50 päivää pääsiäisestä

[mies]

Ohessa olen yrittänyt laittaa aikajärjestykseen UT:n kohtia 2.Mooseksen kirjan kanssa.
Ajatus oli, että kun Helluntai on 50 pv pääsiäisestä, niin oli myös lain antaminen
siinain vuorella 50 pv pääsiäisestä (helluntaista Lutherilla huonepostillassa paljon
siitä); ja että tästä seuraisi mahdollisesti, että koska tuo on niin tarkasti päivälleensä
ajoitettu, niin voisiko olla pääsiäisen ja helluntain (lain antamisen) välissä muitakin yhtymäkohtia.

Asiassa on paljon arveluja ja veikkauksia, ja sellaisina ne pitäisi ennemminkin nähdä. Laittakaa kommenttia,
niin laitetaan parempaan järjestykseen. On kohtia, joissa ei ole edes mitään. Jollain lailla on pyritty
perustelemaan asioita, välillä laikuus saanut voiton tai ei ole osattu perustella.


Ennen taivaaseenastumistaan Jeesus sanoi:

44 Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.

Huomionarvoista on, että Mooseksen lakia ovat kaikki mooseksen kirjat. Tämä käy ilmi Gal.4:stä.


Exodus (2.Mooseksen kirjan kohta <-> Uuden testamentin kohta kronologisessa vastaavuudessa)


Pääsiäinen <-> Ristiinnaulitseminen


Kaislameren ylitys <-> Kuolleista ylösnouseminen

2.Moos.5: "Tahtoisimme lähteä kolmen päivän matkan päähän autiomaahan uhraamaan Herralle". Mahdollisesti Farao havaitsi, ettei 3. pv jälkeen väki aikonutkaan tulla takaisin, ja pääsi vaunuineen äkkiä israelilaisten kannoille?


Mooseksen ja israelilaisten laulu <-> (Matt.27:52,53)

52 haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös.
53 He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monille.)?

Ennen Kristusta Abraham oli maan alla; Kristuksen jälkeen varas on
paratiisissa. Ja täten hänen ylösnousemuksessaan monet niiden ruumiit, jotka
nukkuivat, nousivat ja niitä nähtiin taivaallisessa Jerusalemissa. Sitten
oli täytetty sanoma:
-- Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva! (Ef.5:14)
(Viite #1)

Tämä kuulostaa oikealta israelilaisten laululta, että aivan entiset pyhät tulivat todistamaan
(uskovaisille) että joka uskoo Kristukseen, ei koskaan kuole. Joiden oli määrä kuolla faaraon
sotajoukkojen alle nyt siis - kuin ihmeen kaupalla - elävät, ja faaraon sotajoukot kuolivatkin
sen sijaan.


Mirjamin laulu <-> Naiset Jeesuksen haudalla, ja heidän ilosanoma ylösnousemuksesta mm. Pietarille


Kansa nurisee marassa <-> Epäilevä tuomas ei ollut 7 päivään muiden mukana; opetuslapset luulivat aluksi Kristuksen oikeasti kuolleen,
kuten emmauksen tiellä


Kaksitoista vesilähdettä <-> Tuomas on mukana

(n. 7pv ylösnousemuksesta UT:n mukaan Tuomas oli mukana, kun Jeesus toisen kerran ilmestyi), (Juudas Iskariot tosin ei ole mukana kuvioissa)


Manna ja viiriäiset <-> Saarna Jumalan valtakunnasta, Pietarin kalansaalis

Saarna Jumalan valtakunnasta, Apt.1:3 (Toisen kuun viidentenätoista päivänä, n.1kk pääsiäisestä)


Vettä kalliosta <-> ?


Taistelu amalekilaisia vastaan <-> ?


Jetro saapuu tervehtimään Moosesta <-> Jeesuksen veljet uskovat

Joh.7: "5 Veljetkään eivät näet uskoneet häneen.", mutta Apt.1:ssä he ovat opetuslasten joukossa. Jetro = Mooseksen appi; Jetro toi mukanaan 2 Mooseksen poikaa ja Mooseksen vaimon Sipporan. (Villi arvaus!)


Tuomarien asettaminen <-> Lähetyskäsky


Jetro palasi omaan maahansa <-> Kristuksen taivaanseenastuminen

Jetrosta käytetään myös nimeä Reuel.


Jumala ilmestyy Siinainvuorella (10. käskyn laki) <-> Helluntai

"Kun Egyptistä lähdöstä oli kulunut tasan kaksi kuukautta"




Tuo Helluntai on merkitty 50 pv pääsiäisestä. Exoduksessa (1992) se on "tasan kaksi kuukautta" + 3 pv.
Hätäisesti laskettuna 2 kk = 30pv * 2 = 60 pv. Eli enemmän kuin 50 pv. Joten sietää tutkia tarkemmin.

Bibliasta:
1 Kolmantena kuukautena Israelin lasten lähtemisestä Egyptin maalta, tulivat he sinä päivänä Sinain korpeen.

NIV:
19 On the first day of the third month after the Israelites left Egypt—on that very day—they came to the Desert of Sinai.


NIV:stä ja ehkä bibliasta voidaankin laskea:

Kolmannen kuun 1. päivänä; mutta israelilaiset lähtivät 14 tai 15 pv ekaa kuuta, joten päiviä tulee:
30 * 2 - 15 = 45 pv. (tai 30 * 2 - 14 = 46 pv)

45 päivään lasketaan 2Moos.19:16:stä 3pv lisää, nyt siis 45 + 3 = 48 pv (46 + 3 = 49pv). Nisan kuussa 30 pv ja Iyar kuussa 29 pv,
29 + 3 + 16 = 48 pv.

Lähellä siis ollaan tuota Helluntai <-> pääsiäisen 50 pv eroa.


Viite on helluntaista (Apt.1) tuonne 3.Moos.23:seen:

15 "Laskekaa seitsemän täyttä viikkoa sen sapatin jälkeisestä päivästä, jolloin toitte satonne ensimmäiset tähkät omistettaviksi Herralle, 16 ja tuokaa seitsemännen sapatin jälkeisenä eli viidentenäkymmenentenä päivänä Herralle ruokauhri uudesta sadosta.



Viite #1:
[1] https://archive.org/stream/selectletter ... 0/mode/2up

[ELIHU]

Ottamatta kantaa enempää itse aiheeseen, totean sen mitä mm. tunnettu raamatun tuntija ja pyhän maan tutkija, arkeologi Aapeli Saarisalo on tuonut kirjoissaan julki liittyen raamatun ( ja varsinkin VT:n ) kielenkäyttöön.
Useissa kohtia raamatussa esim. psalmeissa esiintyy kohtia, joissa saatetaan sanoa vaikkapa näin:

" Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat;
Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hänen lakiansa päivät ja yöt." Ps. 1:1-2

Tuossa eikä usein muulloinkaan ole kyse siitä, että tarkoitettaisiin ensisijaisesti Mooseksen lakia, vaan mm. Saarisalo ( ja elävässä kristillisyydessäkin näin ymmärretään..) ymmärtää ja selittää , että tuolla em. laki- sanalla tarkoitetaan kaikkea Jumalan Sanaa.
Tämän ymmärtäen, muistaen moni Jumalan Sanan kohta avautuu paljon helpommin ymmärrettäväksi, eikä ole enää " lakia" korostavaa.
Tuo Ps. 1:n esimerkki olkoon siitä hyvänä esimerkkinä, kuinka tuon laki -sanan laajempi ymmärtäminen avaa ao. psalmissa paljon paremmin opillisen ymmärtämisen tämänkin ajan uskovaiselle.
Mehän uskovaisina emme ole lain alla, emme ajattele " lakia" päivin ja öin, mutta Jumalan Sana on meille rakas ja sielumme ravintoa, sitä haluamme tutkia ja nauttia.

[mies]

Ottamatta kantaa enempää itse aiheeseen, totean sen mitä mm. tunnettu raamatun tuntija ja pyhän maan tutkija, arkeologi Aapeli Saarisalo on tuonut kirjoissaan julki liittyen raamatun ( ja varsinkin VT:n ) kielenkäyttöön.
Useissa kohtia raamatussa esim. psalmeissa esiintyy kohtia, joissa saatetaan sanoa vaikkapa näin:

" Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat;
Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hänen lakiansa päivät ja yöt." Ps. 1:1-2

Tuossa eikä usein muulloinkaan ole kyse siitä, että tarkoitettaisiin ensisijaisesti Mooseksen lakia, vaan mm. Saarisalo ( ja elävässä kristillisyydessäkin näin ymmärretään..) ymmärtää ja selittää , että tuolla em. laki- sanalla tarkoitetaan kaikkea Jumalan Sanaa.
Tämän ymmärtäen, muistaen moni Jumalan Sanan kohta avautuu paljon helpommin ymmärrettäväksi, eikä ole enää " lakia" korostavaa.
Tuo Ps. 1:n esimerkki olkoon siitä hyvänä esimerkkinä, kuinka tuon laki -sanan laajempi ymmärtäminen avaa ao. psalmissa paljon paremmin opillisen ymmärtämisen tämänkin ajan uskovaiselle.
Mehän uskovaisina emme ole lain alla, emme ajattele " lakia" päivin ja öin, mutta Jumalan Sana on meille rakas ja sielumme ravintoa, sitä haluamme tutkia ja nauttia.

Aiheeseen liittyen Lutherin selitysosa ko. Psalmin 1:2 jakeeseen löytyy täältä (tosin englanniksi):
https://archive.org/stream/completecomm ... 0/mode/2up

Itse en väkinäisesti tutkiskele sanaa, vaan se lähtee mielenkiinnosta. Tosin aikaa ei oikein tunnu olevan siihen juurikaan. Luther kertoo kirkkopostillassa Jumalan salaisuuksista, ja kertoo niiden olevan hengellisiä merkityksiä (selityksiä) raamatusta. Ja niitä hän mainitsee olevan paljon: "Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa." (Joh.21). Toisin sanoen, raamattussa on sisältöä enemmän kuin muissa maailman kirjoissa yhteensä,, jonka takia se on hyvin mielenkiintoinen.

[mies]

Tuossa muutama ote suomennettuna:

2 vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.

From all which things it is manifest, that this
Psalm is to be understood of Christ only.

Tämä psalmi ilmenee yksin Kristuksessa.


But I cannot worthily and fully set forth the gracious meaning
and force of this word : for this 'meditating' consists
first in an intent observing of the words of the law, and
then in a comparing of the different scriptures : which is
a certain delightful hunting, nay, rather a playing with
stags in a forest, where the Lord furnishes us with the
stags, and opens to us their secret coverts.

En voi kyllin arvokkaasti ja täydellisesti kuvata
tätä armollista tarkoitusta ja voimaa tästä sanansa: tämä
"tutkiminen" sisältää ensiksi aikomuksen tutkailla lain
sanoja, ja sitten verraten eri kirjoituksiin : mikä on
tiettyä ihanaa metsästystä, ei, enemmänkin leikkimistä
hirvien kanssa metsässä, missä Herra hankkii meille
hirviä ja aukaisee meille heidän salaisia arvoituksia.


With respect to "day and night," whether you un-
derstand them literally, or figuratively for assiduously,
or allegorically for in adversity and prosperity, it mat-
ters not at all : for the righteous man, even when sleep-
ing, loves and thinks upon the law of the lord.

Mitä tulee "päivään ja yöhön", joko ymmärrät sen kirjaimellisesti,
kuvainnollisesti ahkeruuteen, tai allegorisesti vastoinkäymistä
ja menestystä varten, ei sillä ole väliä : vanhurskas, jopa
nukkuessaan, rakastaa ja ajattelee herran lakia.

Tosin alkuun Luther heti kirjoittaa kuin varoittaakseen, että pitää tehdä suuri ero Herran
laista ja ihmisten laista. Kuitekin äkkiseltään näyttäisi, että Luther itse
viittaa esim. 10 käskyn lakeihin, ja pitäisi näin fokusta nimenomaan laissa.
Mutta niin siis Luther; mutta yhtä kaikki, laki on jokaisen uskovan sydämessä.

[Ilpo]

Ja laki on jokaisen ihmisen sydämessä, (tosin sen neuvovan äänen pystyy vaientamaan):

Room. 2:14 Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. [Ap. t. 10:35]
15 Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä.

[ELIHU]

mies kirjoitti :( lainaus Lutherilta.)

" Mutta niin siis Luther; mutta yhtä kaikki, laki on jokaisen uskovan sydämessä."

Tässä asiassa ollaan niin keskeisesti kristinuskon ytimessä, miten raamattu opettaa, että on koen olevan pakko kommentoida tähän.

Kristuksen pelastustyön uskolla omistava ei taatusti kanna lakia(kymmenen käskysanan lakia) sydämessään, vaan kylläkin kantaa Pyhän Hengen kautta Hengen lakia, joka on paljon parempi ja paljon tarkemnpi opettaja, kuin ko. vaativa 10 käskyn laki konsanaan on.
10 käskyn laki on vaativa, mahdotonkin täyttää.
mutta Kristuksen " laki" , Hengen laki opettaa ja ohjaa lempeästi ja antaa voimaa kilvoitukseen.
Kristus on Häneen uskovat nimenomaan vapauttanut lain alta armon alle
Oiekastaan merkittävä osa Roomalaiskirjeestä kirkastaa tätä yllä kirjoittamaani, kuin myös Galatalaiskirjekin.

En ole hetikään kaikkea Lutherin tuotantoa lukenut , vaikka cd- rommilla se onkin itsellä ja aika paljon myös kirjallisessa muodossakin.
Lutherin käsityksiin liittyen noin yleisellä tasolla en oikein usko hänen tuossa yllä olevassa lainauksessakaan tarkoittavan 10 käskyn lakia, vaan Kristuksen lakia, Hengen lakia. Se olisi niin suuressa ristiriidassa hänen moniin muihin kirjoituksiinsa.
Viittaan siihen, että hän osoittaa sanansa nimenomaan uskovalle ihmiselle.
Se mitä Ilpo kirjoitti, siihen yhdyn.Näinhän se on uskosta osattoman ihmisen kohdalla, mutta tarkastelen asiaa nimenomaan uskovaisen ihmisen kohdalta.

Toisekseen on myös todettava , että Lutherinkin monissa selityksissä on heikkouksia, "metsään menoa", joten ehdottomana auktoriteettina en häntäkään pidä, vaikka kunnioitankin häntä.
Hänelle on Jumala antanut paljon ymmärrystä Sanansa avaamiseen, mutta vajavainen ihminen oli hänkin.

Tämä yllä oleva ei ole suinkaan mitään pilkun viilausta lakiin liittyen, vaan ollaan uskon kysymysten suhteen hyvin suurten linjojen äärellä

[mies]

21 Te, jotka tahdotte elää lain alaisuudessa, vastatkaa: ettekö kuule, mitä laki sanoo?
...
30 Mutta mitä pyhät kirjoitukset sanovatkaan? "Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei saa jakaa perintöä vapaan naisen pojan kanssa."

Laki siis sanoo: "Aja lain orjuus pois". Se ei ole huono ohje ollenkaan. Ymmärsivätköhän fariseukset tätä alkuunkaan?

5 En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, 6 ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.

Lain kirjain saattaa vihjata Mooseksen lain kivitystuomioon. Mutta Kristus täytti lain eikä kivittänyt ketään. Kristus sanoi usein "Seuraa minua".
Siis kehoitti seuraamaan häntä (joka täytti lain), ja jonka kautta täytämme lain: mm. rakkauden kaksoiskäskyssä. Mutta itse kuitenkin rikomme Jumalan tahtoa vastaan.

Ei se ole väärin ymmärtää Ps.1:2:sta, että joku tutkisi 10 käskyn lakia. Ei se ole väärin,
ja niin tehdään ainakin rippikouluissa. Mutta sana on moninaista, eikä voida sanoa:
"kas tässä raamatun kohta" ja "kas tässä sen ainoa oikea selitys". Tällöin kirjoja olisi
äkkiä vain kaksi: raamattu ja sen selitys, ja ne mahtuvat hyvinkin tänne planeetallemme.
(Muutoin olen samaa mieltä Elihun kanssa, mutta tässä en aivan allekirjoita).

Mitähän sanoisin; olen ymmärtänyt että ei me lueta 10 käskyä (tahi mooseksen lakia) sen takia että
löytäisimme sieltä itsestämme vikoja (tämä kuuluu uskosta osattomille) vaan toki
omatunto soi kun rikomme lähimmäisiämme tai Jumalan tahtoa vastaan noin niinkuin itsestään. Muutoinhan
omatunto olisi täysin oman luetun ymmärryksemme varassa, mikä on kovin vajavainen.

39 Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
40 Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."

Olen ymmärtänyt, että laki on hyvä ja oikea - onhan se Jumalalta, mutta ihmiset heikkoina eivät sitä
edes ymmärrä vaan saattavat herkulliset sianlihatkin jättää syömättä. Nimittäin
Henki tekee eläväksi. Kymmenen käskyn laki ei voi olla sydämessä, jos se ei olisi
hengellinen, muutoin se olisi kirjoitettuna, eikä sydämessä?

[mies]

Se mitä Ilpo kirjoitti, siihen yhdyn.Näinhän se on uskosta osattoman ihmisen kohdalla, mutta tarkastelen asiaa nimenomaan uskovaisen ihmisen kohdalta.

Olen aina luullut, että Room.2:14-15 tarkoittaa nimenomaan uskovia ihmisiä (pakanakansoista, joita laki ei 'koske', laki oli jaakobin jälkeläisille; eikä Joosef Lutherin mukaan
vaatinut Egyptiläisiltä ympärileikkausta).

Apt.10:35 viitteen takana on:
35 Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa.

[mies]

Olen aina luullut, että Room.2:14-15 tarkoittaa nimenomaan uskovia ihmisiä (pakanakansoista, joita laki ei 'koske', laki oli jaakobin jälkeläisille; eikä Joosef Lutherin mukaan
vaatinut Egyptiläisiltä ympärileikkausta).

Hmm, Lutherin roomalaiskirjeen luennoista:

Room.2:14

This too, Augustine understands in a double way. First, he takes these Gentiles
to be the believers among the Gentiles who were justified by the grace
of Christ and whom the apostle wants to contrast with the unbelievers and with
tbe Jews who presumptuously rely on the law and its righteousness.
...
Secondly, he says that it can also be understood with respect to those who,
although they lead an ungodly life and do not worship God truly and rightly,
nevertheless do some good, so that they deserve to be regarded as people
who do and understand the law.


Eli Augustine näki sen kahdella tavalla tulkittavaksi, mutta Luther itse taipui
jälkimmäiseen, eli että ne eivät olleet uskovaisia. Yhtenä argumenttina on:

15 Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä.

Ja että jos laki on kirjoitettuna (ei lain vaatimukset), se on sama asia kuin:
Room.5:5:
5 Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.

Lutherin mielestä. Mutta Room.2:15:ssa on kyse lain vaatimuksista, ei itse laista. Lutherin mielestä:

I believe, therefore, that "the law is written in their hearts" means the same
as "love is shed abroad in their hearts through the Holy Spirit" (Rom.5:5)


http://books.google.fi/books?id=bXERc8F ... &q&f=false

[mies]

Luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii (Room. 2:14)

Tämän ymmärtää pyhä Augustinus samoin kahdella tavalla, luv. 26, kuten edellisenkin. Ensinnäkin hän käsittää näillä pakanoilla pakanakunnasta tulleita uskovaisia, jotka ovat vanhurskautetut Kristuksen armon kautta. Hän arvelee apostolin asettavan nämä uskottomien ja laista ja vanhurskaudesta kerskailevien juutalaisten vastakohdaksi. Tämän nojalla hän selittää "luonnostansa" (ts. Kristuksen armon hengen uudistamasta luonnosta, joka synnin kautta oli ollut turmeltunut): "Ei niin, että luonto olisi kieltänyt armon, vaan että pikemminkin armo on uudistanut luonnon". Ja tähän käsitystapaan hän itse taipuu. Toiseksi hän sanoo sen voivan tarkoittaa myös niitä, joiden elämä on jumalaton, ja jotka eivät oikein ja todella palvele Jumalaa, mutta tekevät kuitenkin jotain hyvää, minkä johdosta heistä ansiosta voidaan sanoa, että he tekevät tai ymmärtävät jotakin laista. Ja silloin "ajatukset", jotka "puolustavat" heitä, on ymmärrettävä sellaisiksi, joita he esittävät puolustuksekseen, jotta heitä lievemmin rangaistaisiin. Kuten näet vanhurskasta eivät estä iankaikkisesta elämästä jotkut anteeksiannettavat synnit, joita ilman tätä elämää ei voida elää, siten eivät jumalatonta auta iankaikkiseen autuuteen jotkut yksityiset hyvät työt, joita ilman tuskin kaikkein pahimmankaan ihmisen elämä on. Tätä käsitystä vastaan puhuu se, että apostoli sanoo heidän luonnostaan tekevän, mitä laki vaatii ja lain noudattajat taas ovat vanhurskaita, eikä siis näytä puhuvan tuollaisista jumalattomista. Mutta hän ei puhu myöskään ensiksi mainituista, ts. Kristukseen uskovaisista, sillä "luonnostaan" on tällöin väkipakolla näin selitetty, enkä ymmärrä, miksi apostoli olisi käyttänyt tätä sanaa näin, ellei mahdollisesti salatakseen ajatuksensa lukijalta, kun hän muutoin ei näin puhu. Siksi katson sen, kuten yllä, tarkoittavan niitä, jotka ovat uskovien ja jumalattomien pakanain keskivälillä, jotka jonkin hyvän työn kautta Jumalaa kohtaan, sen mukaan kuin ovat luontonsa puolesta kyenneet, ovat ansainneet armon, joka edelleen ohjaa heitä. Ei niin, että armo olisi annettu heille tällaisen ansion vuoksi, koska se silloin ei olisi ollutkaan mikään armo, vaan koska he siten ovat valmistautuneet vastaanottamaan sitä ilmaiseksi. Paitsi jos myönnetään, että kun apostoli sanoo "tekevät mitä (ts. jotakin mitä) laki vaatii", sen on ymmärrettävä tarkoittavan asiaa osittain sillä silloin teksti on selvä ja pyhän Augustinuksen jälkimmäisessä kohdassa esittämä mielipide aivan oikea. Silloin näet apostoli mainitsee heidät sen tähden, että hekään eivät ole noudattaneet lakia, kuten eivät juutalaisetkaan. Vaikka he siis olisivat tehneet jotain lain vaatimia hyviä töitä, joiden vuoksi heidät tuomionpäivänä armahdetaan ankarammasta rangaistuksesta, heidänkin vielä kuitenkin todetaan tarvitsevan Kristuksen armoa ja laupeutta, koska ei juutalaisillekaan tule olemaan hyödyksi se, että he ovat noudattaneet lain ulkonaisia vaatimuksia. Molemmat ovat siis edelleenkin synnin alla, riippumatta siitä kuinka paljon hyvää he ovat tehneet, juutalaiset sisällisen ihmisen mukaan, lain kirjaimen tähden, pakanat kummankin mukaan, koska he ovat täyttäneet vain osan, eikä koko henkeä. Tämä näkökanta on mielestäni oikea, koska koko luvussa esitetään todistelua (kuten hän itse alempana 3. luvussa (Room. 3) sanoo: "Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla"), että kaikki ja kummatkin ovat syntisiä ja kaipaavat Jumalan armoa.

Miten on nyt tämän kanssa yhteensopivasti ymmärrettävä se, että apostoli sanoo "että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä", kun kumminkin profeetta sanoo, että tulevaisuudessa tullaan suomaan vain uskovaiselle kansalle, että Jumala kirjoittaa lakinsa heidän sydämeensä, eikä kivitauluihin. Niinpä minusta näyttää (mahdollista parempaa selitystä loukkaamatta), että on ero lain teon kirjoittamisella sydämiin ja lain kirjoittamisella sydämiin. Sillä apostoli ei tässä kohdassa tahtonut - vaikka olisi tiennyt ja voinut - sanoa heillä olevan laki kirjoitettuna sydämiinsä, vaan synnin teot". Sen johdosta olen sitä mieltä, että "lain kirjoittamisella sydämiin" tarkoitetaan juuri "rakkauden vuodattamista sydämiin Pyhän Hengen kautta", mikä varsinaisesti on Kristuksen laki ja Mooseksen lain täyttymys, ja joka kuitenkin on laki ilman lakia, ilman muotoa, ilman loppua, ilman rajaa, kaiken yli ulottuva, mitä laki määrää tai voi määrätä. Se taas, että "lain teko on kirjoitettu" on, että "teon tuntemus on kirjoitettu", ts. kirjaimellinen laki teon tekemisestä, mutta ei armo tekemiseen. Sen tähden täytyy niiden, joilla ei ollut muuta kuin lain teko sydämeensä kirjoitettuna, olla tähän asti ollut kuolettavan lain kirjaimen alla.

[Ilpo]

Tässä vähän sekavia ajatuksen pätkiä:

Osaksi 2.Kor.3.:een lukuun perustuu vertaus (kenen vertaus?), jossa lakia kuvataan kuunvalona ja uskon avaamaa hengen valkeutta auringonvalona.

Paavali ei näitä taivaankappaleita mainitse, vaikka taitaa niihin kyllä jollakin tapaa viitata.

Paavali (ja ylläoleva vertaus) kuvaa, että lain(kuun)valo on kyllä kirkas, mutta (armo)auringon valaistessa se himmenee ja menettää sen merkityksen, joka sillä on pimeydessä.

Lain tehtävä on vain tuomita ja herättää synnintunto ja ajaa ihminen parannuksen askelille. Jumalan valtakunnan rajalla loppuu lain tehtävä.

Ps. 50:2 "Siionissa antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa", siinä kirkkaudessa lain valo menettää merkityksensä.


Jes. 25:7 Ja tällä vuorella on hän kääriliinan paneva pois, jolla kaikki ihmiset käärityt ovat, ja peittovaatteen, jolla kaikki pakanat peitetyt ovat.

Nuo kuoleman käärinliinat on laintuomio, joka tuomitsee yhdenkin käskyn rikkoneen kadotukseen.
Siionin vuoren asukkaita ei laki tuomitse.

[mies]

Hannasta (ja Simeonista):

Luukas sanoo, että hän (Hanna) ei koskaan poistunut pyhäköstä. Mikä terveellinen, tarpeellinen kehoitus!
Me olemme kuulleet pyhäkön merkitsevän Pyhää Raamattua.
...
Mutta totta totisesti pitäisi olla niinkuin pyhä Antonius ahkerasti seuralaisiansa opetti: älköön
kukaan ryhtykö mihinkään sellaiseen, jota Jumala Pyhässä Raamatussa ei ole käskenyt tai johon hän ei
ole neuvonut, että todellakin pysyisimme pyhäkössä. Siitä puhuu 1. psalmi (Ps. 1:1 ja ss. jakeet):
Autuas se mies joka ei vaella jumalattomien neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu kussa pilkkaajat
istuvat, vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt! Pyhä Pietari sanoo:
»Vanhurskas, joka on pyhäkössä, »vaivoin pelastuu» (1. Piet. 4:18), toisin sanoen, paha henki riistelee
puoleensa niitäkin, jotka perustautuvat vain Jumalan sanaan, niin että tuskin kestävät; kuinka sitten
kestävätkään suruttomat ja häilyväiset henget, jotka liehuvat ihmisopista ihmsoppiin?

"..vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!" tarkoittanee myös varmasti:
"valvokaat", kuten Kristus sanoo. Eli päivät ja yöt valvomme, eli uskossa kilvoittelemme panemalla pois
kaiken kuorman eli synnin kun se tartuu. Mutta ylläoleva lainaus on tyypillistä Lutheria: jossakin hän ottaa kantaa tietystä
kulmasta, mutta toisessa teoksessa jo aivan eri kulmasta - eikä kumpikaan ole väärin tai enemmän oikein.



Kuusta Luther on käyttänyt myös käsitystä seurakunta (kirkkopostilla). Siinä lienee pohjalla ajatus, että kuu
heijastaa auringon valoa, joka ei ole siis kuun omaa valoa, kuin ei ole meidänkään 'valomme' omaa, vaan Kristuksen valoa.
Yön lapset näkevät kuun, seurakunnan, mutteivät aurinkoa. Sanotaankin tutusti "etsikää ensin Jumalan
valtakuntaa jne." Uskovaisille taasen Kristus-aurinko paistaa aina, vaikkakin joskus pilven välistä.

Arvelempa, että kun on täysikuu, nämä legendaariset 'ihmissudet' heräävät vastustamaan tuota valoa -
sisältäen juurensa näissä "sudet lampaiden vaatteissa" -sanomassa (tämähän on vain toki arveluani).

Mutta myös laki (se luettu, lain kirjain siis) on kuin häilyvä heijastus auringon valosta, eli kuu
ja sen valo. Kuitenkin tuo kirjoitettu lakikin ohjaa ihmisiä Jumalan valtakunnan rajalle (näinkin
on seuroissa kerrottu) - mutta niin myös uskovat ihmiset valona pimeydessä kiinnittävät huomioita,
eli kutsuvat omalla tavallansa.


Joitakin varmaan teistä ihmetyttää (on ihmetyttänyt), että laista olen kirjoittanut ehkä niin, että sen voi usealla
tavalla ymmärtää (ei ole ollut tarkoituksenmukaista). Kuin Luther kertoo tuosta "laki sydämessä", hän viittaa Hes.36:27 ja Jer.31:33, joissa
on lupaus pyhästä hengestä. Laki sydämessä on elävä usko, kaikkivaltiaan tahto, Hengen laki - mutta
laki paperilla on 10 käskyä tai mooseksen lain kirjaimellinen tulkinta. Mielestäni Mooseksen laki (kaikki
Mooseksen kirjat) ovat laajempi käsite kuin 10 käskyä. Kertoohan se heti alkuun heittämään pois lain orjuuden
hengen, Hagarin.

[mies]

Eri ketjusta lainaan tällaisen:

Itse asiassa en ihmettele, vaikka VT:n olisi kätkettynä hiukan Elian ja Mooseksen keskustelua Kirkastuvuorella, aiheenahan oli:
"31 He ilmestyivät taivaallisessa kirkkaudessa ja puhuivat Jeesuksen poislähdöstä, joka oli toteutuva Jerusalemissa." (Luuk.9) - toivossa on hyvä elää..

En malta olla hiukan kirjoittamatta lisää. Luuk.9:31 "poislähtö" on kreikan alkukielellä "exodos", eli aivan oikein, "Exodus", eli koko 2.Mooseksen kirja. Kirkastusvuorella
siis puhuttiin Jeesuksen Exoduksesta, eli korvenmatkasta. Jollain asteella siis.

Jotkut ovat ajatelleet, että 40 vuotta aavikolla on kuin Juutalaiset epäuskon tiellä. Lopulta tulee Bileam aasinsa kanssa, en tiedä että voisiko ajatella että pakanain seurakunta
on kuin tuo aasi: Bileam lankeaa, mutta Israelilaiset sen sijaan pääsevät luvattuun maahan. Aasista en tiedä, minne se joutui.

Hmm.

[mies]

Taistelu amalekilaisia vastaan <-> ?

Amalekiläisiä pyhä raamattu nimittää "ensimmäiseksi pakanoiden seassa", kuten Bileam neljännessä Mooseksen kirjassa sanoo (4. Moos. 24:20). Kun näet Israel lähti Egyptistä, niin amalekiläiset olivat ensimmäiset pakanat joiden maan läpi heidän oli kuljettava ja jotka myös asettuivat vastustamaan israelilaisia.
..
Juutalaiset ovat amalekiläisiä

Tämä amalekiläiskansa tarkottaa juutalaisia eli Israelin kansaa. Sillä kun Herra Kristus tuli maan päälle, asettuivat he kaikin voimin häntä vastaan. Tästä kansasta on tullut oikea Amalek; sillä kun evankeliumi Johannes Kastajan, Herran Kristuksen itsensä ja rakkaitten apostolien kautta saarnattiin, niin he olivat kaikkein ensimmäiset jotka asettuivat jumalallista sanaa vastaan, vainosivat sitä suurella kiivaudella sekä tappoivat paljon kristittyjä. Eivätkä he vieläkään välitä jumalallisesta sanasta, sillä heillä on oikein toimena miekoin ja sanoin taistella Kristusta vastaan. Tämä on hengellistä sotaa ja taistelua, ja juutalaisille käy samoin kuin on kirjotettu Amalekistä; Amalekin ja israelilaisten välillä on ollut ikuinen sota, kunnes amalekiläiset joutuivat perin juurin tuhotuiksi. Jumala panikin amalekiläisiin nähden lakkaamatta rangaistustuomoitaan täytäntöön, rangaisten heitä kolmanteen ja neljänteen polveen asti.
..
Mitä juutalaiset tässä sodassa voittivat?

Apostolien ja heidän saarnansa kautta kyllä tuota sen aikuisille amalekiläisille, juutalaisille ahkerasti varotukseksi todistettiin; mutta kun siitä ei lähtenyt apua, joutui usko heidän keskuudestaan roomalaisille, jotka masensivat juutalaiskansan. Ja heitä tuhotaan ja hävitetään vielä tänäpäivänä evankeliumin kautta, niin että nyttemmin ovat toimintakyvyttömiä.