VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 18 Tammi 2019, 09:23

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 9 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 19 Tammi 2010, 17:47 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
HERRAN KATSEEN ALLA MATKALLA


"Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat. Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäisi heitä nälän aikana." (Ps 33:18,19).

"Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut... autuas on se, joka häneen turvaa."


Tämän totuuden todistavat todeksi monet Raamatun kirjoitukset. Otamme niistä muisteltavaksi yhden, joka on erikoisesti lapsia ja nuoria Jumalan lapsia rohkaiseva ja lohduttava, heidän uskonkilvoituksessaan tänä pahana lopun aikana.

Jaakobin pojista Joosef oli erikoisen nöyrä ja kuuliainen, jonka
vuoksi Jaakob rakasti häntä enemmän, kuin toisia poikiaan. "Kuin hänen veljensä näkivät, että hänen isänsä rakasti häntä enemmin kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä, ja ei voineet puhutella häntä ystävällisesti." (1 Moos. 37: 4).
Jumalan lapset eivät ole unien uskojat kuin ainoastaan silloin, kun on kysymyksessä erikoisunet, joista Raamattu paljon kertoo. Nyt oli Jumala nähnyt hyväksi antaa Joosefin nähdä näitä erikoisunia. Ne olivat samalla ennustavia, ne ennustivat tulevista tapahtumista. Ja kun hän sitä saneli isällensä ja veljillensä, nuhteli hänen isänsä häntä ja sanoi hänelle: mikä uni se on, kuin sinä olet nähnyt? Pitääkö minun ja sinun äitis ja veljes tuleman ja kumartaman meitämme sinun edessäs maahan? (jae 10). Tämä synnytti kateutta Joosefin veljissä, mutta hänen isänsä piti nämä sanat mielessänsä.

Nämä Jumalan Joosefille ilmoittamat ennustukset toteutuivat aikanaan. Veljiltään vihattu Joosef tuli veljiltään myydyksi orjaksi, ja vietiin vieraalle maalle. — Valhetiedot tapahtumasta lähetettiin kotia." Silloin Jaakob repäisi vaatteensa. . . ja murehti poikaansa monta päivää. Ja hänen isänsä itki häntä."
Joosefin kohdalla toteutuivat täydellisesti psalmin sanat: " . . . jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa toivovat." Kun Joosefilla oli usko puhtaassa sydämessä, niin oli myöskin toivo. "Mutta toivo ei anna häpiään tulla, että Jumalan rakkaus oli vuodatettu hänen sydämeensä, Pyhän Hengen kautta, joka hänelle annettu oli."

— Ja Herra oli Joosefin kanssa, ja hän oli onnellinen mies, ja oli isäntänsä Egyptiläisen huoneessa. Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssansa, sillä kaikki, mitä hän teki, antoi Herra menestyä. . . ja siunasi Herra sen Egyptiläisen huoneen Joosefin tähden..."(1 Moos. 39: 2-5). — Mutta ei sielläkään kiusaaja kaukana ollut. Sille kelpaa orja ja vapaa. Potipharin emännän otti rietas apulaisekseen, se houkutteli Joosefia haureuteen. Nyt alkoi taistelu yksinäisellä Kristuksen sotilaalla syntiä vastaan. Tarvittiin aseita, "Hengen miekkaa, joka on Jumalan Sana". Tämä oli Joosefilla oikeassa kädessään. Hän sanoi viettelijälle:". . . kuinka minä tekisin niin paljon pahaa, ja rikkoisin Jumalaa vastaan?" (jae 9) Näin Joosef voitti kiusauksen Jumalan avulla. Mutta taistelu jatkui: "Mutta hän piti joka päivä sen kaltaiset puheet Joosefin kanssa, mutta ei hän tahtonut maata hänen kanssansa. Nyt tuo himojensa orja tarttui aivan kiinni, mutta Joosef taisteli vastaan ja pakeni. "Jälleen tuli voitto.”

[i] "He saavat yhden voiton toisen jälkeen, että tunnettaisiin oikea Jumala Siionissa." On myöskin kirjoitettu: "Herran pelko on viisauden alku: se on hyvä ymmärrys kaikille, jotka sen tekevät. . . " (Ps. 111: 10).

[/i]
Nyt kun tuo synnin orjavaimo ei saanut Joosefia lankeamaan syntiin, turvautui hän häpeänsä peittämiseksi valheeseen. Tästä oli seurauksena se, että orja- Joosef joutui vankeuteen. "Mutta Herra oli Joosefin kanssa, ja käänsi laupiutensa hänen tykönsä... Ja vankihuoneen haltia ei pitänyt mistään murhetta niistä,.. sillä Herra oli Joosefin kanssa, ja mitä hän teki, antoi Herra menestyä" (1. Moos. 39: 11 — 23).

Kun ajattelemme näitä Joosef- veljemme vaivoja ja taisteluita niin huomaamme, "Kuinka Jumalan sana on elävä ja voimallinen. Sanansa kautta on Jumala ollut "heikoissa väkevä. Jumalan tiet ovat ihmeelliset. Hän alentaa ja ylentää." Näinhän tapahtui Joosefinkin elämässä.

Raamattu kertoo, meille, kuinka Jumala on monet suuret tapahtumat ilmoittanut unien kautta, myöskin uuden liiton aamun sarastuksessa. Nyt unen selityksen kautta alkoi orjapojan ylennyksen aikakausi. "Joosef sanoi Faaraolle: "Faaraon uni on yhtäläinen: Jumala ilmoittaa Faaraolle, mitä hän tekevä on.” Ja se puhe kelpasi Faaraolle, ja kaikille hänen palvelioillensa. . . Ja Faarao sanoi Joosefille, että Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, niin ei ole yhtään niin taitavaa ja ymmärtäväistä kuin sinä olet. Ole sinä minun huoneeni päällä, ja sinun sanalles pitää kaiken minun kansani kuulliaisen oleman. Ja Faarao otti sormuksen kädestänsä ja pani sen Joosefin käteen... Ja antoi hänen ajaa toisessa vaunussansa ja huutaa hänen edellänsä: Abrek(a): se on: (a) Notkistakaa polvianne" (Moos. 41: 25, 37 - 46).

Nämä Raamatun historian kertomat tapahtumat ovat "luonnolliselle ihmisjärjelle käsittämättömät." Ainoastaan elävän uskon ja Pyhän Hengen valaisemin ymmärryksin ne voidaan totena pitää ja uskoa. Näin orjapojalle annetun "salaisuuksien selittämisen" kautta pelastui paljon ihmisiä, nälkäkuolemalta, noina seitsemänä viljavana vuotena koottujen jyvien ansiosta, kun Faarao uskoi Jumalan Joosefille antaman ilmoituksen. "Ja Joosef kokosi sangen paljon jyviä.

Tämä elintarvikepula ulottui Kanaanin maallekin, jossa Jaakob asui. "Mutta koska Jaakob näki olevan jyviä myydä Egyptissä, sanoi hän pojillensa... minä kuulen Egyptissä olevan jyviä, menkää alas sinne, ja ostakaa meille, että me eläisimme ja emme kuolisi." — Nyt alkoi toteutua Joosefin nuorukaisena näkemä uni, jonka silloin Jaakob, eivätkä veljet voineet uskoa toteutuvan.
"Mutta Joosef oli hallitsia maakunnassa, hän antoi myydä jyviä kaikelle maan kansalle. Niin tulivat Joosefin veljet, ja kumarsivat maahan kasvoillensa hänen eteensä. Ja Joosef näki veljensä ja tunsi heidät, ja teeskenteli hänensä oudoksi heitä vastaan, ja puhui kovasti heidän kanssansa, ja sanoi heille: kusta te tulette? He vastasivat: Kaanaanin maalta, ostamaan syötävää. Joosef tunsi veljensä, vaan ei he häntä tunteneet. Niin Joosef muisti unensa, jonka hän oli nähnyt heistä, ja sanoi heille: te olette vakoojat, ja olette tulleet katsomaan, kusta maa avoin olis. He vastasivat häntä; ei minun herrani: mutta sinun palvelias ovat tulleet ostamaan jyviä. . . He sanoivat, Me sinun palvelias olemme kaksitoistakymmentä veljestä, yhden miehen pojat... ja katso nuorin on nyt meidän isämme tykönä, mutta yksi ei ole sillen elleillä" (Moos. 42: 1-13)
Sananlaskuissa on kirjoitettu: Valheella on lyhyet jäljet. "Tämä kävi nyt toteen, vaikka veljet eivät sitä vielä tietäneet, koska eivät Joosefia tunteneet. "Mutta he sanoivat toinen toisellensa: me olemme totisesti vian alaiset, meidän veljemme tähden, sillä me näimme hänen sielunsa ahdistuksen, koska hän meiltä armoa rukoili, ja emme kuulleet häntä. Sen tähden on tämä ahdistus meidän päällemme tullut... Ja nyt hänen verensä vaaditaan meiltä. Vaan ei he tietäneet Joosefin sitä ymmärtävän, sillä hän puhui heille tulkin kautta. — Ja Joosef käänsi itsensä heistä, ja itki. . ."(Moos. 42: 21–24).

Joosefilla oli "Kristuksen mieli". Vaikka hän tässä tilanteessa joutui veljiään koettelemaan, hän teki sen Jumalan sydämellisen laupeuden jälkeen. (mukaan, skannaajan huom.)

Rakkaudessaan Jumalakin koettelee ja rankaiseekin synnin tähden, yksilöinä ja kansoinakin, mutta katuville Hän on armollinen, ja antaa anteeksi synnit ja vääryydet.
"Niin ei Joosef voinut itseänsä silleen pidättää. . . vaan ilmoitti itsensä veljillensä. Ja itki korkealla äänellä... Ja Joosef sanoi veljillensä: minä olen Joosef. Vieläkö minun isäni elää? Mutta ei hänen veljensä taitaneet vastata, `
sillä he olivat niin hämmästyneet. Niin sanoi Joosef veljillensä: tulkaa siis minun tyköni. Ja he tulivat.
Ja hän sanoi: ”minä olen Joosef teidän veljenne, jonka te myitte Egyptiin. Ja nyt älkää surulliset olko... sillä teidän henkenne elatuksen tähden on Jumala minun teidän edellänne tänne lähettänyt. Rientäkää minun isäni tykö, ja sanokaa hänelle: näin sanoo sinun poikasi Joosef: Jumala on minun asettanut koko Egyptin maan herraksi, tule alas minun tyköni ja älä viivyttele." (1 Moos. 45: 1-10).

"Ja Faarao sanoi Joosefille: sano veljillesi..: Ja käske heitä: tehkää niin, ottakaa teille vaunut Egyptin maalta teidän lapsillenne, ja emännillenne, ja tuokaa teidän isänne ja tulkkaa." Murhetta seuraa ilo. Niin he läksivät
Egyptistä, ja tulivat Kanaanin maalle isänsä Jaakobin tykö, tuoden ilosanoman. Ilmoittivat hänelle sanoen: vielä Joosef elää, ja on koko Egyptin maan herra: ja hänen sydämensä hämmästyi, sillä ei hän uskonut heitä... Vaan kuin hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä noutamaan, niin Jaakobin heidän isänsä henki virkosi." (1. Moos. 45: 17–27).

Koettelemusten ja kiusausten helteessä oli Jaakob maista matkaa tehnyt nuoruudestaan asti. Vaikka Jumala oli nähnyt hyväksi matkalla riisua, niin oli Hän myöskin ontuvaa nöyrää siunannut, ja antoi jalon tunnustuksen: "Sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa, ja olet voittanut" (1 Moos. 32: 28).
"Nöyrille kuuluu armo."

Oli se siunattu hetki, joskin samalla nöyryyttävä, kumartua kuolleeksi julistetun poikansa, Egyptin maan herran kaulaan. Ihmeelliset ovat Jumalan tiet. Nämä ovat meille uskottavaksi ja opittavaksi kirjoitettu, rakkaat Jumalan lapset. Seuraamme näitä tienviittoja, nöyrällä ja kuuliaisella -sydämellä.

"Uskomme väsyneinä, ja vaivattuinakin, joka armon päivä synnit anteeksi, Herran Jeesuksen nimessä ja veressä. — "Älkäät siis heittäkö pois uskallustanne, jolla suuri palkanmaksu on.

Hannes Paukkunen
Päivämies 5.10.1977

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 09 Loka 2010, 13:52 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Vapahtava usko

Aina ja kaikkina aikoina on ollut sellaisia ihmisiä, joilla on ollut halu tulla tuntemaan Jumala. Pyhän Hengen kirkastamana se onkin ihmisen kallein asia.
Mutta monelle Jumalan tuntemiseen kilvoittelevalle on käynyt niin ikävästi, että Jumala on pysynyt salassa ja tuntemattomana.

Syy tähän on monien kohdalla ollut se, että on etsitty väärällä tavalla. Sen todistaa meille Pyhä sana, 1 Kor. 1: 21: kuka ikänä on Jumalaa etsinyt ihmisviisaudella, järjenvalon ohjaamana, hän ei ole sitä tietä Jumalaa löytänyt. On täytynyt tulla ensin tyhmäksi. Ja kun tyhmänä on alkanut kysellä, niin Jumala on omiensa kautta johdattanut armoonsa ja tuntemiseensa, ja antanut rauhan ja ilon Pyhässä Hengessä.

Näin kävi Etiopian kuningattaren Kandaken voimalliselle kamaripalvelijallekin. Hän tunnusti Filippukselle : "Kuinka minä ymmärrän, ellei joku minua neuvo eli johdata." Apt. 8: 27. Näin tyhmille ja köyhille kyllä sitten kelpaa se "tyhmä saarna" eli evankeliumi, jonka kautta Jumala vapahtaa sen uskojat. Tämä evankeliumi on taivaasta, ja siinä on Jumalan voima. Tätä evankeliumia Jeesus omansa lähetti saarnaamaan.

Ja eikö evankeliumista Lutherkin sano näin: "Silloin kun saarnaan syntiä anteeksi, saarnaan parasta evankeliumia." Tässä on evankeliumin ydin.
Tätä ruokaa Siionin vuoren juhlissa tarjotaan parhaan viinin kanssa. Tämä ravitsee raadolliset ja köyhät sielut.

Sen tähden, rakkaat veljet, ahkeroikaamme saarnata ydinevankeliumia aina. Emme häpeä Kristuksen evankeliumia. Uskomme kaikki arkamielisyydet ja synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. "Missä syntien anteeksiantamus on, siinä on elämä ja autuus." Vain siinä. Armon saaneilla on tämä virka.

Hannes Paukkunen
Siionin lähetyslehti, kesäkuu 1955

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 23 Joulu 2010, 12:41 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Ja sinun pitää heille sanoman: näin sanoo Herra

Niskuroivalle, eksyvälle ja lankeilevalle kansalleen sai Jumala profeettainsa kautta antaa monenlaisia opetuksia ja neuvoja. Ja ne neuvot olivat monet käytännön elämästä otettua, hyvin yksinkertaisia, mutta selväkäsitteisiä, niin kuin tämäkin. "Eikö jokainen, joka lankee tai eksyy, voi nousta ja löytää oikean tien?"
"Miksi siis tämä Jerusalemin kansa tahtoo käydä eksyksissä palajamatta? Ja riippuvat niin kovin valheessa, ettei he millään tavalla anna kääntää itseänsä pois?

Kaikkinäkevä Jumala kyllä näkee ja tietää tähän syyn: "Minä havaitsen ja kuulen, ettei he oikein opeta, ei ole yhtään joka katuu pahuuttansa ja sanoo: mitä minä tein? He juoksevat kaikki juoksuansa, niin kuin ankara hevonen sodassa.”

Synnin turmelema ihminen on tänä päivänä aivan samanlainen. On monesti tämä täytynyt todeta, kun on valvomattomuuden tähden eksytty luottamaan ihmiseen, ja näin langettu pois armosta ja totuudesta. On näkynyt kovin työlääksi ja vaikeaksi tunnustaa ja hyljätä syntinsä, mitä ilman ei voi laupeus tapahtua. Mieluummin tuon tunnustuksen tekisi kaunistellen, ja alkaisi voimakkaasti tuoda tuon viettelijän syitä ja heikkouksia julki, niin kuin ei itse olisikaan eksynyt. On suuri vaara näin joutua vilpistelijäksi."

On myöskin käytännössä koettua, että kun armo ja totuus saa hallita sydäntä, niin ikävätkin asiat voi jossakin yhteydessä jopa ilolla mainita, kun niistä on Jumala auttanut, ja ne on kuolleena haudattu, tunnustettu ja hyljätty. Näin teki Daavid ja myös Paavali, ja heille tapahtui laupeus.

Siionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa. Pyhä Henki oli viisauden henki, joka valaisee ja pyhittää kuuliaiset lapset Herran seurakunnassa.
Ne, jotka ovat eksyneet omaan viisauteensa, ja hylkäävät Herran sanan opetukset ja neuvot, ovat joutuneet epäuskon pimeyteen, ja opettavat kaikki valhetta. (Jer. 8:10).

"Katso, minun palvelijani riemuitsevat hyvästä mielestä, mutta teidän pitää sydämen kivusta parkuman ja hengen ahdistuksessa ulvoman." (Jes. 65:14). Raamattu puhuu vakavaa totuutta synnin seurauksista juuri niiden takia, jotka ovat Jumalan armon halpana pitäneet ja hyljänneet. "Ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä iankaikkisesti..." Näin kävi Esaun, kun hän piti halpana Jumalan armon ja hylkäsi sen, "Sillä te tiedätte, että kuin hän sitten tahtoi periä siunausta, tuli hän hyljätyksi, sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen siaa, vaikka hän sitä kyyneleillä etsi." (Hebr. 12:17).

Tämä tuli julki silloin, kun Jaakob oli tullut isältään siunatuksi: "Hänen pitää myös siunatun oleman." "Koska Esau kuuli isänsä puheen, huusi hän suurella äänellä, ja hänen mielensä tuli sangen karvaaksi..." (1. Moos: 27:34) "Ja Esau sanoi isällensä: yksiköstä siunaus sinulla vaivoin onkin, minun Isäni? siunaa myös minuakin, minun Isäni: ja Esau korotti äänensä ja itki." (1. Moos. 27:38)."Älkäät eksykö; ei Jumala anna itseänsä pilkata, sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää." "Sillä yksi on Jumala ja yksi välimies Jumalan ja ihmisten välillä, Ihminen Kristus Jeesus." Hän on tullut Jumalan lähettämänä, ja tuonut taivaallisen siunauksen niille, jotka hänen uskolla vastaanottavat. Tämän yhden uhrin kautta on hän iankaikkisesti täydelliseksi tehnyt ne, jotka pyhitetään. Tämän pyhyyden me saamme armosta, kun vain lapsenmielellä uskomme Jumalan sanan lupaukset. "Hän siunaa ne, kuin Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret. Herra siunatkoon teitä enemmin, teitä ja teidän lapsianne.

Te olette Herran siunatut, joka taivaan ja maan on tehnyt." Kaiken tämän ajallisen sekä iankaikkisen siunauksen, me saamme omistaa aivan armosta, uskon kautta. Ja ihmetellen saamme todeta: "Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden ja tunnon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa, ja käsittämättömät hänen tiensä."

Lupaammehan Jumalalle kuuliaisina lapsina uskoa, ja toteuttaa sen toisen enkelin kehotusta: "Joka sanoi suurella äänellä: peljätkäät Jumalaa, ja antakaat hänelle kunnia..." Siitä Jumala saa suurimman kunnian, kun uskomme kaikki heikkoudet ja synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä.

"Katsos, näin se mies siunataan, joka herraa pelkää. Herra siunaa sinua Siionista, ettäs näet Jerusalemin onnen kaikkena elinaikanasi." (Ps. 28: 4, 5),

Hannes Paukkunen
Päivämies 29.9.1976

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 24 Joulu 2010, 10:33 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Kiittäkäämme ja rukoilkaamme


"Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka meille voiton antanut on, meidän Herran Jeesuksen Kristuksen kautta! Sen tähden, minun rakkaat veljeni, olkaat vahvat, järkähtymättä, ja aina yltäkylläiset Herran töissä, ettei teidän työnne ole turha Herrassa." l. Kor.15:57–58).

Neljännelle rukouspäivälle merkityissä sanoissa meitä kehotetaan "kiittämään Herraa hänen laupeutensa edestä ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee." Totisesti meillä on aihetta kiitokseen sekä yksilöinä että kansana. Tahtomattakin tulevat mieleen kovat koetusten ja rangaistuksen ajat vuosikymmenien takaa. Silloin toteutui kirjaimellisesti se, mikä profeetta Miikan esipuheessa oli ennustettu: "Suomi, sinulle on paljon hyvää suotu, mutta kiittämättömyytes tähden sinua suomitaan." Suurta armoa on ollut myös tämä: "Ei hän aina riitele, eikä vihastu iankaikkisesti." (Ps. 103:9).

Niin kuin silloin, niin on tänä päivänäkin armahdettuja syntisiä, jotka heikkoudestaan huolimatta tahtovat toteuttaa psalminkirjoittajan kehotusta: "Ja avuksesi huuda minua hädässäsi, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua." (Ps. 50:15). Jumala yksin tietää, kuinka paljon hänelle avunpyyntöjä lähetettiin. Hän myös muisti ne, ja toteutti lupauksensa.

"Herran silmät katsovat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa." (Ps. 34:16, 33:18). Nämä ovat järjellä käsittämättömiä asioita, joita koko maailma on ihmetellyt. Mutta Jumalalle ei ole mikään mahdotonta: Hän voi yksilön, niin kuin kansankin korottaa. "Joka köyhän tomusta ylentää ja vaivaisen loasta korottaa." (Ps. 113:7). Kuinka moni nämä kovat kokenut "uhraa Jumalalle kiitosuhria, ja maksaa lupauksensa ylimmäiselle?" Tänään on vielä armon aika ja autuuden päivä. Armollinen Jumala antaa Poikansa veressä kaikki laiminlyönnit ja synnit anteeksi armon valtakunnassa, joka on keskellämme vielä tänä päivänä.

Kun vain oikein huomioimme, joudumme toteamaan psalmin kirjoittajan tavoin: "Kuinka suuri on sinun hyvyytes, Jumala!" Ei ole koskaan ennen ollut meillä, eikä muillakaan kansoilla, sellaista hyvinvoinnin aikaa kuin nyt on ajallisestikin. Taas on Jumala siunannut myös runsaan vuoden sadon, mistä kiitos hänelle.

On suonut meille synnyinmaan Jumala armossaan.
Sen pelloil' laihon kasvattaa, ja viljan vartuttaa:
taas puut ja pensaat, kukkii loistossaan,
hedelmä kasvaa, kypsyy aikanaan,
ja rannat kauniit järvien tuo myöskin antimen.

Kalliimpi aarre sittenkin, on Herran Siioni.
On Isän koti kaikille, köyhille, rikkaille.
Mi äidin armaan lailla hoitaapi,
meit' lapsiansa täällä ruokkiipi.
Ja armonlähtehellä saa, janoiset virvoittua.

Näissä kaikissa sanan ja hengen kautta näemme Jumalan aivoitusten toteutuneen. Tästä sai jo profeetta Sakaria aikanaan näyn ja ilmoituksen: "Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla." Hengellisesti kuolleen Pohjolan kansan keskuuteenkin Jumala armossaan, lähetti elävän sanansa valkeudeksi valistamaan. Mutta profeetan täytyy murheella todeta, että nuo "kirjavat orhiit, ne väkevät, lähtivät myöskin kiertämään etelää ja pohjoista." (Sak. 6:1-8). Ne ovat, niin kuin Paavali kirjoittaa, väkevän eksytyksen henget, niin että he valheen uskovat. (2. Tess. 2:1–12): Tämän totuuden ilmoitti myös Herra Jeesus omilleen:

"Sillä väärät Kristukset ja väärät profeetat nousevat ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä, niin että myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettäisiin." (Matt: 1 — 25).

Rakkaat Jumalan lapset, yhdymme koko sydämestämme Paavalin kehotukseen: "Ja kiittäkäät Isää, joka meitä soveliaiksi tehnyt on pyhäin perimisen osallisuuteen valkeudessa. Joka meitä pimeyden vallasta pelasti, ja on meidät siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan. Jonka kautta meillä lunastus on hänen verensä kautta, nimittäin syntien anteeksiantamus." (Kol: 1:12–14, Eph. 1:7).

Meidän on tarpeellista myöskin muistaa kehotus: aina tulee rukoilla ja ei väsyä. Pyydämme taivaan isältä voimaa, että aljetussa uskossa loppuun saakka pysyisimme sanan neuvoille kuuliaisina ja sen tekijöinä. "Niin minä siis neuvon, että ennen kaikkea pidettäisiin rukoukset, anomiset, toivotukset ja kiitokset kaikkein ihmisten edestä: kuningasten ja esivallan edestä, että me rauhassa ja levossa eläisimme, kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. (1. Tim. 2:1-7.)

Kiittäen ja rukoillen pyydämme Jumalalta viisautta ja taitoa kansamme johtajille ja esivallalle, että tulisivat jatkuvasti hoidettua myös Jumalan siunaamat hyvät naapurisuhteet itään sekä länteen, ja että Jumala herättäisi totuuden tuntoon ja auttaisi parannuksen armon kautta jokaisen elävään uskoon.

"Vaikka me armahdettuina syntisinä, Jumalan lapsina, tunnemme suurta köyhyyttä rukouksissamme, niin kuin kaikessa kilvoituksessamme, niin sittenkin meillä on lupa uskoa ja toivoa. Uskomme, niin kuin on kirjoitettu: Jumala antaa lapsilleen enempi, mitä me anomme, tai edes ymmärrämme anoa, sen voiman jälkeen kuin Pyhä Henki vaikuttaa. Tärkeintä meille on se, ettemme kiellä uskoamme ja Herraa Jeesusta, vaan käymme vaivoinemme ja vaikeuksinemme armoistuimen tykö. Sieltä saamme avun ja armahduksen oikeaan aikaan. Jäämme nytkin uskomaan sen päälle, joka meissä on hyvän työnsä alkanut. Hän myöskin sen onnellisesti päättää. Monet heikkoudet, synnin kiusaukset ja epäilykset uskomme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. "Armon voima meitä kantaa, kunnes pääsemme taivaaseen."

Oi, kerran aamu,kirkkaana, koittaapi uuden maan.
Silloin on kaikki valitut, jo kotiin noudetut.
He kiitosvirttä laulaa Jumalall"
ja ylistystä veisaa Karitsall'.
Kun taivaan kotiin meidät toi, uskolle lopun soi.

"On käsitetty uskon loppu ja sielun autuus", niin kuin Paavali kirjoittaa.

Hannes Paukkunen
Päivämies 6.10.1976

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 02 Tammi 2011, 21:32 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Totinen sana – mahdollinen ottaa vastaan


"Se on totinen sana, ja kaiketi mahdollinen ottaa vastaan, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä vapahtamaan, joista minä suurin olen" (1. Tim.1:15 ).


Armahdettuna syntisenä apostoli Paavali kiittää Herraa Kristusta Jeesusta, ja vakuuttaa: se on totinen sana ja toistenkin mahdollinen ottaa vastaan. Ei ollut hän entinen fariseus, laista laittamaton, Maria Magdaleenaa otollisempi Jumalan edessä. Kuoleman ja kadotuksen ansainneita olivat molemmat töittensä mukaan. Tällaisia suuria syntisiä oli Jeesus tullut kutsumaan parannukseen. Ei ollut Maria Magdaleena yhtään otollisempi Jumalan edessä, vaikka itse Jeesus hänelle vapauttavan evankeliumin saarnasi. Ananiaan suussa oli yhtä voimallinen uskon sana, jota hän saarnasi. Sama Pyhä Henki teki sanan eläväksi, ja sen kautta Jumalan rakkaus vuodatettiin heidän sydämiinsä. Olihan aihetta kiitokseen. Meidän kaikkien tähden täytyi Herran Jeesuksen kärsiä tuskat ja vaivat, ja vuodattaa viaton verensä meidän syntiemme anteeksi antamiseksi. Joka paljon saa anteeksi, se rakastaa paljon. Tämä vaikutti palvelevan rakkauden mielen myös Mariassa.

Mutta kun Jumala on vain elävien Jumala, ja elävät vain voivat kiittää, ei myöskään ole Jumalan tahto, että kuolleita palvotaan. Siksi Marialle suotiin palvelemiseen tilaisuus jo aikanaan Siimonin huoneessa. Silloin Jeesus lausuikin, että Maria, on tehnyt tämän minun hautaamiseni päivää varten.

Näin Jumala toimii vieläkin valtakunnassaan. Armahdetut syntiset palvelevat Jumalaa niillä armolahjoilla, joita ovat saaneet. Rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin vaikuttaa palvelevan rakkauden mielen. Vähäinenkin tulee Jumalalta huomioon oietuksi. Joka juottaa vaikka kylmällä vesipikarilla opetuslapsen nimeen, ei ole palkatta jäävä, sanoi Jeesus. Lahjaksi olemme saaneet, siksi lahjaksi tahdomme myös antaa. Saarnaamme katuville synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, ja lohdutamme kiusauksissa ja vaivoissa olevia armolapsia, kuten Jeesus: poikani ja tyttäreni, ole hyvässä turvassa, saat uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Hannes Paukkunen
Päivämies 29.9.1976

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 25 Tammi 2011, 22:42 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Jumala puhuu


Ps.50: 1-6.
Elävä Jumala on puhuva Jumala, ja Hän kutsuu kaikkia. Kuulkaat taivaat, ja maa ota korviisi, sillä Herra puhuu. Ja kaikki janoovaiset, tulkaa vetten tykö: tulkaa ja ostakaa, ilman rahaa... Kun Jumala kutsuu, Hän kehottaa: kuulkaat minua, niin teidän sielunne saa elää. Usko tulee kuulosta, ja vain elävän sanan kautta. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei kuollut kirjain mitään auta. Siksi Herra Jeesus sanoi omillensa: ottakaa Pyhä Henki... ja ette te ole, jotka puhutte, vaan minun Isäni Henki, joka teissä on.

Jumalan kutsu on kuulunut ihmisten keskuudessa maailman alusta, auringon koitosta, sen laskemiseen saakka. Tänä päivänäkin se kuuluu niin yksinkertaisena, kuin se kuului aikanaan Jeesuksen kautta: tulkaa minun tyköni kaikki armoa kaipaavat ja vaivatut, minä tahdon teitä virvoittaa. Teille annetaan kaikki synnit anteeksi sulasta armosta, Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Tässä evankeliumissa on Jumalan voima. Jokainen uskoja pääsee omistamaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

Onko sitten tätä arvokasta kutsua haluttu kuulla ja uskoa? Profeetan kautta Jumalan Henki valittaa: kuka uskoo meidän saarnamme. On annettu raha siitä, missä ei leipää ole. Monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut. Siionista Jumala antaa täydellisen kirkkauden paistaa. Pyhä Henki sanassa näyttää kirkasta kointähden valoa synnin yössä haparoiville. Tämä kointähti, Kristus, tahtoisi tulla valaisemaan jokaisen synnin pimittämän mielen ja silmät valoon ja vapauteen.

Eikö minun sanani ole niin kuin tuli, ja niin kuin vasara, joka vuoren musertaa. Jumala on kuluttavainen tuli. Hänen rakkautensa tahtoisi sulattaa kaiken synnin roudan ihmisten sydämistä, ja sytyttää siellä uskon tulen palamaan. Jeesus sanoi: tulta minä tulin sytyttämään maan päälle, ja minä soisin, että se jo palaisi. Jos ei Jumalan rakkauden tuli saa sytyttää uskon lamppua palamaan, on toivotonta lähteä Ylkää vastaan. Onnellinen on Jumalan armolapsi, kun uskon tuli palaa sydämellä, vaikka pienenäkin tuikkuna. Tulta ei sammuteta, vaan lisätään öljyä astiaan: saarnataan synnit ja kiusaukset anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Autuas on jokainen, joka uskoo.

Usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile. Heikkoina ja huonosti onnistuneinakin saamme turvata Jumalan armoon. Armosta te olette autuaiksi tulleet... Jumalan lahja se on. Armosta saamme uskoa tänäkin päivänä synnit anteeksi Jeesuksen veressä, ja näin nauttia Jumalan lapsioikeutta. On ihme, että minäkin saan olla Jumalan lapsena, en omasta ansiosta, enkä mahdollisuudesta, vaan Kutsujan armosta. Tämä on suurin ihme, mitä syntisen ihmisen kohdalla voi tapahtua maan päällä, ja kiusattunakin saamme kiittää siitä Jumalaa.

Rakkauden apostoli Johannes kirjoittaa: "Minun rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapset, ja ei ole vielä ilmestynyt, miksi me tulemme. Mutta me tiedämme, kuin Hän ilmestyy, niin me Hänen kaltaisiksensa tulemme, sillä me saamme Hänen nähdä, niin kuin Hän on." (1. Joh: 3: 2). Jo nyt on taivaasta alas laskettu Herran Siioni, meidän kotimme. Tässä kodissa meillä kaikilla on ilmainen täysihoito ja rauha, johon eivät maailman myrskytuulet ylety. Ihana on Siion virtoinensa, jossa korkeimmat pyhät asuvat. Jumala on heidän keskellänsä, sen tähden se
kyllä pysyy...

Soisimme, että kaikki epäuskoiset näkisivät tämän kaupungin, ja rientäisivät kolkuttamaan ovelle, sillä jokaiselle kolkuttavalle avataan. Vielä annettaisiin kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Vielä saisi kaksinkerroin Herran kädestä kaikkien syntiensä edestä. Syntiskurja pääsisi nauttimaan vapautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Nimi kirjoitettaisiin elämän kirjaan taivaassa.

Mutta yhtä pian voi tämän kalleimman aarteensa menettääkin. On kirjoitettu: sinä päivänä, kun vanhurskas luopuu uskostansa ja tekee ehdoin tahdoin syntiä, ei hänen vanhurskauttansa enää muisteta. Jos hylkää Jumalan sanan neuvot ja varoitukset, ja pitää ne halpana, mieltyy viettelyksiin, ja luottaa päämiehiin, tekee tottelemattomuuden synnin, joka on kauhea noituuden synti. Tässä, varjele meitä, rakas taivaallinen Isä.

Rakkaat ystävät Herran Siionissa: Osoittakaamme kuuliaisuus Jumalalle siinäkin, että jos olemme erehtyneet ja eksyneet, uskomaan ja kannattamaan päämiehiä, jotka eivät ole osoittaneet kuuliaisuutta Jumalan seurakunnan antamille neuvoille ja varoituksille, niin tunnustakaamme vilpistelemättä vikamme, niin meille annetaan kaikki synnit anteeksi Jeesuksen veressä. Erehtynytkin tuomitaan armolla ja laupeudella.

Hannes Paukkunen
Päivämies 17.10.1973

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 30 Tammi 2011, 12:35 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Auringon maja

Ps. 19: 5.

On järjellä käsittämätöntä, että aurinko tarvitseisi majan. "Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä niitä, kuin Jumalan Hengen ovat..."

Kun Psalmin kirjoittaja toteaa Jumalan säätämisjärjestyksestä, että »auringolle Hän pani majan heissä», ei hän tarkoita luonnon aurinkoa, jonka taivaalla näemme. Sillä on hengellinen merkityksensä, joka perustuu Pyhän Raamatun totuuksiin. Kysymyksessä on armon aurinko, joka Pyhän Sanan mukaan on Herra Jeesus, syntisten Vapahtaja.

Sanan mukaan tämä on yksinkertaisesti selitettävissä. Sanoihan Jeesus omilleen näin: »Minä ja Isä tulemme teidän tykönne, ja asumme teissä.» Kun syntinen varjeltuu Jumalan lapsena, tai tulee uskosta uskoon autetuksi evankeliumin uskon kautta, niin Jumalan Henki tulee asumaan Jeesuksen verellä puhdistettuun sydämeen. – Siitä tulee »auringon maja», Herran Jeesuksen asunto. Ja onhan kirjoitettu koko Jumalan seurakuntaa ajatellen: »Kuulin suuren äänen taivaasta sanovan: katso, Jumalan maja ihmisten seassa, ja Hän on asuva heidän kanssansa...»

Tämä maja on siitä erikoinen ja ihmeellinen, että sitä ei ole rakennettu luonnollisista rakennusaineista, eikä »ihmisten käsillä». Jumalan maja on rakennettu »elävistä kivistä» Pyhän Hengen kautta. Ja tätä majaa rakennetaan vieläkin. Pietari kehottaa: »Niin myös te, rakentakaa teitänne hengelliseksi huoneeksi, ja pyhäksi pappeudeksi... Näin tapahtuu vieläkin, kun Jumalan armosta on vielä armon aika ja etsikon päivä. — Siksi Jumalan lapset kehottavat ja toivovat, että epäuskoiset ottaisivat ajasta vaarin, etteivät myöhästyisi. Sillä armon aika pian pois kulkee, ja Herra taivaan oven kiinni sulkee». — Silloin on myöhäistä katua ja kolkuttaa. »Kun Jumala sulkee, niin ei voi kukaan avata.» Nyt vielä Herra Jeesus kutsuu: »Tulkaa minun tyköni kaikki, jotka työtä teette» — siellä »vanhemman veljen pellolla», turhassa toivossa. - Jumalan valtakunnasta kuuluu vielä Hyvän Paimenen kehotus: »Poikani ja tyttäreni, ole turvallisella mielellä ja usko kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, niin saat rauhan, joka yli ymmärryksen käy."

— Ajattele, sinä köyhä Jumalan lapsi kanssani, kuinka suuren armon, ja arvokkaan vieraan olemme saaneet omaksemme. Sen tähden, ahkeroimme pitää uskon ja hyvän omantunnon, niin ei Hän ikinä meitä hylkää. Uskomme pahoinakin itsemme pyhiksi, ja kaikki synnit anteeksi Jeesuksen veressä, »niin autuaat me oomme...»

Hannes Paukkunen
Päivämies 12.9.1973

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18 Elo 2011, 19:24 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Siionin muurin vartijat


Jokainen Jumalan lapsi on ??iinen Siionin muurin vartijana sillä paikalla, jossa kutsumistehtäväänsä toimittaa. "Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on." (1. Piet. 2: 9) Niin kuin minä uskon; niin minä myös puhun." Niin tulee ihmisen kallein asia epäuskoistenkin tietoon. Usko tulee kuulosta: Sillä ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle. Ja Herralle ei kelpaa jumalattoman kuolema, mutta että jumalaton kääntyisi tieltänsä ja eläisi."

USKONSA tunnustaminen ja Jumalan kutsun kuuluttaminen ei tosin ole lihan ja veren tahdon mukaista, mutta on vartiomiehen ehdoton velvollisuus Jumalan tahdon tekemiseksi, sielujen pelastukseksi.

TEKSTI luvun otsikossa on erikoisilmoitus Hesekielille ja kaikille saarnamiehille, heidän virkansa velvollisuudesta. Sillä Jumala on kaikkina aikakausina kutsunut ja asettanut palvelijansa työhön valtakunnassaan moninaisesti. (Ef. 4: 11, 12 , 2.Kr. 4:1).

"Ja Herran sana tapahtui minulle, sanoen: Sinä ihmisen poika, saarnaa kansas lapsille ja sano heille: jos minä vetäisin miekan maakunnan ylitse ja maan kansa ottais yhden miehen huonoimmistansa ja tekis sen vartiaksensa." (Hs. 33: 1-2). Tämä on Jumalan järjestys palvelijan valinnassa vieläkin. "Ihminen kun näkee vain, sen mikä on silmäin edessä, vaan Herra katsoo sydämeen." Ja palvelijaltaan Jumala vaatii ennen kaikkea kuuliaisuutta sanan opetuksille ja neuvoille. "Pukekaa päällenne kaikki Jumalan sota-aseet, että te perkeleen kavalia päälle karkaamisia voisitte seisoa vastaan." (Ef. 6: 11) "Jos te kuninkaallisen lain, Raamatun jälkeen täytätte: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi niin te hyvin teette. Mutta jos te ihmisten muotoa katsotte, niin te syntiä teette, ja rangaistaan lailta, niin kuin sen rikkojat." (Jk. 2: 8-9).

Kokemuksemmehan on, että inhimillisesti katsoen vähempiarvoisiin nähden voimme suoranaisesti suhtautua, mutta arvossa pidettyjen kohdalla — tahtoo "hempeämielisyys" voittaa. — Kun armon ja totuuden Henki saa hallita uskovan sydäntä, niin se opettaa kuuliaisuuteen sanan neuvoille. Jos vain eksyy omien mielikuvitustensa mukaan toimimaan — voi jopa harkitusti tehdä sellaista - "joka on kauhistus Herralle..." "Niin ei pidä hänen vanhurskauttansa ensinkään muistettaman." Kun tällaisista puhutellaan, voi saada vastauksen: "Ei se mitään haittaa, eikä ole esteenä palvelijan tehtävän toimittamiselle." — Kuinka epäpuhdas "torvi" voi antaa selkeän äänen? Tällaisissa tapauksissa on seurakunta-äidin velvollisuus antaa parannukseen nöyrtyneelle "toipumislomaa," kunnes on asianomainen saanut vakiintuneen mielen ja tunnontilan.

Nämä on niitä ikävimpiä asioita Jumalan valtakunnan työssä. Olen monesti ajatellut profeetta Naatanin ja Samuelin tilannetta, kun he joutuivat astumaan näissä toimenpiteissä Kuningasten eteen ilmoittamaan Jumalan tahtoa ja tuomioita. Naatanille se tilaisuus koitui iloksi, kun kuningas Daavid sai nöyrän katuvan mielen: [i]"Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan." Sai julistaa suloista sanomaa: "Ei sinun tarvitse kuolla, Herra on antanut synnit anteeksi."
[/i]
— Samuel ei saanut toivottua tulosta yritykselleen. Sauli esitteli ylitse käymisensä kansan syyksi, ja aikoi vielä pettää Samuelin ulkokullaisesti anteeksi pyytämällä. Mutta ei Pyhää Henkeä petetä. "Samuel sanoi Saulille: en minä palaja sinun kanssas, sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan, "ja Herra on myös sinun hyljännyt."

Tänä lopun aikana on monen vartiomiehen paikka tuulinen ja vaikea. Kuuluu myös kyselyjä: "Vartija mitä yö kuluu? Vartia sanoi: Kuin aamu tulee, niin vielä on yö..." Vaikka "Siionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa." Siitä huolimatta on kansojen elämässä synkkä synnin yö, koska "...ihmiset rakastavat enemmin pimeyttä kuin valkeutta, sillä heidän työnsä ovat pahat." Niin valitettavasti on myös Suomen kansan elämä — suurelta osalta. Avoliitot, aborttimurhat ovat lailliset, homoseksi on monien hengenmiestenkin hyväksymää, ja koulujen opetusohjelmaan kuuluvaa. "Niin Jeesus puhui taas heille ja sanoi: minä olen maailman valkeus: joka minua seuraa, ei hän pimeydessä vaella, mutta saa elämän valkeuden."

— Jumalan lapsinakin olemme paljossa puuttuvaiset, ja huonosti onnistuneita vartiomiehiä. Monasti tulee mieleen Habakuk- veljemme ajatukset: "Tässä minä seison minun vartiossani, astun minun linnaani ja katselen nähdäkseni mitä minulle sanotaan." Mutta Herra vastasi minua ja sanoi: "kirjoita se näky ja piirrä tauluun, että ohitsekäypä sen lukis."

KAIKKI olemme kuin ohikulkijat täällä ajassa. "Ei ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme." Siksi pyydämme Jumalalta voimaa uskossa kilvoittelemiseen. Ja että jaksaisimme huutaa kaikille ohitse kulkeville: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi sielunne autuudeksi. "Jos liian myöhään kolkutatte, ei ovia enää avata." Näin kävi tyhmille neitseille, jotka eivät hoitaneet tunnonasioita armon ajassa, niin ei ollut Pyhän Hengen öljyä sydämen astiassa, ja ei uskon lamppu syttynytkään palamaan Yljän tullessa.

HABAKUKILLE ja meille sanotaan: "Sillä se ennustus pitää ajallansa täytettämän... Jos se viipyy niin odota häntä, hän tulee totisesti ja ei viivyttele." "Joka sanoi suurella äänellä: peljätkää Jumalata, ja antakaa kunnia hänelle, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaat ja rukoilkaat sitä, joka taivaan ja maan ja meren ja vesilähteet teki." Ja Siionissa on näistä lähteistä suloisin, Herra Jeesus armoistuimena. Hänen tykönsä saa joka hetki käydä uskalluksella — jokainen kylmän, kuivan ja kiusatunkin tuntoinen Jumalan lapsi kuulemaan ja uskomaan evankeliumin hyvää sanomaa: synnit anteeksi Jeesuksen veressä. Vaikka epäuskoinen maailma, myrskyisenä pauhaa, "Kuitenkin on Jumalan kaupunki ihana virtoinensa, jossa korkeimman pyhät asumiset ovat." – Ja mikä suloinen lupaus huonoimmallekin. "...ja minä saan asua Herran huoneessa iankaikkisesti."

"Siionin muurit ei sortua saata, Kun peruskallio Jeesus on sen. Rynnätä saavat nyt helvetin loukot, sen apu Herra on voimallinen.
Vahvista Herra sä taistelijoita, Luopunehet sinä laumaasi voita."


Hannes Paukkunen
Päivämies 27.7.1977

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 13 Marras 2018, 19:24 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
Herrassa nukkuneet


1. Tess.
"On monta seastamme muuttanut kotimaalle, joita nyt muistamme, ikävällä kaipaamme."
Jumalan määräämä luonnon laki on, että jokaisen ihmisen, joka syntyy tähän maailmaan, on myöskin kuoltava. Jumala on myöskin määrännyt jokaisen päivien luvun, ajat ja astumisen rajat. Kukaan ei myöskään tiedä syntymäpäivänään, montako elinpäivää hänellä on. Jumalan sanasta me tiedämme, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja taivasta varten ja syntyy Jeesuksen meille ansaitseman autuuden perustukselle Jumalan lapsena ja taivaan perillisenä. Ps. 139:13—18.
Jumala on meitä jokaista nimeltään kutsunut armoliittoonsa ja sanonut: sinä olet minun. "Sillä vuoret pitää välttämän ja kukkulat lankeeman, mutta minun armoni ei pidä sinusta poikkeeman, ja minun rauhani liitto ei pidä lankeeman pois, sanoo Herra sinun armahtajas." Jes. 54: 10. Jos ihminen ei ole tahtonut olla äidin, seurakunnan hoidossa," jossa seurakunnassa Jumala minun ja kaikkien uskovaisten synnit joka päivä armollisesti anteeksi antaa ja herättää viimeisenä päivänä minun ja ”kaikki kuolleista", on hän joutunut liiton rikkojaksi syntien ja ylitse käymisten tähden. Jos ihminen ei tee matkalla tarttuneista synneistä parannusta, joutuu hän eroon Jumalasta ja menettää taivasoikeutensa, hänestä tulee kadotuksen lapsi, kun ei nimeä ole Elämänkirjassa. Ilm. 20:10-15.
Jumala ei soisi yhdenkään hukkuvan, siksi hän rakkaudessaan evankeliumin kautta kutsuu langenneita jälleen armonsa osallisuuteen. "Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, kuin minä otan pois heidän syntinsä." Room. 11:27.
Kun armahdettu syntinen saa nukkua pois tästä elämästä, ei jälkeen jääneitten tarvitse surra toivottomana. Sillä Jumalan Pojan uskossa nukkuneet ovat rauhassa ja levossa odottaen Herran päivän aamunkoittoa, jolloin haudat kaikki aukeavat ja vanhurskaat nousevat elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen. Joh. 5:28-29. "Oi iäistä voittoa, yhteen soittoa taivaan pasunalla." Tämä on suurin ja viimeinen ihmetyö, mitä Jumala tämän synnin maan päällä tekee. Tämä kaikki tapahtuu ajan rahdussa ja silmänräpäyksessä. 1. Kor. 15:52. Emme tosin kaikki nuku, vaan kaikki me muutetaan Jumalan voimalla, joka Jeesuksenkin kuolleista herätti.
Jumalan lapsia on verrattu Kristuksen ruumiin jäseniin. Tämän perusteella laulamme: "Kun pää on noussut kunniaan, niin nousee jäsen kanssa", sinä ja minä heikko ja huonoutta tunteva Jumalan lapsi. "Silloin on katoova pukenut jo päällensä katoomattomuuden...kuolema on nielty voitossa." 1. Kor. 15:54. Ja niin me aina Herran kanssa olemme.
Herran kansa tekee matkaa uskossa ja toivossa tähyillen uskon silmällä lähestyvää kotirantaa ja ikuisen suven maata, jossa ei enää Karitsan morsian syntipukunsa mustuutta nää. Nyt vielä uskomme kaikki synnit anteeksi Jeesuksen kalliissa sovintaveressä. "Kirkas kuin aamun koitto on sun oma Ylkäsi. Kuule, tullut riemuvoitto on jo ikiomasi..." Veisatkohon joka kieli ylistystä Ylkämme."
Hannes Paukkunen
Siionin Lähetyslehti 1967, sivu 214

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Taavetti on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 13 Marras 2018, 19:24


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 9 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia