VL-FOORUMI

miten totta on se, että taivaan Isä vahvistaa sananpalvelijansa kautta meidän kuulijoiden uskoa ja antaa puhuttavaa kuulijoitten tarpeen mukaan. Tänään on vietetty lasten ja enkeleiden päivää ja tekstinä oli se tuttu kohta Raamatussa, jossa Jeesus asettaa pienen lapsen suurimmaksi taivasten valtakunnassa. Tässä seurapuheessa minä sain kuulla , että jos epäuskoisille vanhemmille on saanut syntyä tällainen taivaan lahja, minä uskovaisena isoäitinä voin aivan hyvin lähestyä tuota pientä lastenlastani ja taivaan tainta tervehtimällä uskovaisten tervehdyksellä alusta pitäen ja siunata evankeliumin siunauksella. Olin joskus mielessäni tuota pohtinut etukäteen, miten tällaisessa tilanteessa uskovaiset yleensä menettelevät ja nyt sain siihen vastauksen , joka vastasi aamenta omassa sydämessäni. Viikon päästä on tarkoitukseni mennä vierailemaan pienokaisen kotona ja se hetki tulee olemaan ikimuistoinen kun saan sulkea hänet syliini.

vanamo.n kirjoitti:Tänään on vietetty lasten ja enkeleiden päivää ja tekstinä oli se tuttu kohta Raamatussa, jossa Jeesus asettaa pienen lapsen suurimmaksi taivasten valtakunnassa. Tässä seurapuheessa minä sain kuulla , että jos epäuskoisille vanhemmille on saanut syntyä tällainen taivaan lahja, minä uskovaisena isoäitinä voin aivan hyvin lähestyä tuota pientä lastenlastani ja taivaan tainta tervehtimällä uskovaisten tervehdyksellä alusta pitäen ja siunata evankeliumin siunauksella.

Kummina olen miettinyt samaa. Pikkuista veljentyttöä haluaisin tervehtiä noin ja välittää hänelle tätä elävää uskoa. Mietin vain, hämmentyykö pieni siitä tai kuinka lapsen vanhemmat suhtautuvat siihen. Kun tavallaanhan se on poissulkeva tervehdys niille, joita ei sillä tervehditä. Vaikka joskus tuntuu, että niitä terveisiä Jumalalta pitäisi viedä ja Jumalan rauhaa kertoa nimenomaan epäuskoisille...

Sitten vielä sekin, että jos vanhemmat uskovat "peruskirkollisesti", niin voinko kummina olla haitaksi sekoittamassa lapsen uskomista, kun kotona ei kuitenkaan ajatella ja uskota samoin. Siis mietin, että jääkö lapsi yksin hämmennyksen ja kysymysten kanssa, kun koti ei tue sitä samaa opetusta. En tiedä. Kun on itsekin uusi tässä uskossa...

Niin itselläni on tietysti vähän erilainen lähtötilanne, kun poikani on ollut uskomassa ja vasta rippikoulun jälkeen teki oman valintansa ja meni maailmaan. Mutta arvaan, että joudun kokemaan vielä monta surullista hetkeä tuon suhteen, kun luemme Raamatusta kohdan pienen lapsen pahentajista, joille Jeesus langetti myllynkivituomion. Ja televisio monine lastenohjelmineen tulee olemaan oman lapsenlapsenikin elämässä se, jonka kautta epäuskoiset vanhempansa ymmärtämättömyydessään pahennuksen aikaan saattavat. Mutta se että pienokaista tervehdin uskovaisten tervehdyksellä ei heille varmaankaan ole pahennukseksi. Kyllä hekin sen verran laidasta ymmärtävät, että lapsi on uskovainen. Sinulle toivon nyt tuossa kysymyksessäsi uskovaisilta neuvoja, miten he asian ymmärtävät. Avoin keskustelu asiasta kummilapsesi vanhempien kanssa lienee ainakin paikallaan.