KAARLO PELKONEN: ELÄVÄ TOIVO

[Taavetti]

KAARLO PELKONEN: ELÄVÄ TOIVO


"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta." 1.Piet. 1:3


Pääsiäisjulistuksen kohokohtana on kautta aikojen ollut: "Kristus on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden" (Room. 4,25)

Miten tulivat opetuslapset vakuuttuneiksi Jeesuksen ylösnousemisesta? — Jumalan ihmeellistä johdatusta se oli heidän, niin kuin on ollut meidänkin kohdallamme, — Kalliohaudalta vieritetty kivi, tyhjä hauta, jossa vallitsi pikku seikkoja myöten hyvä järjestys, oli heille nähtyä ja koettua todellisuutta. Näin onnellisesti kävi heidän kohdallansa, näinhän kävi myöhemmin itse epäilevän Tuomaankin kohdalla, he näkivät ja uskoivat. Mutta ylösnousseen Jeesuksen sanat Tuomaalle: "Autuaita ovat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat", ovat kautta vuosituhansien tuoneet taivaasta terveisiä siltä Herralta, jonka täytyi maistaa kuolemaa sellaisena kuin kuolema on, synnin palkkana Herran heittäessä kaikki maailman synnit hänen päälleen. Näin hän astuu Ihmisen Poikana meidän tuomiomme ja syymme alle ja maistaa kuolemaa, kun Jumala rankaisee ihmisen persoonassa syntejä. Mutta pääsiäisenä Kristus astuu ylös kuoleman voittajana. Näin toteutuu profeetallinen sana: ”Kaikki meidän syntimme hän meren syvyyteen heitti." (Miika 7:I9).

On todella suuri armo saada julistaa tätä pääsiäisen suurta sanomaa kärsivän ihmiskunnan keskuudessa, niin kuin Pyhän Hengen kautta virkaan vihityt Herran apostolit tekivät, jotka Isä oli synnyttänyt elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta. Jumalan ihmeellisten armopäätösten toteutuminen tuo uuden jakson ihmiskunnan historiaan: kerubiimit eivät enää suojaa armoistuinta, joka on avoimena Jumalan seurakunnan keskellä. Tältä perustalta Uuden liiton Siioni saarnaa sovinnosta, mutta ainoastaan veren kautta ja elävään ylösnousemususkoon syntyneitten kautta. Tämä elävä sovintosaarna pääsiäisarmon voittovoimasta Jeesuksessa Kristuksessa on kautta aikojen ollut parjattu ja pannaan julistettu. Vankilain ja marttyyrikuoleman kautta kulki ensimmäisten opetuslasten tie kunnian paratiisiin.

Pääsiäisarmon siunaamalle kristitylle on Jumalan seurakunta tullut rakkaaksi, seurakunta, jossa hän seuraa Herraa Jeesusta opissa, elämässä ja kärsimisessä ja jossa Hyvä Paimen ruokkii ja opettaa omiansa sekä kirkastaa itsensä ylösnousseena Vapahtajana. Tämä "jälkihuolto" se antoi opetuslapsillekin voimaa kestämään raskaimpiakin vaivoja. Köyhyyden koulussa lahjavaroilla eläjä ylistelee vain meidän Herramme Jeesuksen Jumalaa ja Isää, joka suuren laupeutensa mukaan on uudesti synnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta.


Ylösnoussut ilmestyy omilleen

Ylösnoussut Herra Jeesus ilmestyy vain omilleen, tämä on tärkeä siksi, että vain tätä tietä viedään eteenpäin viestiä ylösnousemuksen voittovoimasta. Meidän ylösnousemustoivomme kytkeytyy välittömästi Jeesuksen ylösnousemiseen. Kunniansa puvussa oleva Herra on omiensa keskellä, josta jokainen etsivä hänet löytää ja saa kuulla heidän kiitoslaulunsa Mestarinsa kunniaksi: "Avoin on nyt hauta, esirippukin. Avoin myös on taivas, tiekin kotihin. Noussut ompi ylös, voittolippumme. Lapsilauma sai nyt rauhan terveiset". Näistä rauhanterveisistä osallisiksi tulleet julistavat vielä Jumalan armollista anteeksiantamusta Jeesuksen veressä kaikille iäisyysrauhaa kaipaaville ihmisille, josta julistuksesta Jumalan lahjana syntyvä ylösnousemus-usko tasapainottaa rauhattoman ja jännitystäyteisen aikamme keskellä epätoivoonkin joutuneen sielun. Se kestää silloinkin, kun kaikki muu sortuu Jumalan tulen ja tuomion päivänä, sillä tälle kalleimmalle uskolle kuuluu lupaus kokoontua Kaikkivaltiaan kutsusta Isän siunattuina tuomarinistuimen oikealle puolelle omistamaan kirkkauden valtakuntaa. Kaikki, mikä elämämme kulussa meitä kohtaa: ilot, surut, myötä- ja vastoinkäymiset, kaikki ne tähtäävät aivan samaan päämäärään, siihen, että köyhä syntinen tulisi ohjatuksi elävään ylösnousemususkoon. Siinä tarkoituksessa on pääsiäisen Herra suorittanut syvämuokkaustyötä monen monessa sydämen maassa, mutta saa murheella todeta: "-- – — te ette ole tahtoneet". (Lk: 13:34). Jumalan valtakuntaan ei pääse yksikään epäpyhä ja saastainen epäuskostaan parannusta tekemättä. Siinä on ahdas portti, jonka eteen miljoonat pysähtyvät nöyrtymättä armoa kerjäämään. Köyhä syntinen, joka Jeesuksen veressä on saanut suuret syntinsä anteeksi, saa todeta, ettei Jumalasta syntyneitten joukossa ”ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään, ja sen mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi.” (1.Kor 1:26-28).

Nuo halveksitut Jeesuksen opetuslapset ylösnousemisaamuna, sydämet täynnä kaipausta ja pelkoa juoksivat haudalle. Heillä oli halu saada nähdä rakastettu Mestarinsa, saada palvella häntä. He saivat nähdä, saivat palveluksensa sijasta tulla itse palvelluiksi ylösnousseen Vapahtajan taittaessa heille taivaan leipää ja siunatessa heitä. Nuo ja monet muut, jotka ovat saaneet siirtyä yli kuoleman virran, ovat nyt meitä rohkaisemassa kalleimmassa uskonkilvoituksessamme, sillä "me olemme saaneet käydä Siionin vuoren tykö ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö".

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Pääsiäisen sanomaa julistetaan vielä. Tuon julistuksen voimasta oli Mestarinsa haudalle ensimmäiseksi ehättänyt Johannes hengessä Herran päivänä vainottuna veljenä Patmos- saaressa ja sai nähdä seurakuntiaan palvelevan Jeesuksen kauniina ja voimallisena, pitäen kädessään seurakuntansa palvelijoita. Siinä kädessä on turvallista olla silloinkin, kun "he parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa". (1. Piet. 3:16). Muista, köyhä Jumalan lapsi, että kerran tulee hetki, jolloin saat jättää tämän katoavaisuuden maan ja yhtyä kiitoslauluun tapetulle Karitsalle, jonka ylösnousemuksen voittovoimaa pääsiäisen sanoina kirkastaa. Totisesti, amen.

Kaarlo Pelkonen
Päivämies huhtikuun 1 päivänä 1958
Päivämies huhtikuun 6 päivänä 1966

[Taavetti]

Pääsiäispäivä

Nousi ylös Raamattuin jälkeen

Mark. 16: 1-7.
Herran Jeesuksen opetuksen tunnusomaisin piirre on se, että Hän vetosi aina ennen kirjoitettuun Jumalan sanaan. Julistus ei ollut mielivaltaista, vaikka Hänen asemansa olisi siihenkin oikeuttanut. Näin on kirjoitettu: Kaikki pitää täytettämän mitä minusta on kirjoitettu. Nämä sanat toistuvat Hänen julistuksessaan.

Samoin Hänen lähettiläänsä Paavalin kirjeissä ja julistuksessa: "Kristus on kuollut meidän synteimme tähden
Raamattuin jälkeen. Ja että hän oli haudattu ja nousi ylös kolmantena päivänä Raamattuin jälkeen.” 1. Kor. 15: 3 – 4. Profeetta Hoosea on jo katsellut tätä tapahtumaa. "Hän tekee meidät eläväksi kahden päivän perästä, kolmantena päivänä hän meitä virvoittaa, niin että me saamme elää hänen edessänsä." Hoos. 6: 2. Eikö tämä ole yhtäpitävä Pietarin itse kokeneena kirjoittaman sanan kanssa: "Kiitetty olkoon Jumala ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen Isä, joka meitä suuresta laupiudestansa on synnyttänyt jälleen elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta kuolleista." 1. Piet. 1: 3.

Tekstisanamme tuo meille tiedon Jeesuksen opetuslasten viettämistä paastopäivistä Jeesus oli siihen puheessaan aikaisemmin viitannut. "Taitaako hääjoukko niin kauan murehtia, kuin Ylkä on heidän kanssansa? Mutta päivät tulevat, että Ylkä otetaan heiltä pois, silloin heidän pitää paastoaman." Matt. 9:15.

Kyyneleitä, kaipauksen tuskaa, toivottomuutta oli sydämet täynnä. Ei nukuttanut. He tulivat haudalle sangen varhain ensimmäisenä sapatinpäivänä auringon noustessa. Luonnon aurinko oli noustessaan kirkas, mutta se ei kyennyt poistamaan sydämiltä yön ja kuoleman varjoja. Mutta nyt oli noussut vanhurskauden aurinko Herra Jeesus ylös kuoleman alta. Sillä hän koittaa niin kuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niin kuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Hoos. 6: 3. Haudan läheisyydessä osoittautuu aiheettomaksi tuokin ennakkohuoli, kuka vierittää kiven haudan ovelta. "Avoin on nyt hauta, esirippukin. Avoin myös on taivas, tiekin kotihin." He saivat nähdä omin silmin, omin korvin saarnan yhden valkoiseen vaatteeseen puetun nuorukaisen suusta: Älkää hämmästykö, te etsitte Jeesusta Natsarealaista, joka ristiinnaulittu oli. Hän nousi ylös, ei hän ole täällä. Herraa Jeesusta ei löydetä ristiltä, ei haudasta, vaan hetkeksi pois otettu Ylkä palasi hääjoukon keskelle ja toi rauhan terveiset suuren sodan voittaneena. Enkelin saarna jatkuu: Menkää ja sanokaa opetuslapsille ja Pietarille, että hän käy teidän edellänne Galileaan. Sieltä te hänen näette, niin kuin hän sanoi teille. Olipa haudalta palaavilla vaimoilla nyt hyviä terveisiä vietävänä. Juuri tähän asiaan vetoaa Pietari saarnassaan Korneliuksen huoneessa. "Ja me olemme kaikkien niiden todistajat, mitkä Jeesus Juudean maakunnassa ja Jerusalemissa teki, jonka he tappoivat ja ripustivat puuhun. Sen Jumala herätti kolmantena päivänä ja ilmoitti hänen, ei kaikelle kansalle, vaan meille, jotka Jumala oli ennen todistajiksi valinnut, me jotka söimme ja joimme hänen kanssansa sitten kuin hän nousi kuolleista." Apt. 10: 39-41.

"Maailma ei näe voiton lippua, Epäuskon lapset tätä iloa." Ylösnoussutta Vapahtajaa eivät ole uskottomat eivätkä väärät vanhurskaat koskaan nähneet, eivätkä tule näkemäänkään ennen kuin tuomioistuimella, jos he jatkuvasti etsivät häntä väärästä paikasta, ristiltä ja haudasta. Miksi te elävää kuolleitten seasta etsitte? Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös, Herra Jeesus on asettunut pysyväisesti asumaan omiensa, armahdettujen syntisten keskelle. Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Tämä on Jumalan tahto, niin kuin Kristuksen henki Siirakin kautta puhuu. Ja olen sitten saanut vahvan paikan Siionissa, ja hän pani minun pyhään kaupunkiin, Jerusalemia hallitsemaan."Minä olen juurtunut kunnioitetussa kansassa, joka Jumalan perintö on." Jees. Siir. 24: 15-16. Omalta puoleltamme emme ole kunniallisia, vaan Kristuksen kunnian saaneina. Sen kunnian, jonka sinä Isä annoit minulle, minä annoin sen heille. Maailman silmissä on Jumalan kansa halpaa ja viallista, sen tähden eivät onnistuneet ja viisaat osaa etsiä ylösnoussutta Vapahtajaa näin halvan lauman keskeltä. Jos joku sellainen lukee näitä rivejä, joka uupumukseen asti on juossut väärien osoitteiden kanssa, väärästä paikasta Jeesusta, varmaan sinusta tuntuu hyvälle saada selvä osoite. Herra Jeesus on tämän maailman halveksiman lauman keskellä omassa valtakunnassaan, ja mikä ihana asia, istuu vielä armoistuimella, jonka eteen saat pelkäämättä käydä anomaan anteeksi syntejäsi ja ne sinulle anteeksi annetaan Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä, sillä hänen tykönään löytää orpo armon. Hoos. 14: 4. "Menkäät kaikkeen maailmaan ja saarnatkaan evankeliumia kaikille luoduille." Mark. 16: 15. Ja evankeliumin ydin on syntien anteeksiantamus. Rakkaat ystävät, meidän pääsiäislampaamme on jo uhrattu. Sen tähden on juhla, kun saat kaikki syntisi uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Siihen tyytyy Isä ja omatuntomme. Amen.

Arvo Perälä
Päivämies 6.4.1966