Weha kirjoitti:Kyllä mä ainaki kehtaan kieltäytyä kutsuilta tms,koska lampaat tarvitsevat aina ravintoa!Emme elä pelkästään leivästä...Haluan aloittaa oikein keskustelun tästä asiasta.On monasti niin, että on esim.syntymäpäiväkutsuja ja ihan seurojen aikaan myös.Silloinhan on oltava melkein poissa seuroista,jos ei voi ja kehtaa syntymäpäivä kutsuja kieltää.Tämähän ei ole laki.Niin,jos pääsee...Mut EI OLE LAKI. Siinä olen samaa mieltä.Ajattelen myös siten,että uskovaisen halun ja tarpeen lisäksi myös,kun puhujat ovat vaivautuneet tulemaan palvelemaan seurakuntaa,jopa pitkienkin matkojen takaa,olisi oikein ja kohtuullista tulla seuroihin,jos pääsee.
Kyllä ne ihmiset menevät sinne ilman minuakin,en ole saarnamies,eikä mua odottele sielä ketkään... Joskus harvoja pikku poikkeuksia lukuun ottamatta ja tänään meillä on Joulujuhlat Vaasan Ry:llä ja tais olla klo 15?
Mulla ei sitä pikku vihkosta enää oo kun lähetin sen isälle Thaimaaseen...
Vaikka ei kyll ollut mitään järkee,kun nyt oisin tarvinnut sitä itsekin,mut halusin et nekin näkis kuinka usein täälä seuroja pidetään ja missä paikoissa ym.Joo,joka toinenkerta tulee sellaiset fiilikset että olis jotain muka"pakko hoitaa".Joskus saattaa olla lähteminen kovan paikan edessä,sillä asuuhan se lihakin uskovaisessa.Sitten on tullut hyvä mieli kun on seuroihin päässyt kuulemaan sielun ravintoa...
Mut on mulla ollut oikeestikin niin kiireitä usein että en ole kerinnyt
Mutta jos ei jaksa,niin eihän siinä mitään ihmeellistä ole.Emmehän me mitään koneita olla! Mut jos se toistuu melkein joka kerta niin sit,olis hyvä pyytää toiselta uskovaiselta apua "mäessä ja selvittää mistä se väsymys johtuu.Onko se fyysistä vai henkistä?Silloin voi"tilata"vaikka itselleen oman puhujan kotiin! No en mä ainakaan vielä vois,kun mulla kissoja. Ne aina tervehtis kyllä vieraitakin ja jos vierailijoilla olis niille jotain rapisevaa tai kahisevaa niin... Olis kissoilla KISSANPÄIVÄT! Allegisilta ois pääsy kielletty...
Weha kirjoitti:
Ajattelen myös siten, että uskovaisen halun ja tarpeen lisäksi myös, kun puhujat ovat vaivautuneet tulemaan palvelemaan seurakuntaa, jopa pitkienkin matkojen takaa, olisi oikein ja kohtuullista tulla seuroihin, jos pääsee. Näin myös muiden kohdalla, jotka palvelevat seurakuntaa, mm. kuoroissa, keittiössä, isännöimässä yms.
..
Taavetti kirjoitti:Lapsuudestani 1940 -luvun lopulta muistan vielä ajan, kun kahden puhujan seuroissa toinen puhujista luki tekstin, josta toinen sitten saarnasi. Saarnavuoron vaihduttua esiluenta hoidettiin toisin päin. Sellainen tapa oli ennen yleistä, vaikka silloin en tiennyt sen syytä. Ehkä ajattelin vain puhujien äänivarojen tasaamista. Myöhemmin olen saanut tietää, että tapa sai alkunsa, kun Juhani Raattamaan näkö heikkeni, ettei hän enää jaksanut lukea.
Viimeksi tiedän siten menetellyn Taivalkoskella, kun siellä oli muistaakseni Päätalo päivien ohessa järjestetyt vanhan ajan seurat. Oikeat uskovaiset puhujat olivat muistini mukaan puhumassa, mikäli oikein muistan, toinen oli seurakunnan silloinen kappalainen, monien hyvin tuntema veli. Terveisiä vain, jos satut tätä lukemaan. Olemme muutamia kertoja nähneetkin siellä, paljon aikaisemmin olet itse käynyt meillä. Olit silloin opiskelemassa Keski-Suomessa ja veljeni kyydissä kävit meillä seurat pitämässä.
Joskus 1940 -50 lukujen taitteessa oli kotikylälläni seurat kesällä hyvin pienessä torpassa. Puhuja istui ja puhui pieneltä verannalta, kuulijoiden istuessa pihamaan kivillä ja muutamilla lankkupenkeillä. Emäntä keitti kahvia pienessä 5 neliömetrin tuvassa ja tarjoili sitä talonsa edessä. Sisälle ei seuraväki olisi mahtunutkaan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa