Lempi Uusi-Illikainen: Martta ja Maria

[Taavetti]

Martta ja Maria


Luukas 10: 38–42

Evankelista kertoo tässä, kuinka Jeesus meni yhteen kylään, jossa oli yksi vaimo, Martta, joka otti hänet huoneeseensa. Hän kertoo edelleen Mariasta, Martan sisaresta, joka istui Jeesuksen jalkain juureen ja kuunteli hänen puhettansa.

Tämä Betanian koti on meille kaikille tuttu koti. Olemme lukemattomia kertoja saaneet kuunnella seuroissa ja kirkoissa tämän kauniin kertomuksen, ja myöskin, mitä Johannes kirjoittaa 12. luvussaan tämän kodin asukkaista. Nämä kolme sisarusta, Martta, Maria ja Lasarus ovat meille Siionin asuvaisille hyvinkin tuttuja ja rakkaita. Muista elävästi, miten jo kansakouluaikoinani kiinnyin näihin sisaruksiin. Nämä kertomukset neuvovat jo silloin pientä tyttöä, miten kaunista on sisarusten kesken olla sovinnollisia ja anteeksiantavaisia. Ihailin Marttaa ja Mariaa, miten suuresti he rakastivat veljeään Lasarusta. Heidän kodissaan vieraili usein matkaystäviä, joita he saivat rakkaudella palvella. Jeesus, Mestari, vieraili myös usein heidän kodissaan.

Martta oli tomera ja käytännöllinen. Hän tässä kerrotun mukaan oli vähän kiusaantunut, kun Maria, hänen sisarensa asettui vain Jeesuksen jalkain juureen kuuntelemaan, vaikka keittiössä olisi ollut paljon puuhaa. Martta näet osoitti rakkauttaan Jeesusta kohtaan siten, että olisi tahtonut palvella häntä mahdollisimman hyvin, ja niin ollen tarvitsi sisarensa apua.

Mitä opimme tästä, me nykypäivän Martat ja Mariat? Sanoisin ensiksikin sinulle, perheenäiti, ettei matkaystävän, yllätysvieraan saapuessa kotiisi, ole tärkeintä se, että sinulla pitäisi olla mahdollisimman hyvää tarjottavaa kahvipöydässä silloin. Sinun kotisi ei, myöskään ole likainen, jos se on lasten leikeissä mennytkin epäjärjestykseen. Sinun monet puuhasi ja aherruksesi näkyvät kuitenkin kodissasi, vaikka se mielestäsi onkin yllätysvieraan sattuessa aivan sekaisin. Rakas matkasisareni Herrassa, usko tällaiset kiusat ja oman itsesi painostukset anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. (Tämä on tärkeintä.) — Olet vapaa omassa kodissasi, jossa uurastat rakkaimpiesi parhaaksi. Jeesus näki, että Martta yrittää liikaa ja nuhteli häntä hellästi sanoen: "Martta, Martta, paljon sinä suret ja pyrit, vaan yksi on tarpeellinen: Maria on hyvän osan valinnut, jota ei häneltä pidä otettaman pois."

Tässä näemme, miten sisarustenkin kesken lahjat jakaantuvat. Toinen on aina puuhaamassa, ajattelee käytännöllisesti ja järkevästi, kun taas toinen istuu ja kuuntelee. Uskoisin kyllä, että Mariakin osallistui kodin tehtäviin muulloin, mutta kun niin rakas vieras kuin Jeesus saapui hänen kotiinsa, niin hän unohtui hänen jalkojensa juureen kuuntelemaan, mitä Mestarilla oli sanottavaa. Ei Maria varmaankaan ollut laiska ja toimeton.

Muistan erään vanhan tädin viisaan sananlaskun, kun nuori äiti valitteli, että tuo vanhempi tytär on kyllä toimellinen ja oppivainen, mutta tämä nuorempi vain lukee ja laulaa. Täti sanoi hänelle, että toisessa ei "ole toisen kaavaa: Älä vaadi häneltä liikaa, ohjaa aina sitä, mitä hän lukee ja laulaa, että se on hyvää. Vie häntä usein sanan kuuloon, niin kyllä hänkin pikkuhiljaa oppii toimelliseksi.

Voi, kunpa mekin oppisimme kuuntelemaan ennen kaikkea Jumalan sanaa. Tämä maailma kyllä tarjoaa monenlaista kuultavaa, usein hyvääkin, mutta Jumalan sana on tärkeintä. Meidän ei tarvitse tuijottaa kuvaruutuun, eikä rasittaa korviamme pop-musiikilla, vaan esimerkiksi vapaa-aikoina on Siionin julkaisujen parissa hyödyllistä viettää aikaansa. Miten kiinnostavaa onkaan ottaa kuvaraamattu esille, ja vaikkapa vain katsella kuvia selityksineen. Nuorillekin olisi hyödyllistä myös oppia lukemaan tätä vanhassa käännöksessä olevaa tekstiä.

Rakas nuori sisareni taivastiellä, varmaan olet havainnut näistä kertomuksista, että Raamattu ei kerro Martan ja Marian elämäntovereista mitään. Se puhuu vain näistä kolmesta, jotka olivat sisaruksia. He eivät varmaankaan halveksineet avioliittoa, mutta he olivat kuuliaisia lapsia Jumalan valtakunnassa. Jos taivaan Isä ei tahtonut osoittaa heille aviokumppania valtakunnastaan, niin he eivät lähteneet sitä itse maailmasta etsimään. Kuitenkin me saamme sen käsityksen, että he olisivat onnellisia ihmisiä. – Jokainen meistä tietää, mitkä kiusaukset ovat nuorella uskovaisella. Siinä ei ole mitään hävettävää, jos katseleekin Siionista elämäntoveria. Älä kallis matkaystäväni lähde katselemaan ulkopuolelta Jumalan valtakunnan aviopuolisoa itsellesi, vaikka saisitkin kulkea tämän vähän viipymisemme ajan yksin. Sinä et ole sittenkään yksin. Sinä saat Marian tavoin laskeutua murheinesi Jeesuksen jalkain juureen kuuntelemaan häntä, ja sinulla on matkaystäviä, jotka ymmärtävät sinua. Ole sen tähden nytkin siunattu kalleimmalla armoevankeliumilla: usko kaikki murheesi ja matkanviat anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Tee turvattuna matkaa kohti voittopalkintoa. Pieneksi lohdutukseksi voisin kertoa sinulle, miten itse nuorena kamppailin näissä asioissa.

Sairastuin yhdeksäntoistavuotiaana tuberkuloosiin vaikeasti. Se oli aikaa, jolloin tuota sairautta, ja myöskin sairasta pelättiin. Minulla oli myöskin haaveita ja unelmia, mutta sairauteni sai paljon surua aikaan. En päässyt edes siihen elämäntehtävään josta haaveilin. Rakas äitini oli kuitenkin tukenani ja lohdutti minua Jumalan sanalla. Sain toisen tehtävän elämässäni, joka on minulle oikein hyvä. Taivaan Isä on antanut siinä minulle tyytyväistä mieltä. — Muistan toipilasajaltani, miten en uskaltanut lähestyä lapsia, kuin matkan takaa, etten vaan "tartuttaisi sairautta." Muistan kiitollisuudella silloista Rantsilan pappilan äitiä, joka istutti syliini pienen tyttärensä ja sanoi, että pidä häntä niin kuin omaasi.

Sain huoltajan osan perheessämme, jossa oli paljon sairautta. Sain varsin nuorella iälläni saatella rakkaita läheisiäni, toinen toisensa perästä kirkkomaan multiin. Sain hoivata molemmat vanhempani, veljeni, sedät ja tätini, joista useimmat ovat saaneet uskossa jättää tämän murheitten maan. Koettelemuksissakin olen saanut kokea suurta siunausta. — Tahdommehan jäädä nytkin kaikki uskomaan heikkoutemme ja matkan vikamme anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä ja pyytää, että saisimme Marian tavoin olla omistamassa hyvää osaa; käydä ahkerasti sanankuulossa ja lukea kotonakin Jumalan sanaa. Jumalan lasten esirukouksiin, sulkeutuen,

Lempi Uusi-Illikainen
Päivämies 29.8.1973