Kirjoittaja Jani_S » 23 Helmi 2009, 18:14
Varmasti eivät tunnu mukavilta sellaiset kysymykset, joiden takana mahdollisesti on muuta kuin aitoa iloa kysyttävän menestyksestä tai sydämestä lähtevää myötämurhetta koettelemuksista. Mutta älä murehdi Tero äläkä jää kantamaan kaunaa, vaan anna taitamattomalle kysyjälle se heikkous anteeksi. Jos piikittelevät kysymykset toistuvat, niistä voi myös siveydessä huomauttaa.
Luterilainenkin työmoraali on mielestäni aivan hyväksyttävä käsite, vaikka siihen ei ole ainakaan ennen muinoin kuulunut käsite työn hedelmien ja uskon määrän suorasta suhteesta. Kalvinistisessa kristillisyydessä lakihenki on valitettavasti päässyt jo alussa sekoittumaan sen verran kristityn oikeaan vapauteen, että on jäänyt vaatimus uskon näkymisestä, toisin sanoen hedelmiä on vaadittu. Sen verran reformoidutkin ymmärsivät, että oikea usko tekee hedelmää, mutta kun niitä ei syntynyt hengellisesti, otettiin ajallinen elämä avuksi sekä uskon mittariksi. Tällainen ajattelu on aina torjuttu Jumalan valtakunnassa, vaikka sielunvihollinen varmasti ehtii kauppaamaan sitä jokaiselle menestyksen hetkellä. Samoin vihollinen soimaa huonoina päivinä, että "sinulle ole kyllä lainkaan uskoa, näkeehän tuon jokainen, ettei Jumala sinua siunaa".
Jumalan armolapsi saa yhä olla vapaa ja tyytyä siihen ajalliseen osaan, jonka Jumala näkee hyväksi hänelle antaa. Joka tuntee suuruutta Jumalan lasten laumassa, muistakoon, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.