VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 14 Joulu 2018, 09:24

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 11 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 26 Kesä 2007, 22:48 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33
Viestit: 2000
Olisin yksinkertaisesti kysellyt, että millä tavalla uskovaisen sopii ajatella vastakkaisen sukupuolen katselemisesta "sillä silmällä".

Olen ymmärtänyt, että joka katsoo naista himoiten, tekee huorin sydämessänsä. Olen sitten käsittänyt, että jos mies katselee naista, ja saa seksuaalisia ajatuksia vastakkaisesta sukupuolesta, silloin se on syntiä.

Kuitenkin olen käsittänyt, että ihastumisen kokemukseen liittyy aina jonkinlainen seksuaalinen ajatus, eli se on osa ihastumista. Eli millä tavalla uskovaisen kuuluu näistä asioista ajatella? Miten siis uskovainen katselee vastakkaisen sukupuolen edustajia oikealla tavalla? Kukaan ei tietenkään ole synnitön, ja uskovainenkin tekee syntiä jatkuvasti, mutta millainen on oikea ajattelutapa asiasta, ettei tieten tahtoen tai tahallansa salli itsellensä syntiä?

Esimerkiksi itse, jos katselisin kaunista uskovaista naimatonta naista, niin tästä luultavasti tulee minulle sellaisia ajatuksia joihin liittyy himoja tai seksuaalisuutta. Kuitenkin jos ei ollenkaan katsele vastakkaista sukupuolta, niin silloin ei voi löytää vaimoakaan. Eli kuinka ajatella tai toimia.

Pitää vielä todeta, että en ole ihastunut keneenkään tällä hetkellä, eikä ketään ole "kiikarissa", mutta tämä on asiana askarruttanut pitkään, ja kyselisin siihen selvyyttä. Onhan tässä esimerkiksi suviseuratkin tulossa, jossa on paljon uskovaisia vastakkaisen sukupuolen edustajia, ja sen vuoksi asia kiinnostaa teoriassa.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 26 Kesä 2007, 23:22 
Poissa
tosi pirteä

Liittynyt: 09 Touko 2005, 22:25
Viestit: 334
Eiköhän tässä ole niin, että Jumala on ihmisen luonut sukupuoliseksi olennoksi, jolloin omia tuntemuksiaan on turha säikähtää. Kun alkaa tuntea vetoa toiseen ihmiseen, ei se välttämättä ole miten erityisen "karkeasti" seksuaalinen asia, vaikka nyky viihde usein näin antaakin ymmärtää. (Lukekaapa vaikka iltapäivälehtien pika"romansseista"). Päinvastoin, kysymyksessä on hyvin herkkä asia. SEksuaalisuuden kiusaukset tulevat sitten myöhemmin.

Uskovaisten ihmisten seurustelu on kaunis asia ja meillä on vielä kunniassa vanhanaikainen kristillinen ihanne, jossa toiseen saa tutustua kunnioittavan välimatkan päässä.

Lutheria en nyt haluaisi lähteä tulkitsemaan, mutta muistelen kyllä näistä käskyjen selityksestä, että kysymyksessä on Lutherin tapa tehdä tiettäväksi se, kuinka kukaan meistä ei ole synnitön. Ei varmastikaan ollut tarkoitus kieltää rakkausavioliittoja.

Olisihan se kyllä helpompaa monella tavalla, jos vanhemmat sopisivat keskenään nämä avioliittoasiat, ja tulevat puolisot tapaisivat toisensa ensimmäisen kerran hääpäivänään, niin kuin joissakin maissa edelleen on käytäntö.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 26 Kesä 2007, 23:41 
Poissa
sisupiristäjä
Avatar

Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Viestit: 419
Paikkakunta: Länsi Suomi
Voisinpa Nuuskua rohkaista tuntemaan vapaasti. Tuskinpa sellaista ihmistä on olemassa, joka ei ajatuksissaan syntiä olisi tehnyt. Sinänsä kunnioitettava pyrkimys, ja ymmärrän vakavamielisyytesi. En kuitenkaan usko, että meitä on tarkoitettu tunteettomiksi; rakkaudettomiksi, vihattomiksi ja kylmiksi. Vaan kuten vl2003 sanoikin, että rakkaus tai ihastus on paljon muutakin kuin seksuaalista: se on kaunis ja herkkä asia, jota ei tule säikähtää, vaan tutkiskella sydämessään, tuntea onnea ja kenties surrakin.

Tämä maailma on niin kylmä ja tunteeton, että ei pidä antaa sen menon ahdistaa ja vääristää niitä aitoja tunteita, joita uskovaisella on lupa ja vapaus tuntea, toistansa kunnioittaen.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 27 Kesä 2007, 12:53 
Poissa
Valvoja
Avatar

Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Viestit: 1464
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä
Mää olen kyllä nyt vähän jäävi (yli ikäinen) näistä asioista puhumaan, mutta uskon että se <Pyhä Henki siellä uskovaisen sydämessä neuvoo myös näissä asioissa.

Jumalalta me saamme pyytää uskovaista aviopuolisoa, ja jos ja kun sellainen ilmestyy eteen, niin kyllä siinä jonkinlainen sävähdys käy tuolla sisimmässä.

Kuten olen ennenkin sanonut, "lintua ei voi estää lentämästä pään päältä, mutta sen pesän teon voi estää" Eli ajatukset tulevat ja menevät, mutta kun me olemme kaksiosaisina täällä, ja inhimillisiä ihmisiä, kuuluvat myös nuo avioliitto asiat näihin asioihin joita pohdimme. Joten rukoillen katsele ihan vapaasti ympärillesi, jospa Taivaan isä sen "paremman puoliskon" sinulle myös näyttää :)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 27 Kesä 2007, 15:27 
Poissa
puurtaja
Avatar

Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24
Viestit: 657
Mä en osaa niin "hienosti" kirjoittaa kuin nuusku, mutta kerronpa nyt omalla tavallani miten ymmärrän näitä asioita.
Emmehän me uskovaiset ole mitään henkiolentoja ja himot ja halut meissäkin asuu. On aivan luonnollista että seksuaaliset ajatukset meissä ovat...kenellä minkäkinlaiset. Ja seksuaalisuus on toisilla voimakkaampi kuin toisilla. Jos on vielä vilkas mielikuvitus ja seksuaalisuutta ei voi toteuttaa, voi olla villejä fantasioitakin, aivan pähkähullujakin.
Kyllä seksuaalisia ajatuksia on varmaankin kaikilla, ellei ole sitten aseksuaali, jolla ei ole minkäänlaisia seksuaalisia ajatuksia ja haluja.
Synnin puolelle menee sitten, kun ajatuksensa ja halunsa toteuttaa vaikka esim. lankeamalla huoruuden syntiin. Ja siitähän aina sanotaan, että seksi kuuluu avioliittoon. Ja itsetyydytyskin on saarnattu synniksi, vaikka olen siitä paljon kuullut puhuttavan, ettei se olisi syntiä.
Seksuaalinen kiihottuminen on luonnollista mutta se ei ole mielestäni ihan soveliasta että "kiusaa" itsensä tavallaan siihen tilaan, vaikkapa eroottisia kuvia katselemalla, jolloin lankeamisen vaara on suurempi.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 08 Heinä 2007, 02:27 
Sinisielu kirjoitti:
Emmehän me uskovaiset ole mitään henkiolentoja ja himot ja halut meissäkin asuu.On aivan luonnollista että seksuaaliset ajatukset meissä ovat...kenellä minkäkinlaiset. Ja seksuaalisuus on toisilla voimakkaampi kuin toisilla. Jos on vielä vilkas mielikuvitus ja seksuaalisuutta ei voi toteuttaa, voi olla villejä fantasioitakin, aivan pähkähullujakin.
Kyllä seksuaalisia ajatuksia on varmaankin kaikilla, ellei ole sitten aseksuaali, jolla ei ole minkäänlaisia seksuaalisia ajatuksia ja haluja.

Hmmm...Emme niin,mä taidan olla nykyään aseksuaali ja silti onnellinen. :wink: Mulla taitaa olla joku toinen elämän tehtävä kuin synnyttää lapsia, tähän pahaan ja lopun ajan maailmaan... :o
Kyllä maailmas on paljon orpojakin lapsia,ennemmin niitä sääliä tai adoptoida enempi. :idea: Koska ne tarvis hyvät ja uskovaiset vanhemmat,et sais kristillisen kasvatuksen ja tulis suvaitsevaisemmaks ja kelpo kansalaisiks :!: :D


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 08 Heinä 2007, 05:36 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6931
Paikkakunta: Suomenselkä
Ankka kirjoitti:
Hehe, eipä ollu Tuavetti viel ottanu nikkiäni pois...!


Mikäs hätä tässä? Mieluummin rauhallisesti edeten, ettei tule niin paljoa virheliikkuja. Sitä paitsi Ankka on vaapunnallaan kummasti virkistänyt palstaamme.

Mutta sitten nuuskulle! Miten muuten voi tutustua vastakkaiseen sukupuoleen, kuin katselemalla. Kun on aikansa katsellut, mieluummin puolin ja toisin, voi saada jopa keskustelu kontaktejakin aikaiseksi. Siitä se voi sitten alkaa...

Runouden opettajani sanoi, että voimme aivan mieluusti katsella ihmisiä, kuin kukkia kedolla. Voimme ihastella heitä, kunhan emme tallaa jalkoihimme. Jossakin sopivassa vaiheessa voi yhden kauniin kukan poimiakin.

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 25 Elo 2011, 04:09 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6931
Paikkakunta: Suomenselkä
CyberAngel kirjoitti:
nuusku kirjoitti:
Olisin yksinkertaisesti kysellyt, että millä tavalla uskovaisen sopii ajatella vastakkaisen sukupuolen katselemisesta "sillä silmällä".


On eri asia ihastua kuin himoita.
Jumala on luonut seksin ja seksuaalisuuden.
Himoiten katsominen on maailman ihmisten hommaa.
Raamatun varoituksessa on kyse on siitä,
että ajattelee objektina eli esineellistää toisen ihmisen omien himojensa mukaisesti.
Luotan siihen, että olet uskova ja ymmärrät asian.

Terve halu vastakkaiseen sukupuoleen liittyy saumattomasti ihastumiseen.
Miksi muuten ajattelisit avioliittoa, ellei siihen liittyisi myös sukupuolihalun tyydyttäminen?
Puolisoa ei tule valita vain ulkoisten, seksuaalisten ominaisuuksien vuoksi, vaan on tutustuttava toisen luonteeseen ja eritoten hänen hengellisyyteensä.
ELI
voit rauhassa katsella, mutta mene myös tervehtimään, esittäytymään ja juttelemaan. Voit myös pyytää rohkeampaa kaveriasi ensin "lyöttäytymään" seuraan ja hän voi sitten luontevasti esitellä myös sinut, uskonsisaren/veljen
Näin pääset tutustumaan ihastukseesi.
Rohkeutta!

Tähän vastaukseen voin yhtyä ainakin "melkein," ja olisi ehkä parempi, että nuusku itse vastaisi. Tiedän hänellä nykyisin olevan perhe ja sen mukanaan tuomia huolia, että vain silloin tällöin ehtii foorumiimme vilkaista, niin katson perustelluksi kertoa sen nuuskun puolesta, että siltä osin tuo viimeinen, avaajalle kohdistettu kappale on hänen osaltaan myöhässä. Sillä voi olla merkitystä muille, siksi tämä keskustelu kaikkine vastauksineen on saanut olla täällä. Samoin tuo viimeinen kirjoitus, kommentoikoon muut siihen jos aihetta huomaavat, halusin vain tämän yhden tiedon kertoa, ettei keskustelu lähde jatkumaan vain yhden nimimerkin ympärillä.

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 27 Elo 2011, 03:29 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33
Viestit: 2000
Taavetti kirjoitti:
Tähän vastaukseen voin yhtyä ainakin "melkein," ja olisi ehkä parempi, että nuusku itse vastaisi. Tiedän hänellä nykyisin olevan perhe ja sen mukanaan tuomia huolia, että vain silloin tällöin ehtii foorumiimme vilkaista, niin katson perustelluksi kertoa sen nuuskun puolesta, että siltä osin tuo viimeinen, avaajalle kohdistettu kappale on hänen osaltaan myöhässä. Sillä voi olla merkitystä muille, siksi tämä keskustelu kaikkine vastauksineen on saanut olla täällä. Samoin tuo viimeinen kirjoitus, kommentoikoon muut siihen jos aihetta huomaavat, halusin vain tämän yhden tiedon kertoa, ettei keskustelu lähde jatkumaan vain yhden nimimerkin ympärillä.

Ehkä epäaktiivisuuteeni eivät niinkään perhehuolet ole vaikuttaneet, lieneekö enemmän saamattomuus tai mikä se on. Olen suunnitellut aktivoituvani jossain vaiheessa enemmän tällä foorumilla. Ehkä perhe kuitenkin on muokannut elämääni aiempaa umpioituneemmaksi, niin että elämänpiirini on profiloitunut tiettyyn ydinryhmään, ja jotkin sosiaaliset osa-alueet ovat jääneet vähemmälle. Mielestäni se on toisaalta luonnollinen kehitys tietyssä elämänvaiheessa, mutta ei välttämättä positiivinen asia ja suunnitelmani on vähentää umpioitumista jossain vaiheessa. Internetin käyttö ja vauvan vahtiminen yhtäaikaisesti on lähinnä järjestelykysymys, huonekalujen siirtämistä ja tietokoneen sijaintipaikan sijoittamista fyysisesti samaan tilaan, jossa vauva harjoittelee taaperoksi tulemista.

Avauksessa olevasta kysymyksestäni toteaisin, että jostain syystä pidän sitä tällä hetkellä osittain kuluttavana pohtimisena, sillä viime aikoina olen vähemmän ollut kiinnostunut liian yksityiskohtaisiin, sellaisesta pilkun viilaamiseen menevästä keskustelusta tai ajattelusta, jollaisena pidän vuoden 2007 pyrkimystäni tehdä tarkkaa rajanvetoa ihastelun ja himoitsemisen välille. Olen ajatellut, että ymmärrän varsin vähän laidasta, mutta minun ei tarvitse miettiä kaikenlaisia yksityiskohtia, koska elävä usko ei ole suorittamisessa, vaan uskomisessa siihen, että omat synnit ovat anteeksi. En tiedä mahtaako sitte kyse olla paatuneesta tai välinpitämättömästä ajattelusta. Toivoisin että myös CyberAngel käsittäisi elävän uskon.

Himoista ja seksualismista sen verran vielä, että nyt kun olen matkan tekemistä harjoitellut en enää yhden vaan useamman hengen perheessä, niin olen huomannut, että (toivottavasti en puhu liian suoraan) seksuaalisuuden harjoittaminen on toisaalta tärkeä, mutta toisaalta varsin minimaalinen osa avioliittoon kuuluvia asioita. Ennen avioitumista olin kuvitellut sen olevan suuremmassa roolissa, mutta esimerkiksi ajankäytön tai käytännön elämän kannalta se näyttelee ikään kuin sellaista sivuroolia, varsinainen avioliiton arki ja elämä on keskittynyt aivan toisenlaisten asioiden ympärille. En ota kantaa siis asioiden tärkeyteen tai merkittävyyteen, vaan niiden vaikutukseen arkeen ja ajankäyttöön.

Pohdin ennen kuin kirjoitin tätä viestiä, mitä avioliitto tuo ja mitä se vie, mutta koska se ei sovi alkuunkaan otsikon aiheeseen niin tiivistän pohtimiseni aivan lyhyeen vain. Avioliiton myötä ei enää tarvitse ihmisen olla yksinänsä, se on mielestäni keskeisin sen tuoma asia. Lisäksi avioliitto, erityisesti jos Jumala antaa siihen lapsia, niin silloin kokee, että elämällä on syvempi tarkoitus kuin kun on yksin. On sillä tarkoitus itse kunkin elämällä, siviilisäädystä tyystin riippumatta, mutta omakohtaisesti olen kokenut oman elämäni muuttuneen mielekkäämmäksi ja itseni hyödyllisemmäksi kuin aiemmin, sillä pidin ennen itseäni melko turhana ihmisenä ja hyödyttömänä kenelläkään toiselle. Ja sanoisin myös, että kun ihminen saa jälkikasvun, joka on omasta itsestä syntynyt ja samaa verta kuin itse on, niin vasta silloin ymmärtää vanhemman rakkauden lapseen, siihen ei luullakseni voi samaistua, ellei itsellä ole biologista jälkikasvua. Mutta ilon lisäksi myös huolta on enemmän, esimerkiksi ydinperheen terveyteen, hyvinvointiin ja ylipäätänsä elossa pysymiseen (onnettomuuksilta varjeltumiseen), niin sen asian pelkäämiseen tai siitä huolehtimiseen, niin siinä harmaantuu joskus montakin hiusta kerralla. Sinkkuna ei tarvinnut aamuyön pikkutunteina miettiä teoreettista tilannetta, että voi kauhea jos vaikka puolisosta joskus aika jättää ennen minua, niin mite minä sitten oikein pärjään.

Puolison löytymisestä, johon CyberAngel kirjoitti, niin omalla kohdallani se meni toisaalta arkisia mutta toisaalta selvästi Jumalan johdattamia teitä. Koen, että löytänyt puolisoa, vaan minulle annettiin se. Ja sitten kun Jumala on päättänyt, että joku tulee sinun puolisoksi, niin sitä tutkainta vastaan ei voi potkia enää, vaan silloin tulee häät vaikka väkisin, jos Jumala on puolison valinnut.

Rukoilkaa kaikki te jotka puolisoa haluatte sitä, niin rikas Isä antaa sen teille, ja jos ei anna niin hänellä on muita suunnitelmia ja kauniita asioita teille annettavana. Ihmisarvoa ei määritellä siviilisäädyn tai minkään ulkoisen tekijän mukaan, vaan pelkkä ihmisenä eläminen antaa jokaiselle täällä saman arvon, ei yli eikä ali toisten.

Siinä pikkutuntien kommentointiani.

_________________
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 29 Elo 2011, 09:47 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3557
Mukava joka tapauksessa lukea myös Nuuskun ajatuksia välillä. Kokemuksesi tuskin ovat ihan tuntemattomia muillekaan ukkomiehen osaan päätyneille.

_________________
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Aviosiipan löytymisestä
ViestiLähetetty: 29 Elo 2011, 18:21 
Poissa
vakiintunut

Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35
Viestit: 116
Nuuskulle kiitos hyvästä tekstistä.

Minäkin lähes mummuiässä ja aviossa iloitsin tuosta.

Mulle korostuu liitossa kumppanuus ja hellä rakkaus, ystävyys ja lojaalisuus.

Sulla Nuusku on lapset pieniä nyt, mutta hekin kasvavat. Tulee aika, jolloin saat iloisesti ilman lastenhoitohuolia nauttia myös puolisostasi ilman rajoituksia.

Ja toivon mukaan myös hän sinusta.

Seksuaalisuus on luonnollinen asia. Meille avioliittoon iloksi annettu. On lupa hullutella, leikkiä ja rakastaa toista. Samalla kunnioittaen toisen toiveita. Eikä koskaan tehdä sellaista, mikä loukkaa toista tai sellaista, mikä saattaa toisen häpeään.

Tämä on yksi vaihe elämässämme. Nuorille tahtoisin sanoa: kannattaa odottaa. Tutkia, minkän verran mahd. kumppani kunnioittaa, onko hän mahdollisesti valmis odottamaan.

Ja vaikka tulisi lankeemuksia, heikkojahan me ihmiset olemme, kannattaa heti viedä synti sinne, missä se on sovitettu. Ristinpuulle.

Siunatkoon Taivaan Isä kaikkia teitä sinkkuja!

Luottakaa, Isä tietää paremmin!

:) BK

_________________
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 11 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia