Sivu 1/1

Mitä seurusteluun kuuluu?

ViestiLähetetty: 05 Heinä 2007, 13:49
Kirjoittaja Saral
Jäi mieleen Kinnusen puheenvuorosta sellainen kohta, jossa hän mainitsi, ettei seurusteluun kuulu halailut ja pussailut. Mitä uskovaisen seurusteluun kuuluu? Tai pitäisi kuulua?

Uskon, että normaali kanssakäyminen välttäen juuri noita lihallisia himoja tuottavia halailuja ja pussailuja. Kinnunen mainitsi myös myöhään valvomisen haitat, kuinka sellainen voi aiheuttaa "fiilistelyjä".

Kuittaako sitten halailut ja pussailut se, että menee naimisiin? Onko kaikki sillä selvä?
- No, ei koska syntejä ei voi saada anteeksi naimisiin menemällä.

Itseä saattaa haitata seurustelevien "kyhnäävä" toiminta seuroissa. Puheenvuoron aikanakin istuin ilmeisesti seurustelevan parin vieressä, tuskin olivat naimisissa. Pitivät toisiaan kädestä kiinni, mutta se ei ollut normaalia kiinnipitoa, vaan sisälsi hiplausta tai jonkinlaista hivelyä. Miten muut haittaako teitä ko. tyylinen toiminta?

Re: Mitä seurusteluun kuuluu?

ViestiLähetetty: 05 Heinä 2007, 14:08
Kirjoittaja Nepheg
Saral kirjoitti:Pitivät toisiaan kädestä kiinni, mutta se ei ollut normaalia kiinnipitoa, vaan sisälsi hiplausta tai jonkinlaista hivelyä. Miten muut haittaako teitä ko. tyylinen toiminta?


Aika ärsyttävää sellainen on jostain syystä.
Myös kauppojen kassoilla, joskus jotkut alkavat "imuuttelemaan" ja koko jono pysähtyy siihen.
Varmasti kassaneidellä on noloa istua ja katsella moista toimintaa, vaikka eivät mitään uskovia olisikaan.

Re: Mitä seurusteluun kuuluu?

ViestiLähetetty: 08 Heinä 2007, 13:45
Kirjoittaja Sinisielu
Saral kirjoitti:Itseä saattaa haitata seurustelevien "kyhnäävä" toiminta seuroissa. Puheenvuoron aikanakin istuin ilmeisesti seurustelevan parin vieressä, tuskin olivat naimisissa. Pitivät toisiaan kädestä kiinni, mutta se ei ollut normaalia kiinnipitoa, vaan sisälsi hiplausta tai jonkinlaista hivelyä. Miten muut haittaako teitä ko. tyylinen toiminta?

Minua ei välttämättä haittaisi käsien hively, mutta jos seurustelu on lääppimistä ja sen sellaista seuroissa, siitä sopii pahastua. :?

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2007, 21:24
Kirjoittaja Taavetti
Muistan noin 40 vuoden takaa, eräässä keskustelussa muuan rouva muisteli toista keskustelua, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä pienillä lappusilla. Eräässä lapussa oli yksinkertainen kysymys: Onko suuteleminen syntiä?

Vastauskeskustelussa tuli esille muutamia näkökohtia. Ensiksikin suutelemista sinänsä ei voi sanoa synniksi, mutta se herättää helposti suuria intohimoja, jotka johtavat syntiin. Siksi on hyvä, jos seurusteleva pari siirtää suutelemiset vihkimisen jälkeiseen aikaan. Ehtii sitä harjoittaa vielä silloinkin.

Näissä julkisissa nettikeskusteluissa on yksi huono puoli, että aina väliin tulee tuollaisia timoteuksen esittämän kaltaisia tölväisyjä. Vastaanpa nyt siihen, taas kerran, ties monennenko?

Emme ole lain alla, vaan armon auringon valossa. Armo, jota verrataan Raamatussa aurinkoon, on kyllä tarkempi opettaja, kun laki, jota verrataan kuun valoon muistaakseni Raamatussakin. Kun kuun, eli lain valossa näkyy vain suuret synnit, joista laki kyllä syyttää raskaasti täydellistä onnistumista vaatien. Armo vaikka on tarkka opettaja, on kuitenkin anteeksiantamusta ja armahdusta, mutta myös Jumalan suurta voimaa synnin välttämiseen. Siksi onkin tärkeää, että saamme joka hetki olla armon opetettavina ja siitä voimaa ammentaen voimme taistella synnin viettelyksiä vastaan. Otanpa tähän loppuun vielä yhden kohdan apostolin kirjeestä, jos löydän sen.

1. Johanneksen kirje 2
1 Minun lapsukaiseni! näitä minä teille kirjoitan, ettette syntiä tekisi. Ja jos joku syntiä tekee, niin meillä on edesvastaaja Isän tykönä, Jesus Kristus, joka vanhurskas on,
2 Ja hän on sovinto meidän synteimme edestä, ei ainoastaan meidän, vaan myös kaiken maailman edestä.
3 Ja siitä me ymmärrämme, että me hänen tunnemme, jos me hänen käskynsä pidämme.

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2007, 22:17
Kirjoittaja Maarimi
Kun opimme tuntemaan Jeesuksen, haluamme armon alla, vapaudessa kulkea, syntimme tuntien!

Kyllähän nuoret saattavat paljonkin pohtia näitä seurustelasioita, vaikka se vanhemmille olisi itsestäänselvää... Luulen silti, että nuoretkin tuntevat sydämessään mikä on heille hyväksi - vaikka ihastuminen ja rakastuminen eivät olekaan järjen asioita :oops:

Kristillinen rakkaus on raitista, ja silloin myös halaaminen ja koskettaminen on mielestäni kaunis ele.

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2007, 22:33
Kirjoittaja Taavetti
Toista vuotta sitten tuli tälle palstalle nuori aviovaimo, hän kirjoitti aluksi yhden avauksen, jossa kertoi oman tarinansa. Oli ollut onnellisesti kihloissa, hääpäivä sovittu, kaikki näytti olevan hyvin. Halusi varoittaa tämän palstan kautta nuoria vaarasta, jossa oli itse langennut.

Kaiken alkuna oli suudelma, mutta kun se oli ohi, teki mieli hiukan läheisempää kontaktia, sen jälkeen vielä läheisempää. Kun lihan himo sai hiukan tyydykettä, se vaati lisää, lopulta oli seurauksena raskaus ja katkerat kyyneleet vielä häätilaisuudessakin. Ei voinut enää käyttää edes sinne valmistettua valkoista hääpukuaan. Tämä nuori halusi siis varoittaa sitäkin vaarasta.

Viesti poistui viime talvisen siivouksen yhteydessä, Sinisielu palautti sen takaisin. Yritin turhaan löytää sitä, niin kirjoitin sen näin omilla sanoillani tähän. Sopii siis olla varovainen ja välttää syntiin johtavia tilanteitakin mahollisuuden mukaan.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2007, 09:26
Kirjoittaja timoteus
Taavetti kirjoitti:Toista vuotta sitten tuli tälle palstalle nuori aviovaimo, hän kirjoitti aluksi yhden avauksen, jossa kertoi oman tarinansa. Oli ollut onnellisesti kihloissa, hääpäivä sovittu, kaikki näytti olevan hyvin. Halusi varoittaa tämän palstan kautta nuoria vaarasta, jossa oli itse langennut.

Kaiken alkuna oli suudelma, mutta kun se oli ohi, teki mieli hiukan läheisempää kontaktia, sen jälkeen vielä läheisempää. Kun lihan himo sai hiukan tyydykettä, se vaati lisää, lopulta oli seurauksena raskaus ja katkerat kyyneleet vielä häätilaisuudessakin. Ei voinut enää käyttää edes sinne valmistettua valkoista hääpukuaan. Tämä nuori halusi siis varoittaa sitäkin vaarasta.

Viesti poistui viime talvisen siivouksen yhteydessä, Sinisielu palautti sen takaisin. Yritin turhaan löytää sitä, niin kirjoitin sen näin omilla sanoillani tähän. Sopii siis olla varovainen ja välttää syntiin johtavia tilanteitakin mahollisuuden mukaan.


Erosiko nainen sitten ja jäi yksinhuoltajaksi? Erosiko vai erotettiinko seurakunnasta? Se olisi kauheaa. Onhan esiaviollinen seksi huono asia mutta saahan sen anteeksi. Enkä usko että noita tapauksia voida estää kieltämällä halailua ja tekemällä tiukkoja sääntöjä. Uskon että suurin osa uskovaisista toimii vastuullisesti eikä etene pussausta pitemmälle. En näe perustetta että puututaan liiaksi ihmisten yksityisasioihin. Neuvoa voidaan ja ohjata mutta ei enempää.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2007, 09:38
Kirjoittaja Taavetti
Erosiko nainen sitten ja jäi yksinhuoltajaksi? Erosiko vai erotettiinko seurakunnasta? Se olisi kauheaa. Onhan esiaviollinen seksi huono asia mutta saahan sen anteeksi. Enkä usko että noita tapauksia voida estää kieltämällä halailua ja tekemällä tiukkoja sääntöjä. Uskon että suurin osa uskovaisista toimii vastuullisesti eikä etene pussausta pitemmälle. En näe perustetta että puututaan liiaksi ihmisten yksityisasioihin. Neuvoa voidaan ja ohjata mutta ei enempää.


Lukiko timoteus tarkkaan, mitä kirjoitin? Tapauksen jälkeen he molemmat saivat synnin tunnon, katuivat, etsivät uskovaisen ihmisen, kertoivat tapahtuneen hänelle ja saivat synninpäästön. Menivät naimisiin, morsian jätti käyttämättä hankkimansa valkoisen vihkipuvun huntuineen, koska rehellisenä ei voinut pitää niitä puhtauden vertauskuvia yllään omissa häissään. Naimisiin he menivät, myöhemmistä vaiheista ei minulla ole tietoa, mutta tämä nainen on vieläkin kirjoilla tällä palstalla. Jos haluaa ja löytää tämän keskustelun, voi kertoa enemmän. Pyytämään en sitä kuitenkaan lähde, meillä ei etsitä sillä tavalla todistajia, kuin jossakin muualla.

Yhtään katuvaa syntistä ei ole ajettu pois Jumalan valtakunnasta, eikä ajetakaan. Se on tosiasia, joka jokaisen tulisi tietää. Ajamispuheet ovat joko väärinkäsityksiä tai vääristelyjä, kyllä, niihin kahteen vaihtoehtoon ne mahtuvat.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2007, 09:53
Kirjoittaja timoteus
Loppu hyvin kaikki hyvin.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2007, 09:55
Kirjoittaja timoteus
Kiitos taavetti tiedoista. Minusta tapaus nyt ei ole ihan maata kaatava. Mutta hyvä että asiat hoituivat lopulta hyvin.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2007, 16:06
Kirjoittaja Sinisielu
Se palautettu kirjoitus löytyy viestiketjusta: "Millaista uskovaisen seurustelu on?"

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2007, 09:52
Kirjoittaja Taavetti
timoteus kirjoitti:Mitä ihmettä se nyt haittaa vaikka seurustellessa vähän halailee ja pussailee. Ihan normaalia se on eikä taatusti ole syntiä. Mikä teitä oikein vaivaa? Oletteko lain alla?


Tässä keskustelussa tuli esille laki, lakihenki nimenomaan lain alla olemisen kysymyksenä. Tässä keskustelussa olen jo kysymykseen vastannut, siis ei taida tarvita uutta vastaamista. Etsin tämän keskustelu, kun siitä tuli puhetta toisaalla.

Toistan kuitenkin vielä, ettei meitä opeta Mooseksen akutta annettu laki, vaan Kristuksen armon laki. Armon kirkkaus on täydellistä, kirkasta opetusta, joka voi ulkopuolisen hengen silmiä häikäistäkin, kuten luonnon aurinkokin häikäisee. Armon kautta kuitenkin saamme sellaista voimaa, jota täydellisyyttä vaativa Mooseksen laki ei anna.

ViestiLähetetty: 24 Elo 2007, 18:43
Kirjoittaja Heku
Itsekin olen monesti ollut vaivautunut kun uskovainen seurusteleva pari "lääppii" toisiaan. Kädestä pitäminen on mielestäni ok ja mukava tapa. Kuitenkin kaikenlainen halailu ym. liiaksikin läheinen kanssakäyminen ei ole kovin kivaa katseltavaa.
Eräässä keskustelussa ry:llämme vetäjä antoi seurusteleville hyvän ohjeen: Kahdestaankin aikaa viettäessä tulisi miettiä, voisinko tehdä ja olla näin uskovaisten esim. vanhempieni nähden. Jos vastaus on ei, niin ei pitäisi toimia silloinkaan kun kukaan ei näe. :oops:

ViestiLähetetty: 08 Syys 2007, 18:13
Kirjoittaja Vl-Misu
Lähetetty: Per Elo 24, 2007 6:43 pm Viestin aihe:

--------------------------------------------------------------------------------

Heku:Itsekin olen monesti ollut vaivautunut kun uskovainen seurusteleva pari "lääppii" toisiaan. Kädestä pitäminen on mielestäni ok ja mukava tapa. Kuitenkin kaikenlainen halailu ym. liiaksikin läheinen kanssakäyminen ei ole kovin kivaa katseltavaa.
Eräässä keskustelussa ry:llämme vetäjä antoi seurusteleville hyvän ohjeen: Kahdestaankin aikaa viettäessä tulisi miettiä,voisinko tehdä ja olla näin uskovaisten esim. vanhempieni nähden. Jos vastaus on ei, niin ei pitäisi toimia silloinkaan kun kukaan ei näe.
Niin onkin yli ärsyttävää!Menis kuolaamaan muualle... :?
Herätää vaan muissa pahennusta ja turhia himoja. :oops:
Aivan kun niitä ei olis jo tarpeeksi taistelemista omasta takaa... :twisted: :oops:
Ei ainakaan missään seurois tai keskellä kaupunkia koko maailman nähden. :shock: :!:
Avioliittokin on keksitty! :idea:
Mut harmi,sinne taitaa olla vielä pitkä matka ja kasvun paikka. :roll: :arrow: :arrow: