pyhä Henki. Se on aivan sama kuin ajallisessa kihlauksessa, ettei saa kihloja kuin kultasepältä.

Kun Herra Jeesus kihlaa Jumalan valtakunnasta, niin Hän ensin puhdistaa, että tulee kuin neitsyt, siis koskematon. Kaikki Jumalan lapset ovat palvelijan virassa. He antavat Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi ja silloin
tulee puhdas, tulee neitsyt. Silloin saa hääpuvun ja hengen kihlat, vieläpä rauhan kengät jalkaan, että on valmis julistamaan rauhan evankeliumia. Silloin on kihlat ja nimi taivaassa elämän kirjassa. Jos kihlattu antautuu toiselle, nimittäin väärän vanhurskaan kanssa pitää yhteyttä, hän on langennut hengelliseen huoruuteen. Otan tähän kaikille kihlatuille Jumalan lapsille varoitukseksi Raamatun paikkoja, ettei niin kävisi. "Epäjumalan palvelus on kauhistavainen synti. Sitä verrataan hengelliseksi huoruudeksi. 2. Moos. 32: valoivat kultaisen vasikan ja riemuitsivat sen ympärillä. Psalmissa 73 jakeessa 27 Jumala varoittaa, että huoruus saa eron: ”Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät." Psalmin 106 jae 35 ja 39 kertovat sitä, kun Israelin lapset
sekaantuivat pakanoihin ja oppivat heidän töitänsä ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä ja tekivät huorin teoissa. Hesekielin kautta Jumala varoittaa Juudan kansaa. (Hes. 16: 14 – 15)
Jumala puhuu Juudan kansan kauneudesta ja täydellisyydestä, mikä uskalsi kauneuteensa, pakanat himoitsivat ja teki niiden kanssa huorin ja kaikki, "jotka kävivät ohitsesi, ja teit hänen tahtonsa." Johanneksen kautta Herra Jeesus neuvoi Smyrnan seurakunnan enkeliä, joka eksyi Baalakin ja Niokolilaisten oppiin, niiden kanssa yhteyttä piti, salavuoteudessa makasi ja näin teki huorin. Jumala kuitenkin rakkaudessa ja pitkämielisyydessä kehottaa kaikkia eriseuran huoruuden syntiin joutuneita parannukseen. "Tee parannus; vaan jos ei, niin minä tulen sinulle pian ja tappelen heidän kanssansa minun suuni miekalla." Ilm. 2: 14 – 16. Siis. kaikille, jotka yhteyttä pitävät väärän hengellisten kanssa. Parannuksen takana on autuus.

Kuule sinä Jeesuksen morsian, sinä kihlattu ja puhdas, jolla on kihlat ja hääpuku, säilytä uskollisuutesi ja puhtautesi. Ja jos sinulla on ikävä, iloita itseäsi aina Yljän äänestä. Joh. 3: 22 sanotaan: "Jolla on morsian, se on ylkä, mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, se iloittaa itsiänsä yljän äänestä sangen suuresti. Sen tähden on tämä minun iloni täytetty." Herran Jeesuksen ääni kuullaan evankeliumissa, kun Herran Jeesuksen veressä ja nimessä julistetaan syntien anteeksiantamus. Sitä julistaa vain Jumalan va1takunta. Kuuntele veljeni ja sisareni vain sitä ääntä, niin säilyy uskollisuus ja puhtaus. Se haihduttaa ikävänkin siihen asti, kun pääsee Ylkää, Herraa Jeesusta kasvoista näkemään ja sitten alkavat iankaikkiset häät. Ole uskollinen kuolemaan asti. Henki ja morsian sanovat: tule.

Eino Rouvinen
Päivämies 7.5.1969
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 05 Loka 2012, 17:53

Ahneuden synti


"Sillä ahneus on kaiken pahuuden juuri, jota muutamat ovat himoinneet ja ovat uskosta eksyneet ja itsellensä paljon murhetta saattaneet." (1. Tim. 6: 10).

Jumalan sanassa sanotaan: mitä ennen on kirjoitettu, se on kirjoitettu meille opiksi. Niinpä ahneuden synnistäkin varoitetaan aivan erikseen, että Jumalan lapsina jaksaisimme karttaa sitä. Raamattu sanoo sitä erityisesti maailman lopun synniksi. Kun ahneuden synti valloittaa sydämen, se on aina tyytymätön. Ahneuden syntiä sanotaan vatsan murheeksi. ''Ahneet väijyvät toinen toisensa verta ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään. Niin kaikki ahneet tekevät ja ahneus on isännillensä surmaksi." (Snl l: 18-19). Kun ahneuden synti on valloittanut ihmisen sydämen, niin Raamatussa on osoitettu, mihin tekoihin se vie. Ahneus ja kateus ja vieläpä panetuskin käyvät käsi kädessä. Laabanista sanotaan: Hän lapsinensa kadehtii Jaakobin rikkautta. "Niin Jumala ottanut teidän isänne hyvyyden ja antanut minulle." (1. Moos. 21: 9) Siinä nähdään ahneuden hedelmiä: kateus. Jos toiselle Jumala siunaa ajallista enemmän, niin toinen sitä kadehtii. Kun Samuelin pojat tulivat tuomariksi, heihin meni ahneuden henki. "Mutta hänen poikansa ei vaeltaneet hänen teissänsä, vaan poikkesivat ahneuden perään, ja ottivat lahjoja käänsivät oikeuden." (1. Sam. 8: 3). Kun ihmisen sydämen voittaa ahneus, se voi lakiakin käyttää hyväkseen. Luther sanoo: ei lain eikä oikeuden varjolla itselleen mitään saattaa.

Jumalakin muistuttaa: älä käännä oikeutta, älä muotoa katso ja älä lahjoja ota, sillä lahjat sokaisevat toimellisten silmät ja kääntävät hurskasten asiat." (5. Moos. 16: 19). Puhutaan kuningas Saulin ahneudesta. Jumala oli sanonut, että vihollisen puolelta ei saa mitään ottaa, kun sota päättyi. Kuninkaan määräyksestä otettiin karjaa. Samuel nuhteli häntä tottelemattomuudesta. Siihen tuli valhe, joka myös sopii ahneuden kanssa yhteen. Saul sanoi: kansa otti. Samuel sanoi Saulille: "Miksi et kuullut Herran ääntä? Mutta annoit itsesi saaliin puoleen ja teit pahoin Herran silmäin edessä." (1. Sam. 15: 19).

Juudas Iskariotinkin sydämen oli ahneus valloittanut, kun hän oli rahakukkaron kantaja. Kun Maria voiteli Jeesuksen jalat kalliilla nardus-voiteella, niin Juudas Iskariot sanoi: "Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan penninkiin ja annettu vaivaisille? Mutta hän sanoi sen, ei että hän olisi murhetta pitänyt vaivaisista, vaan että hän oli varas ja hänellä oli kukkaro, jossa hän sen kantoi, mikä siihen pantu oli.” (Joh. 12: 3 – 6).
Siis ahneuden veljiä ovat varkaus ja valhe. Sanotaan: kun ahneus valloittaa sydämen, silloin kokoo oikein ja väärin. Vielä yksi tapaus. Ananias ja Safiira valehtelivat Pyhän Hengen edessä, kun maatilan hinnasta osan kätkivät. Pietari sanoi: "Miksi saatana täytti sinun sydämesi Pyhän Hengen edessä valehtelemaan, et sinä ole ihmisten, vaan Jumalan edessä valehdellut ja molemmille seurasi kuolema." (Ap. t. 5: 1— 10 ).

On kirjoitettu: joka rohkeasti valehtelee, tuskin hän on siitä selviytyvä. Ahneus on siis viimeisen maailman suurin synti (2. Tim. 3: 2). Ahneus on synti, jota kutsutaan epäjumalanpalvelukseksi. Sillä se tietäkää, ettei yksikään huorintekijä, taikka saastainen, eli ahne, joka epäjumalan palvelija on, ole Kristuksen ja Jumalan valtakunnan perillinen." (Eph. 5: 5) Kun ahneus on voittanut sydämen, se on hänen aarteensa. Jeesus sanoo: "Sillä kussa on teidän tavaranne, sillä on myös teidän sydämenne." (Matt. 6: 21).

"Ei ahne ihminen ikänä tyydy osaansa, eikä taida ahneuden tähden menestyä. Ei saita tahdo mielellänsä, että ihminen söisi, ja se tekee hänen pahaa, että hänen ruokaa antaman pitää." (Siir. 14: 9-10 ). Kun ihmisen sydämen on ahneus valloittanut, niin sitten tulee saituus. Ei pitäisi mitään kulua, ei oman ruumiin ruokkimiseenkaan. Piru panee ahneen ja saidan melko ahtaalle, se kun ei antaisi enää syödäkään, puhumattakaan, jos pitäisi toista ruokkia.

Tässä on esimerkkejä siitä, mihin ahneus on vienyt. Jumala pyytää lapsiansa välttämään ahneutta, vihaamaan sitä ja tyytymään siihen, kun on ruoka ja vaatteet. Jeesus sanoo: "Sen tähden sanon minä teille: älkää murehtiko henkenne tähden, mitä te syötte ja mitä te juotte, eikä ruumiinne tähden, millä te teitänne verhoatte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? Ja ruumis parempi kuin vaate?" (Matt. 6: 25).

Ahneudesta sanotaan, että se on kaiken pahuuden juuri. Mutta erityisesti, jos rikastumisen ahneus tulee, sanotaan: "Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka ihmiset vahinkoon ja kadotukseen upottavat." (1. Tim. 6: 9):

Jeesus sanoo: Mitä se auttaa ihmistä, vaikka hän koko maailman voittaisi, ja sielulleen saisi vahingon. Jumala lupaa lapsillensa: kun olette löytäneet Jumalan valtakunnan ja sen vanhurskauden, niin muukin sen ohessa teille annetaan. Siis tyytyväisyys on suuri rikkaus. Emmehän ole tänne maailmaan mitään tuoneet, ja kun täältä lähdemme, emme mitään täältä vie mennessämme. Vanhan liiton matkamieskin pyysi Jumalalta: väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna, vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta." (Snl 30: 8)

Pyydämme: Jumala, lastesi Isä, jos vihollinen saa meidät lankeamaan, suo meille nousemisen armo ja anna taas tuntea autuutesi ilo.

Jeesus siis varoittaa seuraajiaan ahneudesta: "Katsokaa ja kavahtakaa ahneutta, sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on." Jeesus varoittaa rikkaan miehen vertauksella, joka sielunsa kiinnitti katoavaan tavaraan ja ei ole rikas Jumalassa. (Luuk. 12: 15 – 21):

Veljet ja sisaret, säilytämme sitä rikkautta ja perintöä, jota ei koi syö, varkaat kaiva, eikä varasta, jonka Jumala lapsilleen lupasi silloin, kun hän teki meidän kanssamme iankaikkiset liitot. Kun ihmisen sydän on paha, se on kaikkeen tähän maailmaan kiintyväinen. Mutta Jumalan armo Jeesuksessa on voimallinen. Uskomme Jeesuksen nimessä ja pyhässä veressä anteeksi kaikki synnit. Herran Jeesuksen veren kautta me täällä voitolla pysymme. Kasvata lapsissasi valvovaa ja rukoilevaa mieltä. Kuule pyyntömme, Isä meidän, joka olet taivaissa.

Eino Rouvinen

Päivämies 9.8.1979
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 10 Joulu 2018, 08:12

Tuhlaajapojan paluu


LUUK. 23: 11 – 32
Tuhlaajapojan vertauksella Herra Jeesus kirkkaasti osoittaa, miten syntinen vanhurskaaksi tulee. Siinä on kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki työssä.

Tässä katselemme, kun tuhlaajapoika lähtee isän kotoa, Jumalan valtakunnasta. Hän sanoo isälle: "anna minulle osa tavarasta, joka minulle tulee. Ja hän jakoi heille tavaran." Tämä, antaa meidän ymmärtää, mistä tavarasta on kysymys: On kysymys taivaan tavarasta, jota Herra Jeesus käski kokoamaan. (Matt. 6:20) ja jonka omistajia me kaikki olemme olleet, kun tähän maailmaan synnyimme. Virsirunoilijakin sanoo: "Mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu, Sun armollisehen huomahas Jo syntymästäni suotu." On siunatuita nuoria, jotka ovat säilyttäneet lapsen kalliin uskon ja Jumalan siunatun rauhan. Mutta monelle meistä on käynyt niin, kuin Jeesus tässä vertauksessa osoittaa. Olemme lähteneet ulos Jumalan valtakunnasta. Silloin olemme joutuneet kaukaiseen maakuntaan, kuten vertaus osoittaa. Ei kauan, kun kaikki oli mennyt. Irstainen elämä se vei. Meni usko ja hyvä omatunto, josta Paavali nuorelle Timoteukselle sanoo: "Ja pidä usko ja hyvä omatunto, jonka muutamat ovat hyljänneet, ja ovat uskon puolesta haaksirikkoon .joutuneet.

Tuhlaajapojasta sanotaan: "Mutta kun hän kaikki oli tuhlannut, niin tuli suuri nälkä kaikkeen siihen maakuntaan ja hän rupesi hätääntymään.''
Ja edelleen sanotaan: "Hän suostui yhteen sen maakunnan kauppamieheen, joka hänen lähetti maakyliinsä kaitsemaan sikojansa. Ja hän pyysi vatsaansa täyttää ravalla, jota siat söivät, ja ei kenkään hänelle sitäkään antanut.”
Tällä on hengellinen kuvaus. Kauppamiehellä on kaikenlaista tavaraa. Jumalan sanassa sanotaan, että on olemassa sanan kaupustelijoita. Joku sanoo: pitää hiljentyä, toinen neuvoo syventymään, joku sanoo: pitää rukoilla. Toiset taas ajavat ristin juurelle ja joku muihin ihmistekoihin. Onhan hengellisessä mielessä sian ruokaa, josta ei herännyt sielu saa tyydytystä, ei nälkäinen sielu saa ruokaa eikä alaston sielu tule vaatetetuksi. Jeesus sanoo: ”Minä isosin, ja te ruokitte minun . . . ja vaatetitte minun . . ." (Matt. 25: 35 - 36) Näin pitää tehdä. Tämä ensimmäinen osa osoitti, ettei sian ruualla tulla ravituksi.

Toisessa osassa tarkastelemme pojan paluuta ja miten isä, suhtautuu poikaan. Tuhlaajapoika muisti isän kodin, siis Jumalan valtakunnan. Hän sanoi: "Kuinka monella minun isäni palkollisella on kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään." Voi, jos kaikki heränneet sielut näin ajattelisivat. ”Minä nousen ja käyn minun isäni tykö." Siis nälkä,
alastomuus on taivaallisen Isän käden kosketusta. Jeesus sanoo: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei Isä, joka minun lähetti vedä häntä. "Ja hän nousi ja tuli isänsä tykö. Mutta kun hän vielä taaempana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa ja suuta antoi hänen." Tässä nähdään taivaallisen Isän mieli syntistä kohtaan. Isä tahtoo osoittaa, että olet tervetullut jälleen kotiin. Jeesus sanoo kadonneen lampaan vertauksessa, että Jumalalle ei ole iloa syntisen kuolemasta, vaan kadonneen löytämisestä taivaassa iloitaan. (Luuk. 15:6 – 7). Poika tunnustaa: "Isä, minä olen `syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi." Daavid myös samoin sanoo: "Minä tunnustan Herralle pahat tekoni." (Ps. 32:5) Kaikki Jumalan lapset yhdymme, että Herralle on tunnustettava synnit, jotka Isä antaa anteeksi palvelijainsa kautta. Isä itse on säätänyt tämän armojärjestyksen. Paavali sanoo: "Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme." (Room. 10: 10) Tämä toinen osa osoitti syntisen paluun, synnin tunnustamisen ja taivaallisen Isän rakkauden osoituksen.

Kolmanneksi
Isä antoi tehtävän palvelijoilleen. "Hänen palvelijansa pitää häntä palveleman." ( Ilm. 22: 3 ) Osoitetaan Vanhan Testamentin virka. Jumala puhui isille profeettain kautta (Hebr. 1:1). Kun Jumala lähettää palvelijat,. hän ei lähetä muualta kuin valtakunnastaan. Siellä on Jumalan Pyhä Henki, joka palvelijain kautta kirkastaa Herraa Jeesusta. Sanotaan se on Jumalalta tehty meille vanhurskaudeksi, viisaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Isä sanoi ensin: ''Tuokaa tänne ne parhaat vaatteet, ja pukekaa hänen yllensä." Ne saarnasivat synnit anteeksi, Herran Jeesuksen nimessä ja veressä, joka puhdistaa kaikesta synnistä. (Joh. Ep. 1:9 ). Nyt sai syntinen veren todistuksen. Tuhlaajapoika sai vanhurskauden vaatteen, koska synti oli riisunut alastomaksi. "Ja hän oli vaatetettu vereen kastetulla vaatteella. Ja sen nimi kutsutaan Jumalan sanaksi." ( Ilm. 19: 13). Sitten myös Isä määräsi, että myöskin sormus sormeen. Se on liiton merkki. Evankeliumi sinetöi myöskin hengen sinetillä. "Se Henki todistaa henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset." (Room. 8:16). Johannes todistaa: "Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki, vesi ja veri ja ne kolme yhdessä ovat" (1. Joh. ep. 5:8). Ja veden todistus, että kuoleman kuiva jano sammui, mutta armon jano jää edelleen. Jeesus sanoo: autuaita ovat ne, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Sitten isä sanoi myöskin, että pitää panna kengät jalkaan. Ne ovat rauhan kengät, että on valmis rauhan evankeliumia julistamaan. Kun Ananias siunasi Paavalia kätten päälle panemisella, hän sai rauhan kengät. Heti hän saarnasi Herrasta Jeesuksesta, että hän on Jumalan Poika. (Apt. 9:20). Luther sanoo, että on paljasjalkaisia veitikoita, jotka ei ole rauhan kengillä kengitetty. Sanomme, että nämä ovat niitä. jotka hengellistä sotkua tekevät, kuten alkuvertaus osoitti sian ruuasta, joka ei tyydyttänyt heränneen sielua.

Neljänneksi tuhlaajapoika,

eli syntinen on saanut isän rakkauden suudelmat; on puetettu, on annettu sormus sormeen ja rauhankengät jalkoihin, mutta nälkä vielä on. Isä määrää: "Ja tuokaa syötetty vasikka ja tappakaa se ja syökäämme ja riemuitkaamme." Tämä ruokapöytä on Isän huoneessa, siis Jumalan valtakunnassa. Kun Israelin kansa lähti Egyptistä, se vietti pääsiäistä ja `veren vuodatusta. Se teurasti virheettömän karitsan, joka syötiin huoneessa, ei ulkopuolella. Sitä ei saanut keittää vedessä. Se piti paistaa tulessa. Siinä on kuvaus Herraan,Jeesukseen, joka kypsennettiin kahden tulen välissä, maailman ja rakkauden tulen välissä. Nyt on syntinen ruokapöydässä. Armon evankeliumi on ravinnut. Siellä on paljon ennen tulleita. Nyt ruvetaan iloitsemaan tuhlaajapojan tuliaisia. Sanotaan: kun Herra lisää seurakuntaa, se lisää myöskin iloa. Iloitaan niin kuin saaliin jaossa, ja niin kuin elon aikana iloitaan. Isä pitää pöytäpuheen ja sanoo: ”tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi ja kadonnut, ja on taas löydetty ja rupesivat riemuitsemaan.” Tämä isän pöytäpuhe lisäsi vain riemua. Sanotaan että vanhurskasten majoista pitää ilon äänet kuulumaan. Näin syntinen on saatettu Isän huoneeseen. "Autuaat ovat, jotka sinun huoneessasi asuvat, he kiittävät sinua iankaikkisesti. Sela." (Ps. 84:5) Suo se armosi kaikille niille, jotka olet valtakuntaasi johdattanut, ettei kukaan joutuisi ulos. Sen voiman me saamme Herran Jeesuksen evankeliumista. Evankeliumi on Jumalan voima. (Room. 1:16).

Viidenneksi käsittelemme
vanhimman veljen suhtautumista veljensä tulojuhlaan ja myöskin isäänsä. Olihan isä antanut tälle vanhemmallekin pojalle osuuden. Sanotaan: "Ja hän jakoi heille tavaran." (Luuk. 15: 12). Tässä meille osoitetaan että väärän vanhurskauden tiellä katoaa elämä uskosta samoin kuin julkisessa syntielämässä. Mutta vanhempi poika oli pellolla ja kun tuli ja huonetta lähestyi, kuuli laulun ja hypyn. Siis hän oli ulkopollella Isän huonetta. Missä pellolla hän oli? Hän lain käskyjen pellolla. Hän itse sanoo: Katso, niin monta vuotta minä palvelen sinua, ja en ole koskaan sinun käskyjäsi käynyt ylitse."

On kysymys kymmenen käskysanan laista, jonka Jumala antoi Siinailta Mooseksen kautta. Varmaan sanomme, että oli hengellistä rikkaatta. Samoin Jeesus osoittaa hengellisesti rikasta nuorukaista, kun oli käskyt luettu. "Sanoi nuorukainen hänelle: kaikki nämä olen pitänyt nuoruudestani, mitä vielä minulta puuttuu?" (Matt. 19: 20) Sanomme, että puuttui sydämen usko.

Nyt tämä vanhempi veli kutsui yhden palvelijoistansa ja kysyi: mikä se on? Palvelija kertoo: "On kysymys tuhlaajapojan tuliaisjuhlasta." "Sinun veljesi, ja isäsi antoi tappaa syötetyn vasikan, että hän sai hänen terveenä jälleen." Tämä vihastui eikä tahtonut mennä sisälle. Hän oli vihassa, jo ulkona. Tässä on omavanhurskaan kuva. Sanotaan: joka tyhmästi veljeensä vihastuu, on murhaaja ja hänessä ei ole iankaikkinen elämä oleva. Näin oli Kaininkin mieli veljeensä Aapeliin. Nyt sanotaan, että isä meni ulos ja neuvoi vanhinta poikaansa, mutta poika ei isän neuvosta ottanut vaaria, vaan purkaa vihansa, kun hänelläkin on ystäviä, et ole antanut vohlaakaan riemuitakseni ystäväini kanssa. Väärällä vanhurskaalla on ystäviä, mutta ei Jumalan valtakunnan ulkona voikaan iloita. Jumala vieläkin kutsuu kaikkia tulemaan sisälle.

Jeesus sanoo: vaatikaa heitä tulemaan sisälle Jumalan valtakuntaan, että vielä on sijaa. Tällä vertauksella Jeesus osoittaa, että publikaanit ja portot menevät siviäin ihmisten edellä sisälle Jumalan valtakuntaan, kuten tuhlaajapojan kohta osoittaa. Jeesus sanookin: kuinka vaikea on rikkaan tulla sisälle Jumalan valtakuntaan, jolla on paljon hyviä tekoja. Jeesus päättää tämän vertauksen isän sanoilla vanhemmalle pojalle. "Niin piti sinunkin; riemuitseman ja iloitseman, sillä tämä sinun veljes oli kuollut ja virkosi jälleen, hän oli kadonnut ja on taas löydetty."

"Kadonneet minä tahdon etsiä ja eksyneet tallelle tuoda." Ihminen on silloin tallella, kun hän on sisällä Jumalan valtakunnassa. Iloitse sinä Jumalan lapsi, joka olet löytänyt turvapaikan. Iloitse tuhlaajapojan retkeltä turvaan tuonut ja sinä veljeni ja sisareni, joka olet säilynyt lapsesta saakka Isän kodissa jossa nytkin on kaikille nälkäisille ruokaa. Kun olemme evankeliumin ruokapöydässä, virsirunoilijakin sanoo: ”Tässä näyttää tahraiselta, saastaiselta, kaikki oma hurskaus. Isän sydän paljastuupi, kirkastuupi, palavaks sen rakkaus.” (Virsi 241: 5)

Eino Rouvinen
Päivämies 1.3.1967


Taavetti on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 10 Joulu 2018, 08:12
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä


Paluu Vanhojen opettajien kirjoituksia



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron