Ylösnousseen seurassa
1. Kor.15: 3-8
Apostoli Paavalin toiminta voidaan ilmaista lyhyesti. Se on saarnaa kärsineestä, kuolleesta ja ylösnousseesta Jeesuksesta. Hän voitti kuoleman, ja neljänkymmenen päivän kuluttua nousi kaiken täyttäneenä taivaaseen. Uskovaiset jäivät odottamaan Hänen toista tulemistaan kunniassa ja kirkkaudessa lupauksen mukaan. "Ja kuin he katselivat taivaaseen, hänen mennessänsä, katso heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa. Jotka myös sanoivat: Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaaseen? Tämä Jeesus, joka teiltä otettiin ylös taivaaseen, on niin tuleva, kuin te hänen taivaaseen menevän näitte." (Ap. t. 1: 10—11). Vaikka Hän meni taivaaseen, ei Hän jätä omiaan orvoiksi. Hyvästijättöpuheessaan Jeesus lohduttaa: Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Lohduttajan, että hän teidän kanssanne olisi ijankaikkisesti, Totuuden Hengen, jota ei maailma taida ottaa vastaan; sillä eivät he näe häntä, eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänen, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. En minä jätä teitä orvoiksi, vaan minä tulen teidän tykönne. Vielä on vähän aikaa, ja ei maailma silleen minua näe, mutta te näette minun, sillä minä elän, ja te myös elätte. Sinä päivänä pitää teidän ymmärtämän, että minä olen Isässä, ja te minussa ja minä teissä." (Joh.14: 16–20).
Uuden liiton uskovaiset elävät ylösnousseen seurassa ja Herra Jeesus asuu valtakunnassaan. Hän on Henkensä kautta opetuslastensa kanssa ja heissä... Ei tarvitse pelätä, vaikka synnin ilma sakenee, kansoilla on ahdistus ja epätoivo, kun "meri ja aallot pauhaavat."
Ylösnoussut Vapahtaja ilmestyi opetuslapsille, uskoville neljänäkymmenenä päivänä. Hänestä puhuttiin ja ylösnousemuksesta keskusteltiin epäuskoistenkin taholla, mutta vain usko on ylösnousemuksen käsittänyt elämän voimaksi. Harvat ovat saaneet viettää aikaansa Herran seurassa. Herra Jeesus kulkee yhäti uskovaisissaan. "Teissä minä tahdon asua ja teissä vaeltaa."
Kun alkuseurakunnassa apostolit saarnasivat kärsinyttä, kuollutta ja ylösnoussutta Vapahtajaa, niin "Herra lisäsi joka päivä autuaaksi tulevaisia seurakunnalle." (Apt. 2: 47) Vaikkemme nykyisenä luopumuksen aikana monestikaan saa iloita autuaaksi tulevaisten lisääntymisestä, niin Herra on kuitenkin vielä sama, yhtä voimallinen sanoissaan ja teoissaan. Hänen evankeliuminsa ei ole vielä muuttunut. Sitä kuuluttavat Hänen palvelijansa. Herran kansa kulkee lopun ajallakin ylösnousseen seurassa ja voittosaatossa. Toinen pää on kunnian taivaassa, milloin tullenee viimeinen valittu Jumalan valtakuntaan, taivaallisen joukon jälkimmäisin järjestyksessä. Silloin päättyy armonaika, ja alkaa iäisyys. Silloin ei enää tarvitse kulkea ylösnousseen seurassa synnin turmelusta tuntien, niin kuin täällä.
Nyt vielä uskomme. Lohtunamme on syntien anteeksi saaminen Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Herra Jeesus on seurassamme. Kun hengellinen maailma käy yhä sekavammaksi, niin uskovaisia koetelleen monin tavoin. "Monet luopuvat uskosta ja ottavat vaarin viettelevistä hengistä ja perkeleen opetuksista." Sielunvihollinen "pitää suurta vihaa, koska hän tietää itsellään vähän aikaa olevan."
Yhteiselämässä, koulussa ja kotona syntielämän vaarat ovat houkuttelevia ja langettavia. Ylösnousseen, parhaan ystävän Jeesuksen seurassa kuljemme kuitenkin voittoon.
Martti Kallunki
Päivämies 28.4.1976