VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 19 Kesä 2018, 03:41

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 1 viesti ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Synnin tunnustus
ViestiLähetetty: 17 Syys 2014, 12:53 
Poissa
vakiintunut
Avatar

Liittynyt: 24 Loka 2005, 04:46
Viestit: 148
Paikkakunta: kotimökki
Synnin tunnustus

N•o 7 —1974
Jeesus sanoo: Joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt. Joh. 3.21.


Tässä nähtävästi kallis Vapahtajamme puhuu näillä kalliilla ja voimallisilla sanoilla synnintunnustus-opista. Siitä puhutaan monessa muussakin Raamatun paikassa.
KUN IHMISEN VÄÄRÄ kunnia ja ahneuden henki ovat siinä kohdassa tien monelta, hyvinkin monelta, pystyyn nostaneet, lienee tarpeellista tässäkin asiassa sanoa joku neuvon sana, ettei kukaan kalliisti lunastettu jättäisi autuuttaan ahneuden tai kunnian taakse.
TÄMÄNKIN KALLIIN etsikkoajan kokemus todistaa, että monelle on tullut iankaikkinen vahinko sen tähden, että on jättänyt asiansa korjaamatta. Kun Jumala herätti omantunnon, vaikutti kalliin uskon vanhurskaudessa ja tulivat oven, Jeesuksen, kautta yhteen lammashuoneeseen, niin olisi sellaisten pitänyt halvatun miehen tavalla kantaa syntivuodetta kaikkien nähden. Mutta siinä teki ahneuden ja kunnian rietas kovan riidan, voitti ja niin vei takaisin maailmaan.

KOKEMUS TODISTAA, että jos ei kilvoittele puhtaalle tunnolle, niin ei saa pysyväisesti nauttia oikeaa sielun rauhaa. Sillä vaikka synnintunnustus ei ole omantunnon puhdistus, Jeesuksen veri on se, joka puhdistaa omantunnon kuolevaisista töistä elävää Jumalaa palvelemaan, silloin kun synnit anteeksi annetaan ja ihminen sen uskoo, mutta rippi on omantunnon rauhan tähden jokaisen tehtävä, kun siihen on aikaa ja tilaisuutta, jos tahtoo autuaaksi tulla. Ryövärillä ja monella marttyyrillä ei ollut siihen aikaa, kun surmattiin heti uskottuaan, mutta kuitenkin menivät ilolla kunniaan.
MUTTA JOS IHMINEN osoittaa tottelemattomuutta Pyhän Hengen äänelle, niin tunto pimenee ja hengen nuhteet vähitellen katoavat, vihollinen ryöstää uskon ja tunnustuksen pois joko varemmin tai myöhemmin ja siten joutuu kaksin kerroin tuomion alle. Oi onnetonta, kun tiesi Herransa tahdon, eikä tehnyt! hänen pitää paljon haavoja kärsiä.

Tapahtuu usein, että suuret laumat tulevat maailmasta kristityksi, varsinkin nuoria. Mutta mikä onneton vahinko, kun muutaman kuukauden kuluttua ei ole monta enää uskomassa noista, jotka äsken uskoivat ja vuodattivat katumuksen kyyneleitä uhraten rukousuhria suuren ristinkantajan ja orjantappuroilla kruunatun kuninkaan jalkain juuressa. Ja mikä oli syynä, että ne hyvät tunteet ja sydämen liikutukset tämän maailman turhissa menoissa katosivat? Syy oli siinä, että sydän jäi muuttumattomaksi, lunastushinta ei tullut kalliiksi, ei uskottu niin paljon, että maksoi mitä maksoi, tahdon autuaaksi tulla. Maa jäi kivistöksi, niin kuin Vapahtaja sanoo kylväjän vertauksessa, ei louhittu totuuden rautakangilla kiviä pois, nuoruuden synnit jäivät tunnustamatta, vaikka ne anteeksi annettiin. Vanhempia, joiden olisi ollut vielä varkauden ja petoksen synnit ym. julkituotavat, otti rietas kiinni sanoen: Sinä tulet köyhäksi, jos väärintekosi maksat, vieläpä tulet kunniattomaksi, sillä sinuahan on pidetty rehellisenä ja kunnollisena ihmisenä. Ahneuden ja kunnian rikkaruohot rupesivat kasvamaan rinnan hyvän siemenen kanssa, mutta rikkaruohot voittivat hyvän siemenen ja niin se tukahutettiin, eikä kantanut pysyväistä hedelmää. Muutamat taas ovat koettaneet tunnustaa joitakin syntejä, vaan ei kuitenkaan kaikkia ja sen vuoksi eivät ole nauttineet todellista sielun rauhaa. Ovatpa vielä "muutamat kuolinvuoteellaan korjanneet asioitaan. Ei pitäisi kenenkään jättää asioitaan sinne asti, se on kovin vaarallista.
Muutamat taas koettavat nimettöminä jokapäiväisten puutosten kanssa usein rukoilla anteeksi tehtyjä syntejä saadakseen tunnon rauhan, mutta vähän päästä ovat taas pimeyden työt vaivaamassa tuntoa ja niin muodoin ei herännyt tunto saa lepoa. Kokemuksesta olen tullut huomaamaan, että vanhain ja kokeneitten pitäisi auttaa ja kehottaa äsken tulleita heti tunnustamaan ne synnit, mitkä tunnolle kirkastuvat. Se ei ole pakkorippiä, niin kuin joskus tahdotaan sanoa, vaan samaa opetusta, mitä Pyhä Henki sisällisesti kirkastaa. Se on pakkorippiä, jos vaaditaan tunnustamaan ettempi kuin tehty on, kuten usein tapahtuu ja sillä kyllä on monesti heikot omattunnot ainaiseksi turmeltu.

KUN veriylkä armossaan ja laupeudessaan itselleen mustan morsiamen kihlaa, silloin on tunto hellä ja valoisa. Useimpien, jotka ovat paljon kuulleet evankeliumia ja saaneet opin valon, että kyllä tietävät, mitä on tehtävä, pitääkin enimmästi ruveta uskosta elämään ilman suurempia armontuntemisia. Ne taas, jotka pimeydestä tulevat vähällä evankeliumin kuulolla, saavat useimmin Yljän kihlauksen tuntemisissa olla joko enempi tai vähempi aikaa, etteivät pimeyden työt ilmesty ennen kuin kihlauksen tunteminen katoaa. Silloin tulee yksin uskosta elämään. Vanhurskaan pitää elämän uskosta.

KUULEE maailmassa sanottavan: kaikilleko pitää tunnustaa? Tietysti jokaiselle, kenelle vain on vääryyttä tehnyt. Ensin rippi-isälle kaikki synnit, millä on Jumalaa vastaan rikkonut ja jotka tuntoa vaivaavat, ja sitten asianomaiselle, jos siihen tilaisuutta on. Jos se, jolle vääryys on tehty, ei elä, eikä hänellä ole perillisiä, voi vääryydellä saadun tavaran antaa vaivasten hyväksi ja niin tuntoaan keventää. Kenellä taas ei ole varoja siihen, olkoon vapaa, kun vain on tunnustanut asiansa. "Joka Pahat tekonsa tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupeus, mutta joka ne kieltää, ei hän menesty." (Snl. 28:13). "Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin Jumala on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä." (1. Joh. 1:9)." Tunnustakaa toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaa toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljon, koska se totinen on." (Jaak: 5:16)

Näin ovat entiset pyhät saaneet sielun terveyden ja samaa tietä meillekin opettaa Pyhä Henki, joka on totuuden Henki, sekä Herran pyhä sana. Kun alistumme Hengen ja pyhän sanan neuvojen kuuliaisuuteen uskossa, niin tulemme autuaaksi." Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja totella parempi kuin oinasten lihavuus. Sillä tottelemattomuus on noituuden synti ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus." (1. Sam. 15:22 – 23).
OLEN MUUTAMILLA sanoilla tästä tärkeästä asiasta kirjoittanut sen armon kautta, joka minulle annettu on, toivossa, että tämä tulisi rakennukseksi ja valaistukseksi edes muutamallekaan iäisyyteen matkustavalle. Antakoon Herra siihen armonsa ja siunauksensa.

Oulussa helmikuulla 1916
J.U.Tauriainen
Siionin Lähetyslehti n:o 31_1916
Päivämies 13.2.1974


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 1 viesti ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia