L. P. Ahtola. Vanhurskaan pitää elämän uskosta

[Taavetti]

KYNTTILÄNPÄIVÄ

Vanhurskaan pitää elämän uskosta
Joh. 1: 16 – 18.

Tämän päivän evankeliumiteksti on Johanneksen evankeliumin ensimmäisestä luvusta. "Me olemme kaikki Hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta." Pyhän lakinsa kautta Jumala herätti meitä, kun olimme kuolleet ylitsekäymisten ja syntein tähden, ja kadottaneet lapsuuden kalliin uskon. Suuressa armossaan Jumala johdatti meidät valtakuntaansa, ja etulahjana antoi kaikki synnit anteeksi, ja puetti meitä Kristuksen vanhurskauden vaatteella. Me saimme vielä uuden kirjoitetun nimen, jota ei yksikään tiedä, vaan se, joka sen saa. (Ilm. 2: 17) Tyydythän sinäkin, veljeni ja sisareni tähän, että Herra Jeesus on uhri eestämme, ja täydellisyytemme Isän edessä. Sillä yhdellä uhrilla on Hän iankaikkisesti täydelliseksi tehnyt ne, jotka pyhitetään (Hebr. 10: 14), että siis meillä, rakkaat veljet, on vapaus mennä pyhään Jeesuksen veren kautta.

On suurta Jumalan armoa, että saamme suurina syntisinä uskoa tälläkin hetkellä kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Heprealaiskirjeen kirjoittaja onkin kirjoittunut: "Paitsi veren vuodatusta, ei yhtään anteeksiantamusta tapahdu." (Hebr. 9: 22) Herra Jeesus on antanut omillensa suuren vallan: "Ottakaa Pyhä Henki, joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joilta te ne pidätätte, niiltä ne on pidätetty."

Salattu evankeliumi

Mutta tämä kallis evankeliumi on salattu tämän maailman viisailta, sen pyhiltä ja pahoilta. Ne eivät ole Herraa Jeesusta koskaan tunteneet, kun eivät ole uskon kautta omistamassa Pyhän Hengen lahjaa. Muistamme, kuinka Luukas kertoo: "Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon, tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä. Ja hän tuli Hengen kautta temppeliin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen, Jeesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen, niin hän otti hänen syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi: Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään sanasi jälkeen, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen, valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi." (Luuk. 2. 25-34) Näemme siis, että ilman Pyhää Henkeä ei ole nähty Herraa Jeesusta, joka vieläkin kulkee lastensa kanssa ja keskellä tämän maan päällä.

Jos näitä rivejä" lukee joku sellainen ihminen, joka on vielä ulkona Jumalan valtakunnasta, niin kuule. Tee sinäkin parannus ja usko evankeliumi, niin saat synnit anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Saat täydellisyyden hänen täydellisyydestään ja armon armosta. Armossa on vielä varaa ja veressä voimaa.
Johannes kirjoittaa edelleen: "Sillä laki on Mooseksen kautta annettu: armo, ja totuus on Jeesuksen Kristuksen kautta tullut. Lain kautta Jumala herättää ihmisen omantunnon synnin tuntoon. Tällaisella, Jumalalta herätetyllä ihmisellä ei ole rauhaa yöllä eikä päivällä.

Tässä maailmassa on sellaistakin uskoa, että mitä syntisemmäksi itsensä tuntee, sen autuaallisempi on tästä maailmasta erota. Tällaisella uskolla moni luulee pääsevänsä kerran Jumalan taivaaseen.

Julkinen evankeliumi

Mutta Paavali kirjoittaa galatalaisille: "Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, sen on tiettävä, sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta." (Gal. 3: 11) "Laki on ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme." (Gal: 3: 24) Ei ihmisten hyvillä töiltä päästä hautaa pitemmälle.

Mutta me Jumalan lapsina saamme iloita siitä, että meitä on evankeliumin kautta siirretty pimeydestä valkeuteen, ja siihen osallisuuteen, jossa Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä. Tämä on armo, ja totuus, joka on Jeesuksen Kristuksen kautta tullut kaikille, jotka uskovat näin yksinkertaisesti, että kun Jumalan armolapset täällä saarnaavat synnit anteeksi, ne on taivaassa anteeksi annettu.

Johannes jatkaa: "Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille."
Maailman lapset ovat tänäkin aikana samanlaisia, etteivät he usko näkemättä Herran Jeesuksen päälle. Josta pyhä Raamattu meille niin kalliisti ilmoittaa, että Herra Jeesus on Jumalalta lähetty vanhurskaudeksi, viisaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi ja kaikeksi kaikessa.

Luukas kirjoittaa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta: Rikas mies oli kiintynyt tähän maailmaan ja sen tavaraan, ja unohtanut kalliin asian, sielun autuuden. Sieltä vaivassa ollessaan hän muistaa, että hänellä on viisi veljeä, ja pyytää, että mentäisiin todistamaan heille, etteivät hekin tulisi tähän vaivan sijaan. Mutta Aabraham sanoi hänelle: ”Heiltä on Mooses ja prophetat: kuulkoot niitä." Mutta hän vastasi: "Ei, isä Abraham: vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he parannuksen tekisivät:' (Luuk. 16: 28-30)

Joutuu joskus ajattelemaan, että jos nyt joku nousisi kuolleista, ja alkaisi saarnata. Kyllä meidän ajallamme kävisi, niin kuin Jeesus sanoi: Elleivät he Moosesta ja profeetoita kuule, eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös.
Ihmisen on vaikea uskoa. Tuomaskaan, joka oli yksi niistä kahdestatoista, ei uskonut Jeesuksen nousseen kuolleista. Hän sanoi: "Ellen minä näe hänen käsissään naulan reikiä, pistä sormeani naulan sijaan ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko." Mutta kun opetuslapset olivat kahdeksan päivän perästä sisällä, ja Tuomas heidän kanssaan, niin Herra Jeesus sanoi Tuomaalle: "Pistä sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna tänne kätesi, ja pistä minun kylkeeni." Tuomas vastasi: "Minun Herrani ja, minun Jumalani. Jeesus sanoi hänelle: "Ettäs näit minut, Tuomas, sinä uskoit, mutta autuaita ovat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat."

Jumalan lasten evankeliumi

Meitäkin on varmaan monia, joita Jumalan tarvitsisi monesti lastensa kautta puhutella, ennen kuin meidän ylpeä, kova, kylmä ja itsekäs sydämemme on taipunut verisen evankeliumin alle lapsenmielisenä ja -kaltaisena, uskomaan synnit anteeksi.
Tämä on kallis opetus meillekin, että pysyisimme Jumalan valtakunnassa Jumalan lasten kanssa, niin kuin Tuomas, vaikka monenlaiset epäilykset saartavat ja kylmä maailman tuuli puhaltaa, ja tuntemiset ovat joskus aivan pakkasen puolella. Mutta Herra Jeesus vie lapsensa armon veriselle virralle ja tuoreelle niitylle, ja sen armopöydän ympärille, jonka ääressä saa köyhä sielu rahatta ja hinnatta taivaan viinaa ja rieskaa. Jäämme nytkin uskomaan Herran Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä kaikki synnit anteeksi, sillä me vaellamme vielä uskossa, emme katsomisessa. Jeesuksen nimeen, amen.

L. P. Ahtola
Päivämies tammikuun 29 päivä 1964