Mistä oli Johanneksen kaste, taivaasta vai ihmisiltä?
5.paastonajan sunnuntai, Matt. 21: 23–27
Evankeliumin kertomuksista näemme, että Jeesus teki ihmetöitä, paransi sairaita, herätti kuolleita ja saarnasi voimallisesti. Sillä Jeesuksen opetuksesta sanotaan, että hän puhui voimallisesti ja ei niin kuin heidän kirjanoppineensa. Opetus kävi tuntoihin. Se särki ja kaatoi väärän hengellisen touhuilun. Nyt juuri äsken, oli tapahtunut, että Jeesus oli ratsastanut Jerusalemiin, ei tosin kuninkaallisin menoin, kuten ajan tapa olisi edellyttänyt. Sen jälkeen Hän puhdisti temppelin, rahan vaihettajain pöydät hän kaatoi ja kyyhkysten myyjäin istuimet kukisti. He tulivat kysymyksellä Jeesuksen tykö: "Millä voimalla sinä näitä teet? Tai kuka antoi sinulle sen voiman? (Matt. 21: 23)
Tilanne ei ole vähääkään muuttunut siitä, kun Herra Jeesus omissa vaikuttaen tekee vieläkin ihmeitä. Jumalan lasten suulla Pyhä Henki saarnaa voimallisesti, sillä Pyhän Hengen saarna ei ole voimatonta. Siinä on eläväksi tekevä Jumalan voima. Se tekee hengellisesti kuolleesta elävän. Se parantaa haavoitetun sairaan tunnon. Tämän me Jumalan lapset olemme kokeneet. Se saarna on meitä virvoittanut. Virvoittaa vieläkin; saamme Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä uskoa synnit anteeksi. Sinuakin, haavojasi ja heikkouttasi katseleva, on evankeliumi voimallinen parantamaan. Ja sinustakin, synnin ja epäuskon tähden kuolleesta, on Jumala voimallinen tekemään elävän.
Siksi maailmassa kysytään: "Millä voimalla", kun eivät he tunne Jumalan voimaa. Mutta kysymys ei ollut oikeamielisten kysymys, vaan kysymyksillä kiusaavan ja vihaavan ihmisten kysymys. Jeesus ei sanonut voiman lähdettä, tuon väärän sydämen tilan tähden, niin kuin ei silloinkaan sanonut, kun Jeesukselta kysyttiin: "Vähäkö niitä on jotka autuaaksi tulevat?" Jeesus sanoi: "Pyytäkää ahtaasta portista mennä sisälle." Nyt Jeesus kysyi Johanneksen kasteesta, oliko se taivaasta vai ihmisiltä. (Matt 21: 25). Toisin sanoen Jeesus sitoi heidät omiltatunnoilta Jumalan sanalla. Kysyjät menivät neuvottomaksi, eivät voineet sanoa niin kuin asia oli, että taivaasta. Näin kävi silloinkin, kun he toivat Jeesuksen tykö syntisen vaimon, joka teki huorin. Jeesus vetosi kysyjiin: "Kuka on synnitön, se lyököön ensin kivellä." Näistä sanotaan; he tulivat sidotuiksi omiltatunnoilta.
Raamattu, kirjoitettu Jumalan sana, on usein maailmassa hyljätty, ylenkatsottu, vääristelty ja käännelty. Mutta meille Jumalan lapsille se on kuitenkin vielä hengen miekka. Sillä taistellaan vihollista vastaan ja sidotaan tunnoilta. Eivät he voi mitään totuutta vastaan Siihen kilpistyvät ruman tuliset nuolet. Vain näin pysymme voitolla. Ei tosin aina vihollisen suuta tukkien, vaan Jumalan sanan suojan ja voiman saamme itsellemme, ja näin pysymme ja varjelumme uskossa. Saamme myös tehdä niin kuin Paavali neuvoi Timoteusta: "Hullut ja turhat kysymykset hylkää, sillä ne riidan matkaan saattavat."
Jumalan lapset, vieläkin vain saarnaamme parannusta ja syntien anteeksiantamusta Jumalan voiman kautta, niin vieläkin aina joku synteihinsä sidottu sielunvihollisen orja tulee päästetyksi synneistään ja pääsee ymmärtämään, millä voimalla tämä kaikki tapahtuu. Ihminen tulee tietämään, että "Evankeliumi on Jumalan voima, jokaiselle uskovalle autuudeksi." Siksi, saamme uskoa synnit ja heikkoutemme anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Usko muuttuu kerran näkemiseksi!
Oiva Tölli
Päivämies 4.4.1973