Ambrose: Kuukautisveri

[mies]

Iisakkiin liittyen Ambrose kirjoitti aiheeseesta:
(Ambrose, Seven Exegetical Works (The Fathers of the Church, Volume 65))

'Kuukautisveri' oli/on saastaista, ja ilmeisesti liittyy kuvaan taistelusta
omaa lihaa vastaan. Hiukan myöhemmin Ambrose kertoo "blood is of the flesh", eli
veri on lihasta. (s.13)

Profeettojen sielut janosivat tätä elävän veden lähdettä, jopa Daavid sanoo:
"Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa." (Ps.42:3), jotta hän voisi
sammuttaa hengellisen janonsa ja saattaisi pestä typeryyden veren hengellisillä
virroilla. Sillä tämä on se veri, josta laki kertoo (3.Moos.20:18), joka
havaitaan kun mies yhtyy naiseen hänen kuukautistilassaan. Nainen on mielihyvä,
ruumiin houkutus. Ja niin varo ettei mielen lujuutesi taivu ja pehmene aiheeseen
liittyvän ruumiillisen nautinnon aiheuttaman mielihyvän edessä, ja näin
antaudu hänen syleilyynsä ja aukaise hänen lähdettään, jonka piti olla kiinni
ja suljettu intohimoiselta aikeelta ja harkitulta päätökseltä. "Sinä olet suljettu
puutarha, lukittu tarha, sinetöity lähde." (Laull.4:12).

The soul of the prophets ran thirsting to this fountain of living water, even
as David says "My sould has thirsted after the living God (Ps.42:3)", that
he might fill his thirst with the richness of the knowledge of God and might
was away the blood of foolishness with watering of spiritual streams. For this
is the flow of blood, as the law indicates (3.Moos.20:18), that is detected
when a man joins with a woman in intercource during her menstrual period. A
woman is a delight, an allurement of the body. And so watch out that the firmness
of your mind not be bent and softened by the bodily pleasure of intercourse
and thus dissolve into all her embraces and open up her fountain, that ought
to have been shut and closed in by zealous intent and reasoned consideration.
"You are an eclosed garden, a fountain sealed" (Cant.4:12)

18 "Jos mies makaa kuukautistilassa olevan naisen kanssa ja yhtyy häneen, he ovat molemmat paljastaneet naisen veren lähteen. Heidät on poistettava kansansa keskuudesta.

2 Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa,
niin minä kaipaan sinua, Jumala.
3 Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan tulla temppeliin,
astua Jumalan kasvojen eteen?

Sinä olet suljettu puutarha,
lukittu tarha, sinetöity lähde,

(Omia ajatuksia: Kuukautiset ovat kerran kuukaudessa, eli toistuvasti, niinkuin synti
meihin usein tarttuu. Niitä ei ole raskausaikana, ja jos silloin 'ehkäisee', ei se
ole estämässä hedelmällisyyttä, jonka takia silloin 3.Moos.20:sen mukaista lainrikkomista
ei ole avioparilla - ja siitä kuvana ei kuukautisia olekaan. Muina aikoina sitä esiintyy.

Mutta jos himot ylittävät vastuun, eli silloin kun pitäisi olla hedelmällinen,
ja ei ollakaan, eli ehkäistään uuden syntymistä himojen ottaessa vallan, avataan suljettu puutarha eli sinetöity lähde,
eli paljastetaan naisen veren lähde eli tunnustetaan kaikkivaltiaan sijasta sielunvihollinen,
vaikka ei oman suun kautta, niin Sanan kautta. Kukapa sitä tunnustaisi itse olevansa vääräuskoinen
ja jumalatoin? Sana tuomitsee.

"Reasoned consideration (harkitulta päätökseltä)" Ambrosen tekstissä viitannee juuri ehkäisyyn, olihan niitäkin
keinoja 300 luvulla jkr.)


http://books.google.fi/books?id=A7a3JIU ... navlinks_s

[mies]

Aiheeseen liittyen saarnaa synneistä ja syntein anteeksiantamisesta. Alla Raakelin
synnintunnustus. Laban kuva Sielun vihollisesta.

Laban, joka tarkoittaa "hän joka on puhdistettu" - ja jopa Saatana itse ilmestyy valkeuden
enkelinä (2.Kor.11:14) - tuli Jaakobin luokse ja alkoi vaatimaan hänelle kuuluvaansa
takaisin (jumalankuvia). Jaakob vastasi hänelle, että näytä mitä on omaasi, ja ota
ne pois (1.Moos.32), tämä on, "Minulla ei ole mitään omaasi. Katsele jos tunnistat
joitakin sinun paheitasi tai rikkomuksiasi. En ole ottanut mukaani mitään sinun
vilppejäsi ja minulla ei ole osaa sinun juonistasi; kaikki mitä on sinun olen
karttanut kuin ruttoa." Laban tutki eikä löytänyt mitään omaansa (1.Moos.31:33-35).
Kuinka onnellinen onkaan ihminen, josta vihollinen ei löydä mitään jota kutsuisi
omakseen, ja jolta paholainen ei löydä mitään jota tunnistaisi omaksensa. Tämä
näytti olevan mahdotonta ihmiselle, mutta Kristus tarjosi mallin siitä kun Hän
sanoi evankeliumissa "sillä tämän maailman päämies tulee, jolla ei ole mitään
minussa." (Joh.14:30 / Biblia). Nyt mitä tahansa kuuluu paholaiselle ei ole
mitään, koska hänellä ei ole kestävää omistusta.

Lisäksi, se on Herra Jeesus itse joka oli esikuva Jaakobissa, kahden liiton
mies, tämä on se joka jakaa lain ja armon. Hän ihaili neitsyt Raakelia
ensiksi; hän oli edeltäkäsin päätetty menevän hänen kanssaan naimisiin ja hän
rakasti häntä innokkaasti. Mutta Lea, kuin laki, tuli salaa ja otti hänet
yllättäen (1.Moos.29:22-27) ja hänen silmänsä olivat hiukan heikot, kuin
synagooga, joka ei nähnyt Kristusta hengen sokeudessa. Pyhä Raakel oli kaunis,
ja Jaakob pyrki saamaan hänet ensimmäisen liiton jälkeen. Hän (Raakel) oli merkki
jopa hänen nimensä perusteella, että mieltymys kuului Kirkkoon. Onnellinen oli
Raakel, joka otti pois moitteensa kantamalla oman lapsen; onnellinen oli Raakel,
joka paljasti pakanoista kääntyneiden epäjumalat ja julisti että heidän kuvansa
olivat täynnänsä epäpuhtautta. Älköön kukaan uskoko että hän petti luottamuksen
ja kiintymyksen hänen isänsä takia (Laban) koska hän (Raakel) istui kuin hän
seisoi (35 Silloin Raakel sanoi isälleen: "Älä vihastu, herrani, vaikka en
voikaan nousta tieltäsi. Minulla on se naisten tavallinen vaiva."), koska on
kirjoitettu, "37 Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa
minulle" (Matt.10:37). Kun uskonnon perusta oli kyseessä, uskon piti oleman tuomion
istuimessa ja epäuskon niinkuin vastaajan tuli seistä.

But this pertains to the moral sense, whereas the mystical sense is that Laban,
whose name means "he that has been purified" (aka radiant) - and even Satan
transfigures himself into an angel of light (2Cor.11:14) - came to Jacob and
began to demand his possessions from him (Gen. 31:25-30). Jacob answered him,
identify whatever of yours I may have," (Gen. 31:32) that is, "I have nothing
of yours. See if you recognize any of your vices and crimes. I have not carried
off with me any of your deceits and I have no share in your guile; all that is
yours I have shunned as a contagion." Laban searched and found nothing that was
his (Gen. 31:33-35). How happy is the man in whom the enemy has found nothing
that he could call his own, and in whom the devil has come upon nothing that he
would recognize as his own. That appeared to be impossible in the case of man,
but Christ supplied the model of it when He said in the Gospel, "The prince of
this world will come and in me he will find nothing" (John 14:30). Now whatever
belongs to the devil is nothing, becase he can have no lasting possession.

Further, it is the Lord Jesus Himself who was prefigured in Jacob, a man of two
marriages, that is, one who shares both on the law and in grace. He admired the
virgin Rachel first; she was predetermined to marriage with him and he loved
her with devoted affection. But Lia, like the law, entered in secretly and took
him by surprise (Gen. 29:22-27) and her eyes were somewhat weak, like the
synagogue, that could not see Christ from blindness of spirit. Holy Rachel
possessed beauty in abundant measure, and Jacob sought her over and beyond the
first marriage. She was a sign even then by the interpretation of her name that
the preference would belong to the Church. Happy was Rachel, who took away her
reproach by bearing a child of her own; happy was Rachel, who concealed the false
idols of the Gentiles and declared that their images were full of uncleanness.
Let no one believe that she had betrayed the respect and devotion due her father
because she sat while he stood (Gen.31:35), for it is written, "He who loves
father and mother more than me is not worthy of me" (Matt. 10:37). When the cause
of religion was at stake, faith had just claim upon the judgement seat and
unbelief like a defendant deserved to stand.

Onnellinen oli Raakel, joka paljasti pakanoista kääntyneiden epäjumalat ja julisti
että heidän kuvansa olivat täynnänsä epäpuhtautta =
"35 Silloin Raakel sanoi isälleen: "Älä vihastu, herrani, vaikka en voikaan nousta
tieltäsi. Minulla on se naisten tavallinen vaiva. (Kuukautisveri!)" Eikä Laban löytänyt jumalankuvia, vaikka kuinka etsi."


Kun tunnustamme synnin synniksi ja tunnustamme syntimme, ei syyttäjä löydä omaansa.
Nyt tuossa kasassa oli myös korvakorut, jotka haudattiin Sikemiin suuren puun alle.
Huonompi homma on, jos ei tunnusta syntiä synniksi, tällöin Laban eli Saatana löytää
omansa.