Seurustelun pelisäännöt

Sinkkujen elämän iloista ja suruista sekä uskossa elämisestä.

Seurustelun pelisäännöt

ViestiKirjoittaja timoteus » 08 Touko 2007, 21:44

Minua kiinnostaa kovasti mielipiteenne seurustelusta. Minä ajattelisin itse että parisuhteen kehittäminen alkaa seurustelusta. Seurustelun jälkeen mennään kihloihin ja sitten naimisiin. Seksi kuuluu asiaan sitten kun ollaan naimisissa. On kuitenkin selvä että jo seurustelun aikana on selvitettävä omat ja toisen tunteet ja opittava tuntemaan häntä enemmän. Minusta esim. suuteleminen ja sylikkäin oleminen auttavat omalta osaltaan kasvamaan yhteen ja valmistelevat kohti naimisiin menoa. Eihän sitä viitsisi ventovieraan kanssa mennä kihloihin. Tunteet ja kemiat pitää testata. Minusta seurusteluaikana samassa sängyssä nukkuminen voi olla vähän uskaliasta. Minä en ainakaan täysin uskaltaisi luottaa itsehillintään tällaisessa tapauksessa.

1. Miten voi tutustua vastakkaiseen sukupuoleen niin että rakkaus voisi kukoistaa?

2. Mitkä on seurustelun pelisäännöt?

3. Mikä on suhteenne ei vl:än kanssa aloitettuun seurusteluun? Jos kumppanni suhtautuu teihin myönteisesti mutta ei halua kuitenkaan liittyä samaan uskoon. Onko suhtautuminen tällaisessa tapauksessa ehdottoman kielteinen?

Tässähän sitä onkin keskustelun evästä.
timoteus
vakiintunut
 
Viestit: 146
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 10:07

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Touko 2007, 22:17

Vastauksia alkuun;

1. Olen saanut luottaa Jumalan johdatukseen, se on riittänyt.

2. Apostolin ohje: Välttäkää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan.

3. En halunnut aloittaa seurustelua eri tavalla uskovan kanssa. Nuorena pari kertaa ihastuin epäuskoiseen, ensimmäinen oli työtoverina vähän aikaa ja toista luulin saman uskon omistajaksi, mutta miettiessäni, miten ehdottaa seurustelua, sain tietää, että olikin luopunut. Molemmilla kerroilla luovuin edes yritämättä, vaikka ihastumisen tappaminen vaikeaa olikin. Ei ole tarvinnut katua.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja kehakukkanen » 08 Touko 2007, 23:14

timoteus kirjoitti:On kuitenkin selvä että jo seurustelun aikana on selvitettävä omat ja toisen tunteet ja opittava tuntemaan häntä enemmän. Minusta esim. suuteleminen ja sylikkäin oleminen auttavat omalta osaltaan kasvamaan yhteen ja valmistelevat kohti naimisiin menoa. Eihän sitä viitsisi ventovieraan kanssa mennä kihloihin. Tunteet ja kemiat pitää testata.


Tätä en voi tosiaankaan sanoa ylhäältäpäin ja onnistuneena :oops: , vaan omasta kokemuksesta (omasta ja muitten elämästä, läheltä nähneenä) mutta kehottaisin kyllä tarkkaan miettimään kannattaako edes suudella ennen kuin on naimisissa. Ei sillä, etteikö siihen voisi vetää rajaa ja hillitä itsensä - mutta mietipä sitä, jos seurustelu päättyykin. Sekin kun on aina mahdollista, vaikka kuinka oltaisiin rakastuneita (itselle ei onneksi käynyt näin). Onko sitten "kivaa", kun ehkä myöhemmin seurustelee jonkun toisen kanssa, jos on jo sitä edellistä suudellut ja "testannut"? Näin jälkikäteen, jo naimisissa olevana, voin vain sanoa sen, että sitä on harva varmaan katunut, että on odottanut (suutelemistakin) papin aamenen yli. Ei Raamatussa suotta varoitella tulella leikkimisestä.

Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta? Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä? Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa. Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen? (Sananl.6:27:30)

Niin kauan kuin ei olla naimisissa, on mahdollista, että siitä toisesta tulee jonkun toisen vaimo/aviomies. Ja toisaalta, omalle kohdalle voi sattua puolisoksi sellainen, johon joku toinen on "kajonnut", ilman "oikeutta". Toki sellaisetkin asiat on lupa tunnustaa ja uskoa anteeksi, mutta koskaan ei ne suju täysin ihmisten välisiin suhteisiin jälkiä jättämättä, vaikka olisi halu unohtaa. Kysyisin kyllä myös sen perään, että mistä tulee se "testaamisen" tarve? Tuleeko se ympäröivästä ajastamme, jossa ihmissuhteistakin on tehty kertakäyttötavaraa? Miksi ei voi luottaa siihen, että jos Jumala on minulle tämän ihmisen puolisoksi antanut, niin kaikki muukin tulee siinä mukana, ilman että tarvitsee "testata"? Tokikin avioliitto vaatii molemmilta puolisoilta tahtoa ja ponnistelujakin, luopumista omasta yms., ei se hopeatarjottimella tule se onnistunut avioliitto, mutta jos on yhteinen usko ja luottamus, sekä tahto ja rakkaus, niin mahdollisuudet on olemassa. Sielunvihollinen kyllä tekee kaikkensa tuhotakseen avioliitot, se ei voi niitä sietää. Minusta sekin on kyllä yksi sielunvihollisen juoni, että pitäisi toista ihmistä fyysisesti testata (suutelemallakaan, saati sitten nykyajan malliin "avoliitolla"). :evil:

Jos Raamattu käyttääkin, monessa kohtaa, tosi kovia sanoja avioliiton ulkopuolisesta seksistä yms. (tai voi kai käyttää myös sanaa huoruus...), niin tosi kauniisti siellä kuvataan rakkautta avioliitossa, esim. Korkeassa veisussa/Laulujen laulussa.

"Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa."
"Tule, rakkaani, lähtekäämme maalle, kyliin yöpykäämme. Käykäämme varhain viinitarhoihin katsomaan, joko viiniköynnös versoo ja ummut aukeavat, joko kukkivat granaattipuut. Siellä annan sinulle rakkauteni. Lemmenmarjat tuoksuavat, ja oviemme edessä kasvavat kaikkinaiset kalliit hedelmät, uudet ja vanhat: sinulle, rakkaani, olen ne säästänyt."
(Laul.l. 7:10-14)

Toivottavasti sanani eivät olleet liian kovia ja rakkaudettomia :oops:.
Avatar
kehakukkanen
touhukas
 
Viestit: 178
Liittynyt: 09 Tammi 2007, 13:43

ViestiKirjoittaja timoteus » 09 Touko 2007, 07:04

kehäkukkanen
Sinun ohjeiden mukaan taitaa moni sinkku jäädä sinkuksi. Jos halailu yms. on lihan himon herättelyä niin ei jää kovin paljoa rakkauden syttymiselle.

Onko sitten "kivaa", kun ehkä myöhemmin seurustelee jonkun toisen kanssa, jos on jo sitä edellistä suudellut ja "testannut"? Näin jälkikäteen, jo naimisissa olevana, voin vain sanoa sen, että sitä on harva varmaan katunut, että on odottanut (suutelemistakin) papin aamenen yli. Ei Raamatussa suotta varoitella tulella leikkimisestä.


Ajattelin ensin että oletko tosissasi. Ei kai moinen asia voi ketään häiritä. Jos oma puoliso on joskus jotakin toista suudellut niin ei se tee hänestä huorintekijää :)
timoteus
vakiintunut
 
Viestit: 146
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 10:07

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Touko 2007, 08:37

timoteus kirjoitti:kehäkukkanen
Sinun ohjeiden mukaan taitaa moni sinkku jäädä sinkuksi. Jos halailu yms. on lihan himon herättelyä niin ei jää kovin paljoa rakkauden syttymiselle.

Ajattelin ensin että oletko tosissasi. Ei kai moinen asia voi ketään häiritä. Jos oma puoliso on joskus jotakin toista suudellut niin ei se tee hänestä huorintekijää :)


En minäkään jäänyt sinkuksi, vaikka en suudellut ennen avioliittoa. Moni muukin on päässyt avioliiten satamaan ennen ensimmäistä suudelmaa. Suutelot voivat joskus sytyttää niin kovan himon, ettei se jää siihen. Pari vuotta sitten palstallemme rekisteröityi eräs, joka oman kokemuksensa kertoen halusi siitä varottaa. Avaus poistui talvella suursiivouksen yhteydessä, mutta Sinisielu palautti sen kopiona johonkin keskusteluun. En nyt ehdi sitä etsimään, mutta varmaan se vielä jossakin on.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 09 Touko 2007, 09:35

Niin...kyllä olen tästä asiasta paljon kuullut, ettei kannata leikkiä tulella seurusteluaikana. Minua ainakin pahentaa sellainen käytös, jos vaikka imee toisen kaulaan jälkiä seurusteluaikana jo. Ja on aika ruman näköistä sellainen naimisissa olevillakin.
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

ViestiKirjoittaja timoteus » 09 Touko 2007, 13:10

Eihän hellydenosoitukset läheskään aina ole sama kuin seksuaalinen kiihko. Itse nautin läheisyydestä ilman seksiäkin. Tosin itselläni ei ole hirveästi kokemusta asiasta. Mutta täällä ilmeisesti ajatellaan että varmistetaan huolella että seurustelu ei vahingossakaan etene liian pitkälle. Täytyy kyllä sanoa että tämä on jyrkempi linja kun kuvittelin. Eli ulkopuolisen kanssa ei seurustella. Ei suutelua ja halailua avioliiton ulkopuolella. En edes tohtine kysyä miten toimitaan jos joku vl:ä seurustelee ulkopuolisen kanssa. Kiitoksia kuitenkin vastauksistanne.
timoteus
vakiintunut
 
Viestit: 146
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 10:07

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 09 Touko 2007, 13:13

Eihän niin olekaan, Timoteus, että kaikki hellyydenosoitukset tarkoittaisivat vihjettä että mennäänkö sänkyhommiin.
Seurustellessa saa kyllä pitää kädestä kiinni ja sellaisia soveliaita kosketuksia, esim. hartioiden hierontaa, mutta suuteluhan herkästi johtaa seksiin, joka ei ole ennen papin aamenta soveliasta.
Vanhoillislestadiolaiset haluavat etsiä kumppanin vanhoillislestadiolaisten joukosta.
Viimeksi muokannut Sinisielu päivämäärä 10 Touko 2007, 16:00, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

ViestiKirjoittaja O.M » 09 Touko 2007, 14:09

Vastailenpa minäkin jotain. Numeroinnit ovat Timoteuksen kysymyksiin.

1. Keskustelemalla, viettämällä aikaa yhdessä, kertomalla tunteistaan jne. Platonista rakkautta.
2. Fyysiseen rakkauteen en uskalla ihan tarkkoja rajoja sanoa, mutta ei kristillisyydessä tietääkseni koskaan ole suositeltu suutelemaan, liekö kovin halailemaankaan. Suhteessa seksuaalisuuteen seurustellessa tuskin voi olla liian tiukkaa linjaa. Näppien polttaminen on todella helppoa.
3. Näkemäni esimerkit epäuskoisten kanssa seurustelemaan rupeamisesta eivät pääsääntöisesti ole rohkaisevia. Parempi etsiä puolisoa uskovaisten keskuudesta, kuten kristillisyydessä on aina opetettukin. Jos joku kuitenkin alkaa seurustella epäuskoisen kanssa, niin yleinen suhtautuminen on yleensä samanaikaisesti toiveikas ja huolestunut. Valitettavasti niissä tietämissäni esimerkeissä on käynyt niin päin, että uskovainen osapuoli on mennyt maailmaan tai jatkaa toinen jalka maailmassa elämistään. Joskus on toki onneksi saattanut käydä toisinkin päin. Tiedän tapauksia, joissa uskomisen asia on oikeasti käsitetty, mutta tiedän myös ns. naimaparannuksia.

Kehäkukkasen vastauksesta täytyy sanoa, että et ole kaukana Jumalan valtakunnasta, niin samanlainen ymmärrys on asiasta. On mukava havaita avioliiton pyhyyden kunnioitusta myös muualla kuin uskovaisten keskuudessa. Meidän päivinämme sen arvo on rapissut huolestuttavalla tavalla yhteiskunnassamme. Kuitenkin oikein vaalittuna ja hoidettuna avioliitto (tai puoliso oikeammin) on sellaisille ihmisille, joiden osaksi se on annettu, elämän toiseksi tärkein asia uskon jälkeen. Toivon, että voisin vuosien päästäkin sanoa vaimolleni, kuten Väinö Havas aikoinaan omalle vaimolleen: "Ehkä liittomme ei ole ollut helpoin mahdollinen, mutta paljon se on antanut."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja hannu » 09 Touko 2007, 17:52

Meinasin jo aamulla tähän vastata mutta oli töitä tehtävänä. Hyvin onkin asiaa käsitelty.


Täytyy kyllä sanoa että tämä on jyrkempi linja kun kuvittelin. Eli ulkopuolisen kanssa ei seurustella. Ei suutelua ja halailua avioliiton ulkopuolella.



Kyllä siinä aika jyrkkä linja kannattaa pitää. Olihan se aika jyrkkä linja Jeesuksellakin kun sanoi että kun katsoo himoiten vaimon päälle, niin jo teki huorin. Kaikkien pitäisi tietää että on ihmisessä erittäin sisäsyntyisenä halu toisen ihmisen luo. Halun on Taivaan Isä luonut, mutta samalla hän sääti, että tätä halua vastuullisesti toteutetaan avioliitossa.

Jos joku luulee, että minä en olekaan niin herkkä tässä asiassa lukekoon Raamattua.

1. Kor. 10:12

Sentähden joka luulee seisovansa, katsokaan, ettei hän lankee.

Sananl. 16:18

Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.


Timoteuksen tekstistä saa sellaisen kuvan, että fyysisen läheisyyden kautta jotenkin paremmin opitaan tuntemaan tuleva puoliso. En oikein ymmärrä miten testataan kemioita olemalla lähekkäin. :?: Eiköhän ne kemiat ole paremmin sillä henkisellä puolella. Ja eikö ole aikaa oppia tuntemaan tuleva puoliso sitten avioliitossa. Jokatapauksessa ottaa semmosen kymmenen vuotta ennen kun voi sanoa tuntevansa toisen.

Joskus olen kuullut sanottavan että samoja asioita voi tehdä kun vaikka seurapenkissä voi tehdä. En oikein näinkään voi ajatella, tehdäänhän sitä yksinäänkin monia asioita, joita ei välttämättä seurapenkissä tekisi. Esimerkkinä vaikkapa nenän kaivelu. :)

Kehäkukkasen teksti oli mielestäni mukavaa luettavaa. Itselläni on se kuva että harvat enää (varsinkaan nuoremmat) ajattelevat noin konservatiivisesti vl-herätysliikkeen ulkopuolella.
hannu
vakiintunut
 
Viestit: 129
Liittynyt: 12 Heinä 2006, 09:53
Paikkakunta: Länsi-Suomi

ViestiKirjoittaja Saral » 10 Touko 2007, 18:37

Hetkinen... eiks tää kuuluis sinkkupalstalle? Naimisissaolevathan saavat suudella, sinkut ei.. Mutta se palsta taitaa ollakkin mun ja Sinisielun pääasiassa valtaamaa. Mitenkähän se niin on menny?
Avatar
Saral
vakiintunut
 
Viestit: 118
Liittynyt: 11 Helmi 2005, 10:43

ViestiKirjoittaja Taavetti » 10 Touko 2007, 21:13

Saral kirjoitti:Hetkinen... eiks tää kuuluis sinkkupalstalle? Naimisissaolevathan saavat suudella, sinkut ei.. Mutta se palsta taitaa ollakkin mun ja Sinisielun pääasiassa valtaamaa. Mitenkähän se niin on menny?


Kun nyt ajattelen aihetta, niin sinnehän tämä kuuluisi. Kun timoteus on tämän tähän aloittanut, niin tämä nyt on tässä. Mikäs estää siirtämästä tätä vaikka sinkkupalstalle? Siitä vain, kuka ehtii sen tehdä?
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Nepheg » 10 Touko 2007, 22:43

No minä siirsin tämän tänne.
Toivottavasti keskustelu ei sen takia tyrehdy.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Touko 2007, 15:45

Periaatteessahan eropusu iltakävelyn jälkeen erotessa voi olla ihan viaton, mutta onko enää seuraava? Seksuaalisuuden kohdalla jos jossain toimii ns. porttiteoria. Siksi liian tiukkaa linjaa ei voine olla.
Viimeksi muokannut O.M päivämäärä 14 Touko 2007, 13:48, muokattu yhteensä 1 kerran
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Vl-Misu » 11 Touko 2007, 22:15

Sinisielu kirjoitti:Niin...kyllä olen tästä asiasta paljon kuullut, ettei kannata leikkiä tulella seurusteluaikana. Minua ainakin pahentaa sellainen käytös, jos vaikka imee toisen kaulaan jälkiä seurusteluaikana jo. Ja on aika ruman näköistä sellainen naimisissa olevillakin.

Niin minuakin.
On se vähän rumannäköistä ja lapsellista... :lol:
Ei kuulu ainakaan uskovaisten seurusteluun... :!:
Vl-Misu
 

ViestiKirjoittaja Elena » 12 Touko 2007, 13:45

Minä myönnän olevani niin vanhanaikainen, että haluaisin seurustella korkeintaan halauslinjalla. Tietysti se voi tuottaa vaikeuksia, mut ei pidä olla liikaa kahdestaan, missä on helppo langeta johonkin muuhun. Puhdas seurustelu saa varmasti siunauksen! :roll:
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 14 Touko 2007, 09:55

Elena, totta turiset. :oops:
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

ViestiKirjoittaja timoteus » 21 Touko 2007, 00:40

Elena kirjoitti:Minä myönnän olevani niin vanhanaikainen, että haluaisin seurustella korkeintaan halauslinjalla. Tietysti se voi tuottaa vaikeuksia, mut ei pidä olla liikaa kahdestaan, missä on helppo langeta johonkin muuhun. Puhdas seurustelu saa varmasti siunauksen! :roll:


Eiköhän tuo halailukin ole jo liikaa :wink: En kyllä ihmettele miksi teidän keskuudessa tuntuu olevan tosi paljon sinkkuja. Jo vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen tuntuu olevan vaikeaa.
timoteus
vakiintunut
 
Viestit: 146
Liittynyt: 01 Kesä 2006, 10:07

ViestiKirjoittaja Taavetti » 21 Touko 2007, 01:33

Jo vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen tuntuu olevan vaikeaa.


Siitä huolimatta moni tutustuuu, paljon on kihlautuneista ilmoituksia Päivämiehessä, vaikka aivan kaikki eivät ilmoitakaan. Paljon on myös nuoria aviopareja, mutta kun on paljon nuoria, on ilmiselvästi paljon sinkkujakin. Ja lisää tulee, kun lapset kasvavat, eikä kaikilla ole kiirettä tai mahdolisuutta naimisiin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 21 Touko 2007, 13:57

Itse olen ainakin kokenut paikkakunnallani vastakkaiseen sukupuoleen tutustumisen erittäin vaikeaksi. Minua ovat uskovaiset pojat kiusanneetkin, joten se siitä tutustumisesta. Kaiken kukkuraksi olen vielä ihastunut joihinkin aikoinaan. Ja ei puhettakaan että olisi juttusille päässyt. Että ainakin näin täällä päin missä minä asun. Kun ei ole kaunis, rohkea ja maineikkaasta perheestä, niin yksin jää.
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

Seuraava

Paluu Sinkkupalsta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron