Lapset Ja Vanhemmat kirjoitti:Eräällä rantakalliolla istui pieni tyttö, Hän oli
orpo, äiditön ja eleli mökissä isän kanssa, joka oli kalastaja,
Kerran oli isä taasen tapansa mukaan lähtenyt
merelle, Silloin nousi sakea sumu. Tyttönen pelkäsi,
ettei isä osaakaan kotiin, Mutta hän keksi keinon,
meni rantakalliolle ja huuteli sumuiselle merelle: »Isä,
souda tännepäin, täällä on koti». Isä oli soutanut
meren ulapalle päin, sillä hän oli eksynyt, Mutta silloin
kuuli hän lapsen äänen: »souda tänne», ja niin osasi hän
kotiin. Sanoin kuvaamatonta iloa tuntien sulki hän
lapsen syliinsä, sillä hän tiesi pelastuneensa varmasta
kuolemasta. Ja lapsi tuli hänen pelastajakseen myöskin
hengellisestä kuolemasta, sillä tyttösen sairasvuoteen
ääressä tuli isä kääntymykseen. Kun lapsi kuoli ja
isä tuli häntä hautaamasta, sanoi hän: »Nyt hän siellä
taivaan rannalla istuu ja huutelee minulle: Isä, souda
tännepäin, täällä on koti!»
Lähetetty: 09 Touko 2016, 14:02