Lama

[nuusku]

Puhutaanpa muutama sana lamasta. Sehän liittyy myös uskomisen asioihinkin, sillä sen aikana voi tulla erityisen voimakkaitakin tilanteita, jolloin kysytään luottamusta Jumalaan.

Itse en ole vieläkään kunnolla ymmärtänyt, kuinka vielä keväällä/kesällä kaikki vaikutti olevan "hyvää ja kaunista". Työllisyystilanne oli loistava.

Kun aloitin koulun reilu vuosi sitten, tilanne ko. vientipainotteisella alalla oli se, että voimakas työvoimapula, ja lupasivat, että jok'ikinen valmistuva aivan "revitään" suoraan töihin. Nyt, muutama kuukausi myöhemmin arvioidaan, että työn saanti on äärimmäisen epätodennäköistä, ja että on syytä varautua ainakin kahden, ehkä kolmen vuoden työttömyysaikaan koulun päätyttyä. Harva edes sanoo, että "voit sinä silti saada työtä", eli tunnelmat ovat niin matalalla, että lähinnä jo koulussakin valmistaudutaan tulevaan työttömyysputkeen, ja puheet työn saannista on lakkautettu.

Kun tiedän, että palstalla on monia tahoja, jotka ruukaavat varsin laaja-alaisesti pohtia ja analysoida maailmamme yleistä tilaa, niin onko teillä viisailla ihmislapsilla analyysiä, miten vain muutamassa kuukaudessa koko maailma voi mennä konkurssiin?

Itse suhteellisen nuoresta iästä johtuen olen elänyt aiemmin vain -90 luvun alun laman, jolloin Suomi oli lamassa, mutta muualla maailmassa meni suhteellisen normaalisti. Nyt siis lamaan ajautuu koko se maailma, jonka aisteimme avulla tiedostamme olemassa olevaksi.

Itse koen ymmärtäväni joitain ajallisia asioita ja tapahtumia kohtuullisen hyvin sillä ymmärryksellä, jonka saanut olen, mutta tuo taantuma-asia on sellainen, jonka ymmärtämiseen tarvittaisiin ilmeisesti jotain syvällisempää talouspolitiikan opiskelua. Niinpä tyhmä maallikko kyselee hiljaa mielessään, että kun kaikki ulkoiset tekijät ovat samat niin eilen kuin tänään (samat rakennukset pystyssä, samat firmat ja ihmiset toimivat ja sama määrä seteleitä eilen ja tänään, jne, kaikki siis samoin) mutta silti eilen oli rahaa, ja tänään raha on loppu. Eilen oli töitä, tänään ei. Ja eilen oli tilauksia, nyt ovat tilaukset loppuneet. Että vaikka ulkoiset olosuhteet pysyvät samoina, silti kaikki taantuu. Mutta miksi?

Pelkäättekö te taantumaa, tai ensi kesää? Missä määrin uskovainen saa pelätä, missä menee sopivan ja liiallisen huolen raja?

[Saunanaama]

En taida ymmärtää talouspolitiikasta nuuskua enempää, jos senkään vertaa, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että nykyisessä taantumassa on kyse erityisesti virheellisistä kasvun odotuksista. On siis kuviteltu, että rahaa on käytettävissä määrä X, vaikka todellisuudessa 50% tuosta rahasta onkin ollut liiallista kasvuodotusta, joka ei sitten realisoidukaan.

Niinpä kun on tehty investointeja lainarahalla, joiden takauksena on noita virtuaalisia omaisuuksia, onkin nyt huomattu, että pankki lainasi rahaa liian halvalla. On annettu rahaa ulos, vaikka vastineeksi saatu takaus ei olekaan arvoltaan kuin puolet tuosta rahasta. Siitähän syntyy ongelma, kun yhtäkkiä markkinoilta ikään kuin katoaa hirveä määrä rahaa.

Käytännössä tämä siis juontaa juurensa USA:laisista pankeista, jotka pikavoittojen toivossa lainasivat rahaa käytännössä täysin rahattomille ihmisille, jotte he (nuo rahattomat) olisivat voineet ostaa ylisuuren ja ylikalliin asunnon. Lainan takaus hoidettiin niin, että kuviteltiin asuntojen hintojen jatkavan kasvuaan ikuisesti ja panttiarvo määriteltiin taivaisiin. Mutta pienet vaikeudet taloudessa toisaalla - vaikkapa amerikkalaisten autojen huonosti sujunut kauppa - on nyt murtanut tasapainon ja työttömiksi jääneet ihmiset eivät enää voi maksaa lainojaan, mutta lainan takauskin on menettänyt arvonsa.

Näitä ns. roskaluottoja on ilmeisesti lakaistu maton alle siten, että tusinoittain pankkeja ovat ketjussa ostelleet toisiltaan näitä luottoja maiden rajojen yli ja niinpä ongelman lauetessa käsiin heijastusvaikutukset ulottuvat joka puolelle. Loppujen lopuksi sitten kärsivät kaikki - ainakin tavalliset ihmiset. Tälleen minä olen ymmärtänyt tämän taantuman synnyn. Voi olla, että jotain olen ymmärtänyt väärin.

Varsinaiseen kysymykseesi sanoisin, että on aivan varmasti syytä olla huolissaan myös ajalliseen toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä. Tai jos ei oikein varsinaisesti huolissaan, niin ainakin kannattaa miettiä tarkoin mitä vaihtoehtoja on käytettävissä omalla kohdalla, jotta tilanteesta selvittäisiin. Vaikka Jeesus kehoittaakin olemaan kantamatta murhetta huomisesta, ei Hän missään nimessä tarkoita mitään leväperäisyyttä oman toimeentulon suhteen: "kyllä sossusta rahaa saa" - tyylisesti.

Mutta jos niin ikävästi käy, että sinua tai minua ennen pitkää työttömyydellä koetellaan ja siihen liittyvillä ajallisilla vaikeuksilla, kannattaa varmaan vain pitää mielessä se Jumalan lupaus, että Hän pitää huolen lapsistaan. Kun on itse parhaansa yrittänyt, on enää jäljellä luottamus Jumalan johdatukseen. Toki johdatukseen kannattaa luottaa aina ja on hyvä myös rukoilla siihen voimaa. Niilläkin ajallisilla onnettomuuksilla lienee jokin syvempi tarkoitus, jos Jumala sellaisia katsoo aiheelliseksi meidän osallemme antaa, siihen on lupa luottaa hädässäkin.

Eli ei kannata murehtia ja menettää yöuniaan. Kannattaa silti vähän fundeerata huolestumatta, että miten tästä eteenpäin ja onko kenties uusia mahdollisuuksia toisaalla, jos sillä valitsemallasi tiellä ovet sulkeutuvat nenän edestä. Näissä työhön liittyvissä asioissa aina aktiivisuus ja aloitteellisuus palkitaan.

[Rontsa]

Saunanaama selittää ilmiön taustoja minusta hyvin. Nämä kuviot johtaa kärjistetysti siihen että remonttimies ei uskalla mennä parturiin kun on vähän tilauksia. Jolloin parturi ei uskalla tilata remonttia kun on huonosti asiakkaita. Jolloin kaikilla menee huonosti.