Enkelit kantavat sinua käsissään
"Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän. Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäsi, että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkais." (Ps.91:10–12)
Armotaivaan enkeleiden s.o. uskovaisten lisäksi Jumalan lapsella ovat tukena myös "palvelevaiset henget, palvelukseen lähetetyt niille, jotka autuuden perimän pitää." (Hebr. 1:14). Tällaisen on Jumala }okaiselle uskovaiselle lähettänyt. Enkeli on suomennettuna lähetetty tai lähettiläs. Paavali oli kumppaneineen kerran ollut merihädässä näkemättä aurinkoa ja tähtiä moneen päivään ja heidän elämänsä toivokin oli jo kaikki pois. Sillä Paavali kertoo kanssamatkustajilleen: "Olkaat hyvässä turvassa, ei teistä yksikään huku, vaan ainoastaan haaksi. Sillä minun tykönäni seisoi tänä yönä Jumalan enkeli, jonka oma minä olen, jota minä myös palvelen. Ja sanoi: älä pelkää, Paavali, sillä sinä pitää keisarin eteen asetettaman, ja katso, Jumala on sinulle lahjoittanut ne kaikki, jotka sinun kanssas purjehtivat." (Apt. 27: 22–24).
Tuossa Paavalin tapauksessa näemme Jumalan enkelin olemuksen. Hän uskollisena lähettäjälleen, ei estä kovaakaan uskon koettelemusta, mutta auttaa aina tarvittaessa, jopa pieniä yksityiskohtia myöten. Paavali tiesi, miten heille tulee käymään. Suuri joukko muita pelastettiin Paavalin ohella.
Enkeliasia on muiden uskonasioiden tavoin täysin uskon varassa. Profeetta Elisa oli palvelijoineen kerran syyrialaisten sotajoukon piirittämänä. Hänen epäilevä palvelijansa hätäili: "Voi, herrani, mitä me nyt teemme? Ja hän sanoi: älä pelkää, sillä niitä on enempi, jotka meidän kanssamme ovat kuin niitä, jotka heidän kanssaan ovat. Ja Elisa rukoili ja sanoi: Herra avaa nyt hänen silmänsä, että hän näkis! Niin avasi Herra palvelian silmät, että hän näki, ja katso vuori oli täynnä tulisia hevosia ja vaunuja Elisan ympärillä." (2. Kun. 6:15–17).
Se on tälläkin ajalla vain uskonsilmä, joka avaa nämäkin asiat. Sinä veljeni ja sisareni olet arkikilvoituksessasi epäuskoisen maailman, oman lihasi ja sielunvihollisen piirittämä. Mutta epäilyksestäsi huolimatta sinua piirittävät Jumalan enkelit, ja kaikki hänen hyvyytensä, paljon suuremmalla voimalla, kuin kuoleman voimat ovat. Tämän lisäksi sinä saat nytkin turvallisesti uskoa kaikki sinun syntisi Jeesuksen nimessä ja veressä anteeksi.
Meillä uskovaisilla on tässä enkeliasiassa myös lankeamisen mahdollisuus.
Ensinnäkin, niin kuin koko uskomisen asiakin, voi tämä tuntua synnin pilaamalle järjellemme liian lapselliselta. Jeesuskin yhdisti enkeliasian lapsen järkkymättömään, vailla epäilyksiä olevaan uskoon: "Katsokaa, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä, sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa." (Matt. 18:10). Onhan suora yhteys Jumalan lapsella taivaalliseen Isään!
Mutta isot miehet saattavat pitää enkeliasian naisten höpötyksenä, niin kuin oli käynyt kahdelle Emmauksen tien matkaajalle. Tosin messiasuskokin oli luuloksi kalvennut, ja vaimojen sanoma Jeesuksen ylösnousemuksesta jopa peljätti, mutta ei tämä: "Että he enkeleinkin näyn nähneet olivat." (Luuk. 24:23). Mutta kun miehet kävivät samalla paikalla, ei näitä akkain hömpötyksiä ollut näkynyt. Ilmankos Jeesus soimaa näitä miehiä: "Oi te tomppelit ja hitaat sydämestä, uskomaan niitä kaikkia, mitä profeetat puhuneet ovat."
Mutta toisaalta on tosiasia, ettei Paavali, eivätkä Jeesusta seuranneet naiset olleet irti maasta, eivätkä nähneet jatkuvasti enkelinäkyjä. Toisilla uskovaisilla ei ole parempaa yhteyttä enkeleihin, kuin toisilla. Enkelimme ovat aina olemassa, mutta aina ei ole sellaista tarvetta, että enkelin tarvitsisi näyttäytyä. On ilmeisesti sairaalloista hurmahenkisyyttä se, jos joku on näkevinään jatkuvasti enkelinäkyjä. Jumala on säästänyt enkelin ilmestymiset vain todella harvinaisten ja merkittävien tapahtumien vahvistamiseksi. Uskomme ei ole vielä muuttunut näkemiseksi tässäkään suhteessa.
Heprean seurakunnassa nousi myös väärä enkelikorostus. Lihaan tullut, totinen ihminen, mutta kuitenkin samalla Jumala, Herra Jeesus, ei ihmisenä kiehtonut ihmismieliä. "Hän oli kaikkein ylönkatsottava ja kaikkein halvin, kipua ja sairautta täynnä. Hän oli niin ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut katsoa hänen päällensä, sen tähden emme häntä minäkään pitäneet." (Jes. 53:3).
Kuinka toisenlaisia ovatkaan sellaiset, joilla ei tätä viheliäistä lihaosuutta ole koskaan ollutkaan, vaan ovat niin kuin psalmista näistä Jumalan tekemistä olennoista sanoo: "Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelijas liekitseväiseksi tuleksi." (Ps. 104:4). Tästä johtuen tuli Heprean seurakunnassa Jumalan Pojan arvon alennus ja väärä enkelien korostus:
Heprealaiskirjeen alkuosa torjuu Jumalan sanaan pitäytyen tämän väärän käsityksen. Kirjoittaja toteaa tosin äsken lainatun enkeleitä koskevan kohdan psalmeista todeksi, mutta jatkaa edelleen psalmia 45 lainaten: "Mutta (Jumala sanoo) Pojalle: Jumala! sinun istuimes pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen: sinun valtakuntas valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastit vanhurskautta, ja vihasit vääryyttä, sen tähden on sinun, oi Jumala; sinun Jumalasi voidellut iloöljyllä enempi kuin sinun osaveljes." (Hepr. 1:8-9)
Onhan toki Jumala paljon suurempi kuin enkeli, jonka Jumala on tehnyt. Jeesus tosin alennettiin vähäksi hetkeksi enkeleitten suhteen alemmaksi, (Hepr. 2:9) niin kuin myös psalmi 22 Jeesuksen suulla toteaa: "Mutta minä olen mato, ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylenkatse." (jae 7). Jumalan vanhurskas laki vaati, että lihassa tehty synti piti näin häpeällisellä tavalla myös lihassa sovitettaman, eli niin kuin kirjoittaja toteaa: "Että siis lapsilla on liha ja veri, niin on hän myös niistä osalliseksi tullut, että hän olisi kuoleman kautta hukuttanut sen, jolla kuoleman valta oli, se on: perkeleen. Ja päästänyt ne, jotka kuoleman pelvosta piti kaiken ikänsä orjana oleman." (Hebr. 2:14–15 ).
Tästä näemme, missä erinomaisessa asemassa uskovainen ihminen enkelien suhteen on, eli kuten kirjoittaja edelleen jatkaa: "Sillä ei hän koskaan enkeleitä päällensä ota, vaan Aabrahamin siemenen hän päällensä ottaa." (Hepr. 2:16) Pietarikin toteaa siitä taivaasta lähetetystä, Pyhän Hengen kautta julistetusta evankeliumista, joka tuo tämän Kristuksen sovintotyön meidän omaksemme, että sitä enkelitkin nähdä himoitsevat. (1. Piet. 1:12).
Sinä, epäuskoinen, ole kuuliainen ja tee parannus. Silloin sinäkin voisit tämän aarteen ottaa uskossa vastaan. Kannattaahan uskoa sellainen evankeliumi, jota enkelitkin himoitsevat, mutta eivät voi ottaa vastaan, kun heitä ei ole lunastettu.
Iankaikkista vaivan paikkaa ei ole valmistettu lunastetulle ihmiselle. Mutta apostoli Juuda kirjoittaa: "Ja ne enkelit, jotka ei alkuansa pitäneet, vaan antoivat ylös kotonsa, on hän kätkenyt pimeyteen iankaikkisilla kahleilla, suuren päivän tuomioon asti." (Juuda 8). Silti ei Jumalalla ole tullut hyvistä enkeleistä pulaa. Heitä on enemmän kuin pahoja. Jeesus sanoi alennuksen tielle lähtiessään: "Luuletkos, etten minä voisi vielä rukoilla minun Isääni, lähettämään minulle enemmän kuin kaksitoista kymmentä legiota enkeleitä? (Matt. 26:5). Jeesus ei silloin halunnut näitä käyttää. Mutta nämä kaikki ovat, veljet ja sisaret, meidän palveluksessamme, jotka autuuden perimme. Ei tarvitse tälläkään hetkellä kuolevaista ihmistä pelätä.
Ja kerran on edessä vielä ihanampi hetki: "Ja hän lähettää enkelinsä suurella basuunan äänellä, ja he kokoovat hänen valittunsa neljästä tuulesta, yhdestä taivasten äärestä niin toiseen." (Matt.24:31)
Pentti Sippola
Päivämies 29.9.1976