Laestadius on kannustava esimerkki 2OOO-luvun uskovaisille

Kirjoituksia etsikkoaikamme aamunkoiton uskovaisilta 1800-luvulta 1940-luvun vuosikymmeniin

Laestadius on kannustava esimerkki 2OOO-luvun uskovaisille

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Huhti 2019, 20:07

24- 10.11.1999

LARS LEVI LAESTADIUKSEN SYNTYMÄSTÄ 200 VUOTTA


Lars Levi Laestadius syntyi 10.1.1800 Pohjois-Ruotsissa Jäkkvikissä, Arjeplogin pitäjässä. Hän suoritti Uppsalan yliopistossa ylioppilastutkinnon ja aloitti pappisseminaarin 21-vuotiaana.

Luonnosta kiinnostuneena hän vaelsi kesäkuukausina Lapin erämaita, keräten tuhansia kasveja. Pappisvihkimyksen hän sai Härnösandin tuomiokirkossa vuonna 1825. Kaaresuvannon kirkkoherrana hän oli 1826 - 1849. Sen jälkeen hän toimi Pajalan kirkkoherrana kuolemaansa 21.2.1861 saakka.

Laestadius oli toiminut pappina kaksikymmentä vuotta, kun hänen tuntonsa heräsi. Hän havaitsi, että häneltä puuttui elävä usko. Åselessa hän kohtasi brandellilaiseen uuslukijalaisuuteen kuuluneen saamelaisvaimon, joka julisti hänelle evankeliumin uudenvuodenpäivänä 1844.

Laestadius ryhtyi saarnoissaan julistamaan samaa evankeliumia, jonka kautta itse oli saanut uskon. Kohta alkoivat suuret herätykset.




Laestadius on kannustava esimerkki 2OOO-luvun uskovaisille nuorille

Laestadius -luento Pihtiputaalla

Pihtiputaan Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhlan toinen osa toteutui sunnuntaina 24. lokakuuta, kun Seppo Lohi piti Pihtiputaan ala-asteella luennon Laestadiuksen elämästä. Luentoa oli saapunut kuuntelemaan salillinen kiinnostuneita, joukossa runsaasti kyläläisiä. Luennon kahvitilaisuuden jälkeen väki kokoontui saliin esittämään kysymyksiä luennoitsijalle.

Monet kysymyksistä käsittelivät lestadiolaisuuden ja ympäröivän yhteiskunnan suhdetta. Keskustelu oli avoin, ja siinä korostui, kuinka lestadiolaisuudessa perheen merkitys on säilynyt koko liikkeen historian ajan muuttumattomana.

Pihtiputaalla lestadiolaisuus on kiinnostavaa myös siksi, että paikkakunta ei kuulu liikkeen varsinaiseen vaikutusalueeseen. Seppo Lohi totesi, kuinka lestadiolaisuus on painottunut Pohjois-Suomeen ja muuttoliikkeen myötä myös Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Lestadiolaisuus on myös ainoa vanhoista herätysliikkeistä, joka on säilyttänyt alkuperäisen identiteettinsä 150-vuotisen historiansa aikana. Tuolloin, vuonna 1846, herätykset puhkesivat ja lähtivät liikkeelle saamelaisväestön keskuudessa Ruotsin pohjoisimmasta kolkasta.

Laestadius ei perustanut liikettä

Pappi ja kasvitieteilijä Lars Levi Laestadius toimi tunnollisena ja ahkerana Ruotsin kirkon pappina kaksikymmentä vuotta, ennen kuin hänen tuntonsa heräsi ja hän havaitsi, että häneltä puuttuu elävä usko. Sairastuttuaan vakavasti hän alkoi tuntea, kuinka hänenkin pitää kerran ylittää kuoleman virta, ja häneltä puuttuu "uimataito". Lisäksi häntä puhutteli vakavasti hänen kolmivuotiaan poikansa kuolema. Ollessaan heränneellä tunnolla tarkastusmatkalla Åselessa hän kohtasi brandellilaiseen uuslukijalaisuuteen kuuluvan saamelaisvaimon, jota hän nimitti Mariaksi. Tämä saamelaisvaimo, Milla Clementsdotter, julisti hänelle evankeliumin uudenvuodenpäivänä 1844. Laestadius ei siis ollut laestadiolaisuuden perustaja. Hän ei myöskään ollut uskonpuhdistaja. Kuitenkin hänellä oli merkittävä viestinkantajan tehtävä.

Saarnoihin tuli uutta väriä

Palattuaan kotiseurakuntaansa Kaaresuantoon kului puolitoista vuotta, ennen kuin ensimmäiset herätykset alkoivat. Kevättalvella 1846 kirkkoon virtasi väkeä jo naapuriseurakunnistakin. Oli paljon parannuksen tekijöitä. Lapin historian merkittävää ilmiötä, lestadiolaista herätystä, Seppo Lohi vertasi "pienestä tunturipurosta kasvaneeseen vuolaaseen kevättulvaan". Vaikka herätys alkoi nimenomaan Ruotsin Lapissa, muodostui Suomesta varsin pian herätyksen pääasiallinen levittäytymisalue.


Laestadiuksen esimerkki on kannustava

Luentoa seuranneessa keskustelussa todettiin herätysliikkeemme suhteen luterilaiseen kirkkoon olevan hyvän. Laestadius oli luterilaisen kirkon pappi, ja palveli kirkkoaan uskollisesti. Toiseksi kansankirkollamme on oppi, joka voidaan hyväksyä. Niinpä luterilaisella kirkolla on liikettämme suojaava merkitys. Luennon sanomasta tämän päivän ihmisille Seppo Lohi totesi, että uskovaisten on hyvä tuntea etsikkoaikansa historialliset juuret. Laestadius ei keksinyt uutta herätysliikettä. Saatuaan parannuksen armon, hän kertoi löydöstään muille.

Historiassa tunnetaan useita eri nimiä uskovaisten muodostamalle seurakunnalle. Nyt nimitämme liikettämme lestadiolaisuudeksi. On tärkeä kertoa uskostaan muille. Evankeliumin sanoma ei voi välittyä, jos uskovaiset eivät tätä tehtävää hoida. Laestadius oli aikansa merkittävimpiä tiedemiehiä: Hänen kasvitieteelliset tutkimuksensa olivat aikansa huipputiedettä.

"Laestadiuksen monipuolinen tieteellinen asiantuntemus, kielitaito, uutteruus ja kansainväliset yhteydet, ovat kannustavana esimerkkinä 2000-luvun nuorelle uskovaiselle sukupolvelle, joka puhtaalla omallatunnolla voi rehellisesti ja rohkeasti myös tulevaisuudessa kutsumuksensa täyttää," kertoi Seppo Lohi kuulijoilleen.

Päivämies 10.11.1999
Teksti: Arto Paavola


Taavetti on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 09 Huhti 2019, 20:07
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Paluu Etsikkoaikamme aamunkoitosta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron