Kirjoittaja Taavetti » 02 Joulu 2018, 20:32
Kun ”raivoava myrsky” kulki Iijokilaaksossa
Juhani Raattamaakin kävi Iissä – Laestadiolaisen herätysliikkeen ensi satoa Iissä
Iin seurakunnassa suoritettiin v. 1862 piispantarkastus. Tässä tarkastuksessa ilmeni, että seurakunnassa oli uskovaisia, jotka ”ylpeilevät hengellisistä lahjoistansa, ylönkatsovat muita....,» niin kuin tarkastuspöytäkirjassa mainitaan. Lainaamamme arvostelun sana tarkoittaa ehkä seurakuntaan murtautuvaa, laestadiolaista herätysliikettä.
Kaikkein ensimmäisiä uskoon tulleista oli Johan Paakkonen eli Paakkola, joka aikaisemmin levitti Lutherin kirjoja ja erikoisesti kerrotaan, että rovasti F. G. Hedbergin ”Kristillisiä sanomia.” Piispantarkastuspöytäkirjassa kerrotaan, että Paakkonen on uuden hengellisen liikkeen johtomies. Hän oli silloin jo koko sydämestään lestadiolaisessa herätysliikkeessä mukana.
Iin Haminaan voimakkaana levinnyt herätys tempaisi myös pitäjänsuutarin tyttären Maria Gustaava Palmgrenin mukaansa. Hänkin oli tätä ennen ollut evankelisen liikkeen ystävä ja tutustunut Hedbergiin henkilökohtaisesti Turussa. Hän asui myöhemmin vuosikausia seurakuntahuoneella, joksi Etukadulla sijaitseva käräjähuone muuttui.
Ensimmäisten joukossa on vielä mainittava sotilas Gustaf Kurtti ja neiti Valborg Kauppila. Heidät vihittiin avioliittoon helmikuun 13 päivänä 1856 Kuokkalan kappalaisen pappilassa. Vihkimisen toimitti kappalainen Johan Mikael Stenbäck, joka tuli v. 1843 Iin kappalaiseksi ja jonka mukana Iin seurakuntaan saapui ensimmäinen viesti Pohjanmaan herännäisyydestä. Kustu ja Valpuri Kurtti olivat avioliittoon mennessään Stenbäckin heränneitä ystäviä, mutta heistä tuli Iin Haminan ensimmäisiä lestadiolaiskristittyjä, joiden luona pidettiin kotiseuroja.
Niin kuin olemme nähneet, sai sai lestadiolaisuus ensi jalansijan sellaisten henkilöitten parissa, jotka olivat jo ennen sen saapumista alkaneet kysellä sielunsa pelastusta. Alarannalla, Iijoen suupuolessa, oli ollut havaittavissa herännäisyyden vaikutusta ja Haminassa taas evankelisen liikkeen vähäistä toimintaa. Kun sitten tunnettu heränäisjohtaja Frans Oskar Durchman v. 1869 tuli Iin seurakunnan kirkkoherraksi, levisi lestadiolaisuus "raivoavan myrskyn tavoin Iijokilaaksossa. Seurakunassa kävivät monet tunnetut saarnamiehet kuten Iisakki Huhtasaari, Niiles Rapp, Gustag Skinnari, Eero Savilaakso, Antti Tyvi ja useat muut. Juhani Raattamaakin Oulun matkallaan v. 1877 pysähtyi Iissä. Innokkaimpia ja toimellisimpia kristittyjä olivat jahtimies Gustaf Bergren, joka perheineen asui myös seurahuoneella. Kustu ja Anna-Pieta Viinamäki sekä Alarannalla päin Jaakko Eilala, Matti Kaisto ja monet muut.
Uutta eloa Haminan ja koko Iin hengellinen elämä sai v. 1868, jolloin 1800-luvun viimeinen kirkkoherra Johan Fredrik Thauvon saapui Iihin. Hän oli jo Puolangalla ollessaan tullut elävään uskoon. Emäntä Maria Kustaava Kurttila. os. Argilander, joka Thauvonin aikana oli n. 20 vuotta Iin pappilassa, kertoi aikoinaan tämän kirjoittajalle seuraava: "Sekä rovasti että rovastinna olivat Iihin tullessaan kristitttyjä. Puolankalainen talonpoika heille ensi kerran evankeliumin saarnasi. Tämä mies oli mitä tervetullein vieras Iin pappilassa. Hän tulikin usein keväisin tukkilautalla Iijoen vesistöä myöten." Myöhemmin on kamreeri Edvard Merikari, joka jo lapsuudesssaan pääsi tuntemaan Thauvonit, varmistanut tämän tiedon.
Rovasti Thauvon oli toiminnan mies. Hän oli ahkerasti liikkeellä laajassa seurakunnassaan. Hänen tyttärensä Sally mainitsee tästä asiasta eräässä kirjeessään: "Matkat virkistävät kovin isää, aika käy hänelle pitkäksi toimettomana.» (22. 10. 1886). Haminan seurahuoneen hyväksi Thauvon uhrasi paljon varoja ja työtä. Itseään säästämättä hän kävi sairaakäynneillå vaikean isorokkoepidemiankin aikana. Hänen kestävyyttään kuvaa Sally seuraavasti: "Pappa sai saarnata yksin ja jakaa Herran ehtoollisen. Heitä oli kaksikymmentä pöydällistä. Ukko oli väsynyt kun tuli kotiin, mutta hän lähti kuitenkiun parin tunnin levon jälkeen Karjalankylään (nykyiseen Yli-Iihin) kastamaan lapsia.» (12. 19. 1886).
Iin kirkonkylän Rauhanyhdistyksen 40-vuotis taipaleelta esitän seuraavaa:
Yhdistyksemme perustavaan kokouksseen joulukuun 12 päivänä 1926 oli kokoontunut eri puolilta pitäjää joukko jumalanlapsia keskustelemaan rauhanhdistyksen perustamisesta. Yksimielisesti päätettiin perustaa Rauhanyhdistys, ja yhdistyksen nimeksi tuli Iin Kirkonkylän Rauhanyhdistys r.y.
Tämän perustavan kokouksen ovat omakätisesti allekirjoittaneet seuraavat henkilöt: Reino Tervo, Juho Jalkanen, Kalle Kaisto, Hugo Veijola, Ida Kurttila, J. Mäkipaaso, Sipora Veijola, Kalle Kurtti, Emmi Kuninkaanniemi, Juho Liedes, Briita Hätälä, Aleks Niskasaari, J. Hätälä, V. Junnunkauppi, Kustaa Dahl, Jaakko Kurttila, Eino Jurvakainen, Hilda Hiivala, Santeri Tapio, Kalle Dahl, Heikki Puolakka, V. Onnela, A. Onnela, Hilma Anttila, Ida Eilala, Kalle Saarela, Fanni Tervo, Aino Lantto, Liisa Tolkkinen, Sofia Savilaakso, Anna Kurtti, Maria Räihä, Hanna Dalh, Maiju Hirvonen ja T. Nousiainen.
Yhdistyksemme perustajajäsenistä on vielä elossa Sipora Veijola, Hilma Anttila ja Ida Kurttila, kaikki toiset jäsnet ovat vuorollaan siirtyneet odottamaan jumalanlasten ylösnousemisen ihanaa aamua.
Tässä kokouksessa valittiin yhdistykselle ensimmäinen johtokunta, mihin valittiin seuraavat henkilöt: Kalle Kurtti, Reino Tervo, Kustaa Dalhl, Anna Kurtti, Jaakko Kurttila, Kalle Kaisto, Juho Mäkipaaso, Juho Juntunen ja Ida Kurttila.
Ensimmäinen johtokunta on kokoontunut kahden päivän kuluttua valitsemaan virkailijat: puheenjoht. Kustaa Dahl, varapuheenjoht. Kalle Kaisto, kirjuriksi Jaakko Kurttila, rahastonhoit. Kalle Kurtti ja taloudenhoit. Reino Tervo.
Jo aikaisemmin, kun yhdistyksen perustava kokous pidettiin, oli jo kristityitä kokoontunut keskustelemaan uuden ja tilavamman seurahuoneen rakentamisesta. Tämä kokous on pidetty Haminan vanhalla seurahuoneella 3 päivänä tammikuuta 1926, täällä on varmaan monta jumalanlasta minun kanssani, jotka ovat olleet mukana seuroissa vanhalla seurahuoneella. Muistan, kuinka pienenä poikana ollessani äidin ja isän kanssa seuroissa, menin puhujakorokkeen alle nukkumaan, usein siellä sai herätyksen puhujasedän anturasta.
Pikän keskustelun jälkee todettiin, että tälle vanhalle seurahuoneelle eivät mahdu kaikki sanan kuuloon pyrkivät ihmiset, ja päätettiin, että on saatava uusi isompi seurahuone. Tarkoituksen toteuttamista varten valittiin valiokunta rakennushankkeen eteenpäin viemiseksi.
Tammik. 28 p:nä 1926 valittiin seurahuoneen rakennustoimikunta, mihin nimettiin suuri joukko uskovaisia. Rakennustoimikunta on toiminut erittäin tarmokkaasti, koska jo samana vuonna marraskuulla Seurahuone vihittiin tarkoitukseensa. Tässä talossa on sen jälkeen ahkeroitu pitää seuroja, sen mukaan mitä Jumala on ajallansa antanut lapsialleen voimia seurojen järjestämiseen.
Oman paikkaunnan evankeliumin julistajia on täällä ollut vähän. Mainitsen kuitenkin sellaiset puhujat kuin Jaakko Kanniainen, Jaakko Syrjälä, Heikki Kleemola, Antti Keränen ja nyt viimeksi oli täällä rakas veljemme opettaja Pauli Korteniemi.
Vuonna 1950 tuli tänne kirkkoherraksi rakas veljemme lääninrovasti Kullertvo Hulkko. Hän oli keskuudessamme vuoteen 1959 saakka. Erikoisesti on jäänyti mieleen Kullervo veljen saarnoista se, että hän ei koskaan jättänyt saarnaamatta sitä kalleinta: "Poikani ja tyttäreni, ole hyvässä turvassa, sinun syntisi annetaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä." Tämä on se evankeliumin ydin, mikä aina lohduttaa ja virvoittaa täällä synnin maassa matkaavaa jumalanlasta. Vielä Ouluun muutettuaan kävi Kullervo-veli usein seuroissamme evankeliumia julistamassa. Muistamme sen rippisaarnan, minkä hän piti viime vuoden helluntaiseuroissa. Se saarna oli kuin hyvästijättöpuhe Iin kirkossa oleville sanan kuuntelijoille. Tahdomme Jumalaa kiittäen muistaa sitä työtä, minkä Kullervo-veli suoritti keskuudessamme.
Olen tallettanut Päivämiehen numeron vuodelta 1955 huhtikuun 29 päivältä. Siinä Kullervo Hulkko on kirjoittanut Iin varhaiskristillisyydestä. Mainittakoon, että Kullervo Hulkko on kirkonkiroista tutkinut, että seppä Jaakko Högman, joka muutti Iistä. Jyväskylään, neuvoi täältä Paavo Ruotsalaista uskoon: »Yksi sinulta puuttuu, Kristuken sisäinen tunto."
Iin kirkonkylän Rauhanyhdistyksen johtokuntaan kuuluvat tällä hetkellä seuraavat sisaret ja veljet: Kalle Liedes puheenjohtajana, Antti Rautakoski varapuheenjoht., sihteerinä Helvi Niskala, rahastonhoitaj. Elma Kova ja taloudenhoit. Arvid Alajakku, muina jäseninä Aino Puolakka, Oiva Aalto ja Kalle Kaisto.
Rakas taivaallinen Isämme, me kiitämame siitä suuresta armostasi, mitä olet osoittanut tämän rakkaan kotiseutumme langenneita lapsiasi kohtaan, että olet lähettänyt tänne evankeliumisi ja antanut sen säilyä täällä puhtaana näinkin pitkäsi ajan. Rakas taivaallinen Isämme, älä ota vielä kynttilää, anna edelleenkin eläväksi tekevän evankeliumin kaikua niin, että nekin ihmislapset, jotka nyt sulkevat korvansa, alkaisivat kysellä, mitä meidän tulisi tehdä, että me autuaiksi tulsimme. Vielä me rukoilemme: siunaa ja vahvista lapsiasi ja anna Jumalan valtakunnan työlle siunauksesi täällä Iijokilaaksossa.
Päivämies 3.6.1966
Taavetti on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo 02 Joulu 2018, 20:32
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4