Ahti Aspegren: Ylkäänsä odottava morsian

Kirkkovuoden pyhäpäiviin liittyviä tekstejä,

Ahti Aspegren: Ylkäänsä odottava morsian

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Loka 2009, 16:02

Kirkkov. läh. viim. sunn.
Ylkäänsä odottava morsian

Luuk. 12:35–40.
Kun me odotamme kotiimme jotakin kauan kaivattua ja meille rakasta ystävää, niin mehän valmistaudumme jo ennakolta ottamaan häntä vastaan, ettei hän meitä yllättäisi saapuessaan kotiimme. Tekstissämme Herra Jeesus neuvoo myös meitä, omia veljiään ja sisariaan samalla tavalla olemaan valmiit, vyötettyinä kupeista vyöllä, jonka nimi on totuus. Raamattujen mukaan näyttää sille, että tämä vyö on
sangen tärkeä meille ihmisille.

Ensinnäkin tämä totuushan on tullut Kristuksen kautta tänne maailmaan. Se ei siis ole tästä maasta. Ja toiseksi meitä on totuuden kautta, siis Pyhässä Hengessä julistetussa evankeliumissa, tehty vapaiksi Jumalan lapsiksi. On tarpeellista, että meillä saa tämä Jumalan antama vyö olla ohjaamassa vaellustamme täällä vieraalla maalla muistuttaen, että olemme julki ja paljaat Jumalan edessä. Emme taida mitään totuutta vastaan, vaan sen puolesta. Sen tähden meidän uskomme onkin oltava vahvalla perustuksella siinä seurakunnassa, jota eivät helvetin portit voi voittaa. Kynttilämmekään ei taida olla sytytetyt muuten, kuin ainoastaan totuuden hengen, Pyhän Hengen kautta. Pyhän Hengen kautta saarnattu evankeliumi sytytti taivaan tulet palamaan meidän rintaimme alle, kun me uskoimme tämän omalle kohdallemme. Se myös kirkasti meille, että me suuret syntiset ja itse kuoleman ansainneet, olemme nyt Isän Jumalan rajattoman armon ja rakkauden kautta vapaat orjan kahleista, ja kihlatut yhdelle miehelle, Herralle Jeesukselle ikuiseksi morsiameksi, kantamaan hänen kihlapanttejaan ja odottamaan sitä päivää, että hän verellään ostetun lapsensa siirtää täältä vaivojen maasta uskosta näkemiseen.

Apostoli Pietarin kautta Jumala neuvoo meitä, minkä kaltaiset meidän tulee olla pyhissä menoissamme täällä vieraalla maalla. Näin että te odotatte ja ikävöitsette Jumalan päivän tulemista. Onko, kallis veljeni ja sisareni, sydämesi kaipuu ja odotus, päästä katselemaan omaa rakastajaasi kasvoista kasvoihin, niin kuin hän on, ja iäti hänen kanssansa olemaan. Vai onko valvomapaikaksesi tullut tämä maailma turhine menoineen? Herramme ja veljemme opettavat, meitä turvatuin mielin panemaan kaikki murheemme, hänen päällensä, joka meistä on luvannut murheen pitää. Ja sanoo: älä pelkää sinä piskuinen lauma, sillä teidän isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan. Hän opettaa vain olemaan niiden ihmisten kaltaiset, jotka heidän herraansa odottavat häistä palaavaksi, että koska hän tulee ja kolkuttaa, niin he kohta hänelle avaavat. Autuaita ovat siis tällaiset, jotka Herra tultuansa löytää valvomassa, odottamassa ylkäänsä. He vaeltavat synnin poispanijoina ja tämän kautta kantavat sydämissään taivaan rauhaa, kun ovat armosta saaneet kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä.

Käykäämme, rakkaat, siis synnin poispanijoina vielä vähän aikaa. Herran Jeesuksen veri puhuu tänäkin päivänä parempaa kuin Aabelin veri. Se ei huuda kostoa, vaan se sanoo: sinun edestäsi annettu ja vuodatettu iankaikkiseksi rauhaksi. Ole turvatuin mielin, ei Jumala viivytä lupaustansa, niin kuin sen muutamat viipyvät luulevat. Mutta hän varmasti saapuu ajallansa sinua ja minua, rakas veljeni ja sisareni, siirtämään lepoon ja iloon. Sen tähden älkäämme heittäkö pois uskallustamme, jolla suuri palkan makso on. Vaan pankaamme synti pois, joka aina tarttuu ja hitaaksi tekee, ettei meistä yksikään olisi sen pahan palvelijan kaltainen, joka sanoo sydämessään, minun herrani viipyy tulemasta ja rupeaa hosumaan palkollisia. Rupeaa syömään ja juomaan ja juopumaan, se on vainoamaan ja panettelemaan vapaita armonlapsia. Ja likaamaan sitä kotia, jossa kerran oli nauttimassa taivaan rauhaa. Ja näin juopumaan siitä vihan ja katkeruuden viinasta, joka vastaan seisojat sokaisee niin, ettei evankeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva.

Tämän kaltaisen palvelijan Herra tulee hänelle varkaan tavoin sillä hetkellä, kun häntä ei odotetakaan, ja palvelijan osana on iankaikkinen vaiva. Siksi Herramme neuvoo meitä olemaan valmiit, että yljän tulo ei meitä yllättäisi, vaan lamppumme palaisivat kun ylkä tulee.
Saakoon taivaan Isä meitä pitää valveilla ja säilyttää sydämillämme kalliina sen lauman, jolla on yljän rauha. Ainoastaan tämän kalliin rauhan omistajat saavat käydä ylkänsä kanssa iäisiin häihin. Jäämme ylkää odotellessa uskomaan kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä.

Vähin veljenne Kristuksessa Jeesuksessa
Ahti Aspegren
Päivämies marraskuun 10 päivänä 1961.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Paluu Kirkkovuosi



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron