Kirjoittaja Taavetti » 05 Tammi 2011, 15:11
Eino Rouvinen
On kahtalaista huoruutta, lihallista ja hengellistä
Huoruus luetaan hirmuisimpien ja kauheimpien syntien sekaan. Huoruutta on kahdenlaista, on lihallista huoruutta ja hengellistä huoruutta.
Ensin tarkastelemme lihallista huoruutta ja sen ilmenemismuotoja, josta Raamatussa puhutaan paljon. "Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus. Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, eriseura. Pahansuomuus, murha, juopumus ja muut sen kaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niin kuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka sen kaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän." (Gal. 5: 19 — 21) Huoruus kasvattaa ensin himon. "Häpee, että porttoja katsot, ja käännät kasvosi pois sukulaisestas, Häpee, että muutat perinnön ja huomenlahjan, ja että himoitset toisen emäntää. Häpee sinuas himoitakses toisen piikaa, ja seisoakses hänen vuoteensa tykönä." (Siir. 41: 25–27).
Sitten puhutaan huoruuden hedelmistä. "Juuri niin pitää myös sille vaimolle tapahtuman, joka miehensä hylkää, ja saa toisesta perillisen. Ensisti on hän kovakorvainen Jumalan käskylle, sitälikin tekee myös syntiä miestänsä vastaan, ja kolmanneksi saa huoruudestansa lapsen. Nämä pitää erotettaman seurakunnasta." (Siir. 23: 32 – 34).
Mooseksen aikana Jumalan laki oli tämä: "Jos joku piika on mieheltä kihlattu, ja joku häneen ryhtyy kaupungissa, ja makaa hänen. Niin pitää ne molemmat vietämän kaupungin porttiin ja molemmat kivitettämän kuoliaaksi, piika, ettei hän huutanut, sillä hän oli kaupungissa, mies, että hän lähimmäisen vaimon häpäisi, ja niin sinä erotat pahan tyköäs. Jos joku löytää kihlatun piian kedolla, ryövää ja makaa hänen, niin mies pitää yksin tapettaman, joka makasi hänen. Vaan piialle ei sinun pidä mitään tekemän: sillä ei piika yhtään kuoleman syntiä tehnyt, vaan niin kuin joku karkais lähimmäistänsä vastaan, ja löisi hänen kuoliaaksi, niin on myös tämä asia. Sillä hän löysi hänen kedolla: se kihlattu piika huusi, mutta ei ollut hänellä auttajaa." (5. Moos. 22: 23–24).
Huoruuden synnin seurassa on monta muuta kadottavaa syntiä: jumalattomuus, suruttomuus, valapattous, murhamieli, tottelemattomuus ja uskottomuus. Sen tähden niitä kutsutaan tyhmyydeksi ja hulluudeksi. "Että he tekivät hulluuden Israelissa, ja makasivat muiden emäntiä, ja saarnasivat valhetta minun nimeeni, jota en minä ollut heille käskenyt. Ja minä sen tiedän ja todistan, sanoo Herra." (Jer. 9: 23). "Ja niin kuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen, tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä. Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta ja pahansuomuutta." (Room. 1: 28 — 29).
Tästä jokaisen kunniallisen miehen ja vaimon tulisi hävetä. Huoruutta kutsutaan Raamatussa saastaisuudeksi. Se saastuttaa ja tahraa ihmisen ruumiin ja sielun puolesta, ja turmelee Jumalan asuinsijan. "Jos joku Jumalan templin turmelee, sen Jumala turmelee; sillä Jumalan templi on pyhä." (1. Kor. 3: 17). Näin hän tekee Kristuksen jäsenen porton jäseneksi. Jumala sanoo: "Taikka ettekö te tiedä että se, joka porttoon ryhtyy, hän on yksi ruumis sen kanssa? Sillä ne tulevat, sanoo hän, kaksi yhdeksi lihaksi." (1. Kor. 6: 16)
Jeesus myös puhuu huoruuden synnistä: "Mutta minä sanon teille; kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin." (Matt 19: 9). Samasta asiasta on myös Mark. 10: 11 ja Luuk. 16: 18 luvuissa. Herran neuvo on, älköön mies hyljätkö vaimoansa. Sama neuvo vaimolle, ettei vaimon pidä eriämään miehestänsä. 1. Kor. 7: 10–11). Huoruutta voidaan harjoittaa riettailla puheilla. "Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olis." (Ef. 4: 29). Rietas käyttäytyminen kuuluu näihin synteihin. Tämän todistaa Potipharin emännän käyttäytyminen Josephia kohtaan, kun hänen silmänsä paloivat Josefin päälle, ja hän sanoi: makaa minun kanssani (1 Moos. 39: 7) Käyttäytymisen synnin muotoihin kuuluu myös, kuten Raamatussa sanotaan: "He tekivät huorin nuoruudessansa, sillä antoivat pidellä rintojansa, ja taputella neitsyytensä nisiä." (Hes. 23: 3). Sitten sanotaan: [i]"Kukin hirnuu lähimmäisensä emäntää, niin kuin hyvin ruokitut joutilaat orhiit." (Jer. 5: 8). Vielä sanotaan: "Heillä on silmät huoruutta täynnä, ja ei taida synnistä lakata, he houkuttelevat tykönsä horjuvat sielut, he ovat sydämensä ahneudessa harjaantuneet, kirottu kansa." (2. Piet: 2: 14). Kun nyt puu on näin huono, se ei taida hyviä hedelmiä kantaa. Hedelmät ovat hyvinkin huonoja, joitakin mainitsen: Aviovuoteen saastuminen, avioerot, perheriidat, sukurutsaukset. Vanhan liiton aikana oli kuoleman rangaistus, jos joku makasi isänsä emännän kanssa, tai miniän tahi miehen puolen kanssa. (3. Moos. 20: 11-13). Tällaiseen syntiin oli uuden liiton aikanakin jouduttu. Sielläkin oli pidetty isänsä emäntää. Tällainen oli annettu saatanan haltuun, että henki autuaaksi tulisi. Siinä tuli hengellinen kuolema. (1. Kor. 5: 1-5). [/i]
Sitten puhutaan Sodoman synneistä. Vanhan testamentin puolella niistä puhutaan paljon. Miehet miesten kanssa makasivat. Paavali puhuu lain virasta, kenelle se kuuluu: "Väärille ja tottelemattomille, jumalattomille ja syntisille, pakanallisille ja kelvottomille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, miehentappajille. Huorintekijöille, miesten kanssa makaajille, valehtelijoille, valapattoisille." (1. Tim. 1: 9–10).
Huoruuden synteihin luetaan, jos joku eläinten kanssa makaa. "Ei sinun pidä eläimen kanssa makaaman, ettet itsiäs sen kanssa saastuttaisi. Ja ei yksikään vaimo pidä eläimeen ryhtymän, yhdistymän sen kanssa, sillä se on kauhistus." (3. Moos. 18: 23). Jumala lukee aina synnille tuomion. Kirottu olkoon, joka johonkuhun eläimeen ryhtyy, ja kaikki kansa sanokoon amen.
Jos ajattelemme meidän aikaamme ja rakasta kansaamme ja sen lakeja, kun eläimeen ryhtymistäkään ei enää rangaista. Sanommeko Herran Jeesuksen sanoin, voi maailmaa pahennusten tähden. Kaikki nämä teot ovat Jumalalta kovasti kielletyt. Kuudes käsky, ja useassa Raamatun paikassa tästä puhutaan.
Otamme jonkun Raamatun ajatuksen: "Niin kuolettakaa sen tähden teidän jäsenenne, joka maan päällä ovat, huoruus, saastaisuus, häpeällinen himo, rietas halaus ja ahneus, joka on epäjumalan palvelus." (Kol. 3: 5). "Ja älkäät antako teidän jäseniänne vääryyden sota-aseiksi synnille, mutta antakaa teitänne Jumalalle, niin kuin kuolleista eläviksi tulleet, ja teidän jäsenenne Jumalalle vanhurskauden sota-aseiksi." (Room. 6:13).
Huoruus saattaa turmion ruumiillisesti ja ajallisesti. Huoruuden mukana tulevat hirvittävät ruumiilliset taudit. Sanotaan, koi ja mato on heidän palkkansa, ja he kuivettuvat muille julkiseksi opiksi. Näinhän kävi Daavidille, joka valitti, nesteeni kuivuu kuin kesällä kuivuu. Sitten se saattaa myös turmion ymmärrykselle. Sanotaan: "Huoruus, viina ja väkevä juoma hulluksi saattavat." (Hos. 4: 21). Viina ja vaimot tekevät viisaan miehen hulluksi ja ne, jotka porttoin kanssa yhteyttä pitävät, tulevat mielipuoliksi. (Siir. 19: 2). Sen lisäksi tällainen ihminen menettää kunniansa eli maineensa, tulee sormella osoitettavaksi. "Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois." (Sananl. 6: 33). "Hän jättää kirotun muiston jälkeensä, ja hänen häpiänsä ei pidä ikänä pyyhittämän pois." (Siir. 23: 36). Se tarkoittaa sitä, että vaikka saisi parannuksen armon, synnin arvet jäävät ruumiiseen, ja vaivat vaikuttavat, kuten Daavid sanoo: Haavat haisevat minun hulluuteni tähden. Se turmelee myös sielun, ja saattaa sen vahingon autuuden puolesta. "Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin." (Sananl. 5: 5).
Näin Jumala aina synnin tekijän tuomitsee. "Mutta pelkureille ja uskottomille, ja hirmuisille, ja murhaajille, ja salavuoteisille, ja velhoille, ja epäjumalisille, ja kaikille valehtelijoille pitää osa oleman siinä järvessä, joka tulesta ja tulikivestä palaa, joka on toinen kuolema." (Ilm. 21: 8). Samalla Jumala osoittaa armonsa katuvalle syntiselle, joka syntinsä katuu ja tunnustaa, ja nöyrtyy ottamaan vastaan Jumalan valtakunnasta Jeesuksen veressä synnit anteeksi, silloin ei Jumala enää muista entisyyttä.
Vielä Jumala ja Vapahtaja monta syntiin sortunutta armoosi, etteivät he iankaikkisesti hukkuisi. Pyydämme, säilytä omat lapsesi synnin turmiosta. Jumalamme, suo meidän käydä usein voiman lähteellä, sillä evankeliumi on Jumalan voima. Evankeliumin voimalla me painamme lihallisia himoja alas.
Sitten tarkastelemme jollakin sanalla hengellistä huoruutta. Hengellinen huoruus on epäjumalan palvelus. Israelin kansa lankesi hengelliseen huoruuteen, kun ne kultaisen vasikan ympärillä hyppäsivät. Siitä kertoo 2. Moos.32. luku. "Ja Herra sanoi Moosekselle: katso sinun pitää lepäämän isäisi kanssa: ja tämä kansa nousee ja juoksee huoruuteen maan epäjumalain jälkeen, kuhun he menevät, hylkäävät minun, ja rikkovat sen liiton, jonka minä tein heidän kanssansa." (5. Moos. 1: 16).
Jesajan kautta Jumala valittaa lupauksen kansasta. "Härkä tuntee omistajansa, ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, ja minun kansani ei ymmärrä. Kuinka se tapahtuu, että hurskas kaupunki on poroksi tullut? Hän oli täynnä oikeutta, ja vanhurskaus asui hänessä; mutta nyt murhaajat." (Jes. 1: 3-21). Tällaiseksi menee ihmissydän, kun se lankeaa hengelliseen huoruuteen. Hengellistä huoruutta on ollut kaikkina aikoina. Uudenliiton aamuna Aasian seurakunnan enkeleitä Jeesus neuvoo. Siellä oli vaimo: Isebel, joka opetti ja vietteli salavuoteuteen ja epäjumalan uhria syömään. Siellä Baalak myöskin opetti Pergamon seurakunnassa ja sai sen, että he söivät epäjumalan uhria ja salavuoteudessa makasivat.
Ei ole aikanamme, jota nyt elämme, puutetta vääristä hengellisistä touhuista. On Jumalan sanan neuvo, että olisimme uskossa juurtuneita, ettemme olisi kaiken virran vietäviä. Kun Ylkämme, Herra Jeesus on meidät kihlannut, niin uskollisesti kannamme hänen antamiaan kihloja. Herra Jeesus sanookin, ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä sinulle elämän kruunun annan. Tällaiset siunatut lupaukset ovat, jos pysymme liitossa loppuun asti. Mutta liiton rikkojalle on tuomio. Sillä katso, jotka minusta erkanevat, ne hukkuvat. Sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät. Silloin on sydämen maa täydellisesti saastunut. Mutta tule ja kadu, niin minä pesen sinun saastaisuuden, sanoo Herra.
Eino Rouvinen
Päivämies 29.8.1973
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4