Vanha ketju, vaan kun sopii otsikoltaan, niin puhaltelen enimmät pölyt pois päältä ja jatkan tähän.
Mie olen tunnetusti sairastanut koko talven, kevään ja kesän, vuoron perään sikaflunssaa, reumailua, kuumeilua, muutama antibioottikuuri... On ollut niin vetämätön olo, että kotona ei ole kyllä saanut aikaan muuta kuin likavaatteet koneeseen - kotihoito on käydessään ripustanut ne, kun ranteissa on puristus- ja vääntövoima heikko ja nyt on
alojänne tulehtunut. Kotihoito myös imuroi kerran viikossa, mutta ne muut pölyt ja kaikki... Huh.
Sain jossain vaiheessa kesän alussa oivalluksen, että miehän pyydänkin tänne töihin pari rivakkaa teiniä pyyhkimään pölyt, pesemään lattiat ja jynssäämään kylppärin, kun ei kerran itse pysty. Saavat samalla vähän taskurahaa itselleen ja auttavat minua paljon. Arvelin, että uskovaisten perheiden tytöt kyllä ovat niin reippaan ja tekevän oloisia, että se rätti ja moppi kyllä pysyvät kädessä ja valmista tulee.
Ja niin tulikin.
Olin ajatellut nukkua sen aikaa kuumetta pois, vaan en malttanut, kun oli niin kivoja tyttöjä, 15-vuotiaita. Pieni asunto kun on, niin mukavasti pystyi jutustelemaan samalla, ja kyllä mie taas kerran ihmettelin sitä, että on lapsia ja nuoria, jotka osaavat katsoa silmiin, tervehtiä ja ovat sosiaalisia. Ei kyllä mittään valittamista. Olivat valmiita tulemaan toistekin tarvittaessa, kun sanoin, että varmaan ennen joulua ainakin, sen kolme-neljä kertaa vuodessa tarvis.
Hauskaa oli, että ne siivosivat kolme tuntia ja sitten viihtyivät puolitoista tuntia vielä lisäksi...
Minulla kun on noita pikkujyrsijöitä lemmikkinä, eli kaksi gerbiiliparia ja yksinäinen pikkuhamsteri, ja tytöt tykkäsivät niistä kovasti, niin saivat nekin kaikki huomiota oikein kunnolla. Sanoin, että niitä saa tulla leikittämään toistekin, ja kyllä nuo arvelivat tulevansa.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)