VL-FOORUMI

on mullaki ihmisiä joita en välttis haluais nähdä. ja erityisesti ärsyttää se et jotku ihmiset jotka toivovat ettei mulla ois yht kavereita tai ystäviä. tulevat juuri esim. sillo ku satun oleen yksin vaikka viime kesänäki suurimmaan osan ajasta olin kavereiden seuroissa. mut esim. olin kentll kvin syömäs ku ei ollut vanhemmat paikalla eiköh sillo kyseinen ihminen sattunut oleen ruokajonossa ja heti kyseisellä ihmisellä vahingoniloinen katse ja supatti kaverilleen jotain, musta kai

Sisarmaaria, ottaa semmoset rauhottavat kapselit vaikuttamaan että kulkee kentällä ihan tuiterissa niin ei kohtauksetkaan tunnu niin pahoilta. Tai en tiedä. Nyt ainakin oon vahvasti sitä mieltä etten mene.
Mä siks tästä puhun täälläki niin usein, kun pohjimmiltani haluaisin olla siel niinku muutkin, mutta koen itteni niin pahasti henkisesti raiskatuksi eräiden uskovaisten taholta, etten voi olla samassa paikassa kuin he. En tunne itseäni samanarvoiseksi muiden kanssa.
Tiedän, että olen Jumalan edessä samanarvoinen kuin muut, mutta oma huonommuuden tunne on vahvempi ja ylittää kaikki epätoivoiset vakuuttelut omasta tasa-arvoisuudesta.

Sinisíelu, sanoisinpa että on hyvä kun puhut täällä. Koko ahdistava asia voi saada erilaiset mittasuhteet, kun siitä puhuu.

Saatan myös itse jopa liioitella joskus jonkin asian hirveyttä (en tarkoita että sinä liioittelisit), ja sitten kuitenkin tehdä toisin, mitä ensin olen ajatellut. Rohkeutta voi saada vaikkapa siitä, että joku toinenkin tunnustaa samankaltaisen pelon/ahdistuksen tai vielä pahemman Tuo huonouden tunne on tuttu minullekin

Olisin ollut valmis maksamaan matkan mutta eipä poika lähde jos ei isäkään tule.
En nyt vaan pääse töistä irti vaikka haluaisinkin, joten en siis voi tulla. :mobr:
Olen ajatellut, että jos on Jumalan tahdon mukaista päästä suvareihin, niin sitten asiat järjestyy kyllä.
En todellakaan pistä hanttiin jos niin kävisi, mutta realismia on oltava eikä elettävä pilvilinnoissa tämänkään asian suhteen. :mote:

kicki kirjoitti:Ainahan sitä saa haaveilla, se on halpaa huvia, eikä maksa mitään. :-D

Niin, mutta sitten kun aika on ja huomaa ettei sitä pääsekään?
Turhaa sitä on itseään pettää uskottelemalla tilanteen olevan toinen kuin todellisuudessa on.
Mutta 2009 suvareihin voin jo lupautua. Sitten ei pitäisi ainakaan työn olevan esteenä... (näillä näkymin)

Tekisi mieli, mutta ei tiedä, olenko töissä vai työttömänä vai Hesassa.. Joka tapauksessa kannatan itse kunkin tavoitetta päätyä Sievin pelloille juhannuksen tienoilla. Ja niille, jotka eivät pääse paikan päälle, suosittelen lämpimästi nettiradiota, joka mahdollistaa kenties paremmat kuuntelumahdollisuudet kuin mikään hyvä paikka kentällä. Seuroihin sinne näet ensisijaisesti mennään, eikä kavereita katsomaan, että ovatko ne vielä tolkuissaan. Hyvä on kyllä ilmaus: JOS JUMALA SUO,...

Nepheg kirjoitti:

kicki kirjoitti:Ainahan sitä saa haaveilla, se on halpaa huvia, eikä maksa mitään. :-D

Niin, mutta sitten kun aika on ja huomaa ettei sitä pääsekään?
Turhaa sitä on itseään pettää uskottelemalla tilanteen olevan toinen kuin todellisuudessa on.
Mutta 2009 suvareihin voin jo lupautua. Sitten ei pitäisi ainakaan työn olevan esteenä... (näillä näkymin)

Tuli mieleeni, että onko pojallasi jotain kaveria tms. jonka kanssa voisi mennä heidän vaunulleen/teltalleen majoittumaan. En usko että pistäisivät vanhemmat pahakseen.

Minusta olisi kamalaa jos olisin lapsena halunnut suviseuroihin enkä olisi päässyt :sad: Onneksi aina pääsin. Vanhempani ovat yrittäjiä ja lomaa on vain ne minimivuosilomapäivät, mutta suviseuralomat suunnitellaan aina vuoden alusta asti valmiiksi.

Kun poika ei halua lähteä ilman muuta perhettä.
Tämä on ollut jo kauan tiedossa, ettei sinne päästä.
Jos suvareihin pääsee, niin se on kyllä sitten täysin Jumalan työ ja hänen tahtonsa mukaista.
Myöskään, jos ei pääse, niin sekin on hänen tahtonsa mukaista koska aikatauluja en voi rukata itse.

nyt pääsiäinen menny ohi ja mä taas jatkan suviseurojen odottelua. ja ehkä pitkästä pitkästä aikaa saan olla alusta loppuun asti eli to-ma ja eikä töihinkää heti suvareihin jälkeen jos saan sen loman sillo ku toivonut sen

Vois kans ehkä tulla. Pitää vielä miettiä.

Olisiko nyt, sen mukaan kuin kesähelteet antavat myöten, tarpeen miettiä, onko tapaamiselle tänä vuonna perusteita ja mahdollisuuksia? En viittis sitä enempi kysellä, ettei minua luultaisi palsta-addiktiksi, mutta suvarithan lähenevät ylen nopiasti. Viime vuonna tavattiin sunnuntaina kello 11:45, minkähän lipun juurella se silloin olikaan?

No no, ei muut jaksa näköjään tätä asiaa miettiä vielä. Olen minäkin odotellut tähän ketjuun viestejä, vaikka en itse olekaan paikalla.
Tiedän erään ihmisen, joka kaipaa mua silloin sinne. Neljävuotias kummipoikani.

Aika toden näköistä on että, en pysty tulemaan Sieviin, jos nyt ei ihan ihmeitä tapahdu.

Mutta onneksi kuuluu radiosta ja netistä. Olisi ollut ns. juhlaseurat, kun elämäni ensimmäisissä suviseuroissa olin Sievissä 1976. Silloin palelin teltassa yöllä, kun lämpötila laski pakkasen puolelle. Piti mennä ostamaan toppatakki ja pipo kun makuupussissa ei ollut huppua. Alle hommasin tyrox-levyjä lämmön lisäämiseksi.

Mutta te jotka pääsette Sieviin, nauttikaa

suviseuroihin olen ilmeisesti jo tiistaina su lähen pois. tapaamisesta en tiedä voi olla etten uskalla tulla kurkkiin sinne.

Hedelmä, nettituttujen kanssa tapaamiset ovat todella jännittäviä. Olen ollut sellaisissa muutamia kertoja, mutta kun harjoittelee, niin ehkä seuraavassa tapaamisessa ei jännitä enää niin paljon. Sellaisessa kohtaamisessa on kaikenlaisia odotuksia, jännitteitä ja pelkoja, niin se ei ole mitään helppoa. Ja jos sattuu vielä ujo ja hiljainen olemaan, niin vielä vaikeampaa.

Luinkohan liian huolimattomasti, kun en huomannut ehdotettua tapaamisen aikaa ja paikkaa. Ehdotanpa siis tässä ja teen eri avauksenkin. Ajattelin sunnuntaina joko kello 12.00 sopisi, niin ehtii Jumalanpalveluksen jälkeen ja ennen radiointia. Tai ehkä radioinnin jälkeen, jos se tuntuisi paremmalta ajalta.

Ehdottakaa sopivia paikkoja, kenties jonkin lipun luona tai???