Olemmeko kulttuurikielteisiä?

[juruulanko]

Mites minä saisin kauniisti sanottua näkökantani asiaan.

Ensinnä sanoisin, että Raamatun mukaan on vain yksi usko. Yksi ja sama Pyhä Henki joka vaikuttaa meissä.

Voisiko olla niin, että sama Jumalan sana ja Hänen kolmas persoonansa vaikuttaisi toisella jollakin tavalla ja toisella toisella tavalla? Ei mielestäni.

Jumalan lapsiksi meidät tuntee Raamatun mukaan siitä rakkauden yhteydestä. "että te rakkauden keskenänne pidätte" (sitaatti ulkomuistista, en muista paikkaa). Ja tämä rakkaus väistämättä särkyy, jos me Jumalan lapset alamme sooloilemaan; "ei tämä seurakunnan neuvo minua koske"

Siksi neuvoisin sinua, rakas sisareni, luopumaan ainakin väliaikaisesti kaikesta "keltaisesta" musiikista. Ja nauttimaan uskovaisena elämisestä. Se on tärkeintä ja parasta.

[vanamo.n]

Kysyn kun en ole varma, että tuliko tämä ns. gospel musiikki tuon viidesläisyyden mukana aikoinaan? Nyt kun mietin mielessäni, minkä laulun sijoittaisin kuuluvaksi gospeliin, niin yksi on varmaankin tämä Tuli kirkkoon mies ja lapsi. Siinä on erittäin koskettavat sanat, mutta melodialtaan voi hyvin kuvitella, että sen mukana vois hyvinkin liikehtiä nykytanssin mukaisesti. Ja nykyäänhän on jo lyönyt läpi kirkoissa ns. kristillinen tanssi. En tosin tiedä, minkälaisen musiikin tahdissa sitä esitetään. Mutta koko karmeudessaan pienessä Konneveden kirkossa on jo ehditty mennä niinkin pitkälle, että siellä kanttori järjestää tangomessuja ja Elviksen musiikkiin perustuvia Vox Elevator konsertteja ja täysille kirkkosaleille , sillähän keinoin saadaan kirkossa kävijöitten lukua nostetuksi.

[O.M]

Minä miellän gospeliksi rytmikkään, "väärärytmisen" musiikin. Meillä väärää rytmiä kutsutaan myös "römpäksi". Pidän sitä yksiselitteisesti lihallisena musiikkina ja sen kuuntelua&soittamista syntinä.

Jos gospelin määritelmä sisältää nykyään myös jotain terverytmisempää musiikkia, niin eihän toki nimi musiikkia pahenna, jollei musiikki nimeä. Toivon kuitenkin, että käsitteitä hämärtämällä ei yritettäisi tuoda lihallista musiikkia "salonkikelpoiseksi".

Se itsessään, että musiikki on rytmikästä, ei ole asian ainut pointti. Esim. marssimusiikki on rytmikästä, mutta tuskin saa monenkaan uskovaisen tuomiota sopimattomuudesta, vaikka voi sisältää joskus hengellisiä/uskonnollisia sanoja.

Metsätähdelle vielä: en epäile yhtään, etteivätkö gospel-muusikot ajattelisi toimivansa kristinuskon hyväksi römpötyksillään. He kuitenkin toimivat niin epäuskossaan.

[Tero A.A.]

Aloittamani viestiketjun aihe on kulttuuri, siinä mielessä kuin se tänä päivänä kuvaa taiteen eri lajeja. Yle1-radiokanava on meikäläisellä auki, sieltä tulee hyviä keskusteluohjelmia, musiikin kuuntelu on meikäläisellä jäänyt aika vähäksi, mutta ei se klassinen musiikki nyt korvaakaan häiritse. Samoin ne kirjallisuuspiirit ja taitelijoiden, teatteripersoonien ja muiden varmasti ihanien ihmisten haastattelut soljuvat ohi korvien, ja voihan niitä joskus kuunnela oppiaksen jotain vaikka maamme lähihistoriasta. Mietin eilen, kun siellä oli kolmen tunnin keskusteluohjelma Albert Camus'n kirjasta Rutto, ja riittää kyllä ihmisiä sinne soittelemaan aina käsitteillä olevasta aiheesta.

Itse näin 18-vuotiaana läheltä yhden vaikean elämändraaman yhden pienen perheen ympärillä, mies oli vaikeasti vammautunut pahoinpitelyssä, vaimonsa oli sen jälkeen ottanut avioeron, ja miehen uskovainen äiti, nyt jo edesmennyt, yritti hiilata vaikesti vammautunutta poikaansa seuroihin ja uskon tielle. Lopetin avustajana toimimisen, todettuani sen liian raskaaksi, ja silloin ajattelin, etteivät mitkään ihmisten mielikuvituksessaan kehittelemät romaanit vedä vertoja elämäntilanteille, mitä elämä itsessään synnyttää, eikä kukaan romaanikirjailija keksisi niin ihmeellisiä ja vaikeita tapahtumia, mitä minä olen nähnyt. Sen jälkeen en ole lukenut romaaneja, ainoastaan kirjoja, joiden tiedosta olen todella kiinnostunut, historiallisia romaaneja ja joitakin kirjoja maapallon toiselta puolelta elämästä, joka on hyvin erilaista kuin meillä.

Kulttuurissa tulee ihmispalvonta ainakin jossakin määrin. Asiaan sopii myös Vapahtajan opetus: Älkää kootko aarteita maan päälle, vaan kootkaa aarteita taivaisiin, missä ei koi syö eikä ruoste raiskaa.

[nauris]

O.M:ltä:

Minä miellän gospeliksi rytmikkään, "väärärytmisen" musiikin. Meillä väärää rytmiä kutsutaan myös "römpäksi". Pidän sitä yksiselitteisesti lihallisena musiikkina ja sen kuuntelua&soittamista syntinä.

Jos gospelin määritelmä sisältää nykyään myös jotain terverytmisempää musiikkia, niin eihän toki nimi musiikkia pahenna, jollei musiikki nimeä. Toivon kuitenkin, että käsitteitä hämärtämällä ei yritettäisi tuoda lihallista musiikkia "salonkikelpoiseksi".

Vaikka en mikään suupaltti olekaan, en malta olla sanomatta tuon edellisen johdosta myös omaa mielipidettäni. Luulen O.M:n tarkoittavan tuossa edellä nopearytmistä musiikkia. Musiikin nopeampi rytmi/tempo ei ole sen kummemmin syntiä kuin hitaampikaan rytmi/tempo. Jos näin ajatellaan, ollaan pahasti harhateillä. Tällä asialla kun ei ole uskomisen tai synnin kanssa mitään tekemistä.

Merkitsevää uskon kannalta musiikissa on sanoitus ja ympäristö, missä sitä esitetään tai kuunnellaan. Mielelläni kuulisin O.M.:n kertovan ne kohdat Raamatusta, joissa nopeampi musiikin rytmi/tempo olisi synnilliseksi osoitettu.

[juruulanko]

Aloittamani viestiketjun aihe on kulttuuri, siinä mielessä kuin se tänä päivänä kuvaa taiteen eri lajeja. Yle1-radiokanava on meikäläisellä auki, sieltä tulee hyviä keskusteluohjelmia, musiikin kuuntelu on meikäläisellä jäänyt aika vähäksi, mutta ei se klassinen musiikki nyt korvaakaan häiritse.

Joo meni hiukka OTksi. Pahoittelen. Varsinaiseen aiheeseen palatakseni totean että en koe ainakaan itseäni kulttuurikielteiseksi. Harrastan musiikkia, laulan mielelläni, kuuntelen paljon musiikkia. Kuvataideeta en harrasta. Valokuvataide on myös mukavaa katsottavaa. Kirjoja en ole ehtinyt, työhön liittyvää asiakirjallisuutta lukuunottamatta, ehtinyt paljoa lukea viime vuosina.

Elokuvat, bb:t ym tv-kulttuuri jää sattuneesta syystä jää vähän vähemmälle, mutta jää aikaa muuhun sit sitäki enemmän.

[nuusku]

Jonkun pitäisi ehkä määritellä, mitä "kulttuuri" on.

Pieni tietosanakirja: Kulttuuri (lat.), "viljelys", ihmishengen kehittäminen, henkisen elämän ilmaukset yleensä, sivistys laajimmassa merkityksessä niin henkisen kuin taloudellisen työn saavutukset huomioonotettuina.

Suuri suomalainen tietosanakirja, 1988: Kulttuuri, sivistys, viljely, alk. maanviljely. 1) Luonnollisen ympäristön hoito ja jalostus ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseksi. - 2) Ihmisen toiminta ja sen tuotteet tekniikassa, tieteessä, taiteessa ja uskonnossa. - 3) Ihmishengen jalostaminen, "hengen viljely". - 4) Kansan tai kansojen ryhmän suoritusten kokonaisuus. - 5) Biologiassa: solujen, kudosten sekä kasvien ja eläinten kasvattaminen biologisia tutkimuksia varten tai lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Näyttää siltä, että kulttuuri on niin laaja käsite, että yksittäisistä viihde-elämän ilmiöistä pidättäytyminen ei vielä välttämättä tee ihmisestä vähemmän kulturellia. Päin vastoin, tulee vaikutelma, että erilaisista lihallisista ja alkukantaisista vieteistä pidättäytyminen tekee itse kustakin yhä kulturellimman, koska siitä todennäköisemmin seuraa sivistystä ja "hengen viljelyä" eli kulttuurin määrää senkun kasvaa.

[juruulanko]

näillä määritelmillä olen kyllä tosi kultturelli immeinen. Tykkään nimittäin tönkiä mullassa, viljelllä erilaisia kasviksia.

No, luulen että ketjun avaaja tarkoitti enemmän taiteen harrastusta.

Mutta on tosiaan hyvä tarkentaa keskusteluaihetta. Ajatuksia tuo määrittely herätti, nimittäin senkaltaisia että oikeastaanhan tuon määrittelyn mukaan ahkera ihminen on kultturelli. Ja siionissa tunnen paljon tosi ahkeria ihmisiä. Työnvieroksujia en juurikaan. Siionin ulkopuolelta tunnen myös paljon tosi ahkeria, mutta myös useita työnvieroksujia.

[anne]

Itse pidän vain vanhasta klassisesta musiikista, Bach etc. Kotikasvatus kielsi tanssin. Mutta mielestäni ei ole aina helppoa vetää rajaa synnillisen ja synnnittömän musiikin välille. Eri musiikilla on esim. eri vaikutus eri ihmisiin. Marssimusiikki saa monissa "väristyksiä" aikaan samalla tavalla kuin joku diskomusa (mistä en pidä), kuitenkin luulen että palstan miehet pitävät marssimusiikkia synnittömänä. Metsätähden tavoin tiedän tapauksia missä gospelmusiikki on tuonut nuoren lähelle Jeesusta.

[Nepheg]

Metsätähdelle tiedoksi, ettei Anne ole VL.
Gosbel musiikki ei ole missään tekemisissä hengellisyytemme kanssa.

[O.M]

Nauriille: en ole määritellyt kaikkea nopeatempoista rytmikästä musiikkia lihalliseksi. Esim. Radetzky-marssi on rytmikäs ja kaiketi melko nopeatempoinen komea sävellys. En voisi väittää sitä lihalliseksi musiikiksi.

Missäkö Raamatussa sanotaan, että lihallinen musiikki on syntiä? Raamattu ei sano varsinaisesti pedofiliaakaan synniksi. Haluan silti uskoa, että meillä siitä huolimatta on Nauriin kanssa yhteinen ymmärrys siitä, että pedofilia on syntiä, vaikka Raamattu ei sitä erikseen synniksi sanokaan.

luulen että palstan miehet pitävät marssimusiikkia synnittömänä

Voitko mainita palstan vl-naisista sellaisia, jotka pitäisivät marssimusiikkia lihallisena?

[O.M]

Tämä menee ehkä vähän off topic (alkuperäisen aiheen). Tutkiskelin hakutoiminnolla (uudesta käännöksestä), millaisia soittimia Raamatun aikana on käytetty. Israelilaisten/juutalaisten voi todeta säestäneen laulujaan ainakin (suluissa montako jaetta eri hakuvariaatiot yhteensä löysivät)
- tamburiinilla (1)
- harpulla (50)
- lyyralla (30)
- rummuilla (16)
- helistimillä (1)
- symbaaleilla (16)
- torvilla (100)
- kielisoittimilla (8)
- huiluilla (19)
- kahdeksankielisillä soittimilla (2)
- gatilaisilla soittimilla (3)
- kymmenkielisellä harpulla (1)
- luutulla (5)
- sitralla (4)
- säkkipillillä (3)
- pasuunalla (6).

Lista ei välttämättä ole täydellinen, sillä se on lähes hetken mielijohteesta hakutoiminnoilla tutkittu. Noista voi olla vaikeaa päätellä, millaista musiikkia israelilaiset ovat soittaneet. Osa soittimista viittaa virsiä räväkämpään musiikkiin. Missään tapauksessa en usko, että juutalaiset olisivat soittaneet sellaista häpeällistä kevyttä musiikkia, joka alkoi etenkin 1950-luvulta alkaen saada suosiota maailmalla.

Musiikin väärästä käytöstä olen kuullut käytettävän esimerkkinä raamatunkohtaa, jossa musiikin soidessa tuli kumartaa Nebukadnessarin pystyttämiä epäjumalia. Tästä voi päätellä, että huonon musiikin lisäksi myös hyvää musiikkia voi käyttää vääriin tarkoitusperiin. Diskoissa lihallisen musiikin tarkoitus on alentaa estoja "jatkoja" varten (aivan kuten diskoissa nautittavan alkoholin). Hurmoshenkisissä hengellisissä kokouksissa on lihallisella musiikilla tarkoitus luoda lihallista hurmoksellista fiilistä. Nebukadnessarille musiikin tarkoitus oli alla olevassa raamatunkohdassa toimia merkkiäänenä ja mahdollisesti muutoinkin kiihottaa jonkinlaiseen väärään hartauteen tai hurmokseen ihmisiä.

Dan. 3:
"Kolme miestä tulisessa uunissa
1 Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan. Sen korkeus oli kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusi kyynärää. Hän pystytti sen Duran tasangolle Babylonin maakuntaan.
2 Ja kuningas Nebukadnessar käski kutsua satraapit, käskynhaltijat ja maaherrat, neuvonantajat, rahavarainhoitajat, tuomarit ja poliisipäälliköt ja kaikki maakuntien korkeat virkamiehet patsaan vihkimisjuhlaan.
3 Niin tulivat satraapit, käskynhaltijat ja maaherrat, neuvonantajat, rahavarainhoitajat, tuomarit, poliisipäälliköt ja kaikki maakuntien korkeat virkamiehet kuningas Nebukadnessarin pystyttämän patsaan vihkimisjuhlaan, ja he asettuivat patsaan eteen.
4 Kuuluttaja julisti kaikuvalla äänellä: "Kuulkaa, kaikki kansat, kansakunnat ja kielet, mitä teille sanotaan!
5 Heti kun te kuulette torven, huilun, sitran, harpun, luutun, säkkipillin ja koko juhlamusiikin soivan, teidän tulee heittäytyä maahan ja kumartaa tätä kultaista patsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. [Viis. 14:16]
6 Se, joka ei heittäydy maahan ja kumarra, heitetään heti tuliseen uuniin." [Ilm. 13:15 | Jer. 29:22]
7 Kuullessaan torven, huilun, sitran, harpun, luutun ja koko juhlamusiikin soivan kaikki, mitä kansaa ja kansakuntaa he olivatkin, heittäytyivät oitis maahan ja kumarsivat kultaista patsasta, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.
8 Silloin astui esiin muutamia kaldealaisia miehiä, jotka alkoivat syyttää juutalaisia.
9 He puhuttelivat kuningas Nebukadnessaria ja sanoivat: "Ikuisesti eläköön kuningas! [Dan. 2:4+]
10 Sinä, kuningas, olet antanut määräyksen, että jokaisen, joka kuulee torven, huilun, sitran, harpun, luutun, säkkipillin ja koko juhlamusiikin soivan, tulee heittäytyä maahan ja kumartaa kultaista patsasta
11 ja että se, joka ei heittäydy maahan ja kumarra, heitetään tuliseen uuniin.
12 On juutalaisia miehiä, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego, jotka olet pannut hoitamaan Babylonin maakunnan hallintoa. He eivät ole piitanneet sinun määräyksestäsi, kuningas. He eivät palvele sinun jumaliasi eivätkä kumarra kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt." [Dan. 2:49]
13 Silloin Nebukadnessar raivoisan vihan vallassa käski noutaa Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon. Kun miehet tuotiin kuninkaan eteen,
14 Nebukadnessar puhutteli heitä ja sanoi: "Ettekö te, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego, tosiaankaan tahdo palvella minun jumaliani ettekä kumartaa kultaista patsasta, jonka olen pystyttänyt?
15 Jos nyt suostutte heittäytymään maahan ja kumartamaan teettämääni patsasta heti kun kuulette torven, huilun, sitran, harpun, luutun, säkkipillin ja koko juhlamusiikin soivan, niin hyvä on. Mutta jos ette kumarra, teidät heti heitetään tuliseen uuniin. Ja mikä jumala voisi teidät pelastaa minun käsistäni?"
16 Sadrak, Mesak ja Abed-Nego sanoivat kuningas Nebukadnessarille: "Tähän ei meidän tarvitse lainkaan vastata.
17 Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät tulisesta uunista, ja hän voi pelastaa meidät myös sinun käsistäsi, kuningas. [Ps. 66:12, 68:21]
18 Ja vaikka niin ei kävisikään, kuningas, saat olla varma siitä, että sinun jumaliasi me emme palvele ja sitä kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt, me emme kumarra." [2. Moos. 20:4,5, 23:24]
19 Silloin Nebukadnessar tuli täyteen vihaa Sadrakia, Mesakia ja Abed-Negoa kohtaan, ja hänen kasvonsa vääristyivät. Hän käski heti kuumentaa uunin seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti,
20 ja hän käski muutamien vahvojen sotilaittensa sitoa Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon ja heittää heidät uuniin.
21 Niin nämä miehet sidottiin ja heitettiin uuniin täysissä vaatteissaan, takki ja housut yllä ja päähine päässä.
22 Koska uunia oli kuninkaan ankaran käskyn mukaan kovin kuumennettu, tulen lieska surmasi ne miehet, jotka veivät Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon uunin suulle.
23 Ja nämä kolme miestä, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego, putosivat sidottuina tuliseen pätsiin."

[nauris]

O.M:ltä

Missäkö Raamatussa sanotaan, että lihallinen musiikki on syntiä? Raamattu ei sano varsinaisesti pedofiliaakaan synniksi. Haluan silti uskoa, että meillä siitä huolimatta on Nauriin kanssa yhteinen ymmärrys siitä, että pedofilia on syntiä, vaikka Raamattu ei sitä erikseen synniksi sanokaan.

Miksi sinä tuollai kirjoitat? En ole maininnut sanallakaan lihallisesta musiikista enkä liioin pedofiliastakaan.

[Tero A.A.]

Kulttuuri, sivistys, viljely, alk. maanviljely..

Kulttuurilla on monta määritelmää, mutta meidänkin kieleemme sana kulttuuri on lainattu Euroopan kielistä, eikä sillä sanalla ole Suomessa paljonkaan tarkoitettu maanviljelystä. Termi kulttuurikielteisyys ei varmastikaan tarkoita maanviljelyskielteisyyttä. Ei millään pahalla

Tässä tapauksessa tekstissä pysyminen tarkoittaisi, että puhuttaisiin, mitä kulttuurilla taiteen eri ilmenemismuotoina on ihmiselle annettavaa, ja mitä ei.

[O.M]

Miksi sinä tuollai kirjoitat? En ole maininnut sanallakaan lihallisesta musiikista enkä liioin pedofiliastakaan.

Kirjoitit: "Mielelläni kuulisin O.M.:n kertovan ne kohdat Raamatusta, joissa nopeampi musiikin rytmi/tempo olisi synnilliseksi osoitettu."
Minä vastasin: "En ole määritellyt kaikkea nopeatempoista rytmikästä musiikkia lihalliseksi."

Jos vl:ten lihallisena pitämän kevyen rytmimusiikin synnillisyyden tulisi lukea Raamatussa ollakseen syntiä, silloin myös pedofilian synnillisyyden tulisi lukea Raamatussa ollakseen syntiä. Ja koska pedofilia on syntiä, vaikka sitä ei nimenomaisesti mainitakaan synniksi Raamatussa, on olemassa asioita, jotka ovat syntiä, vaikka niitä ei nimenomaisesti mainitakaan Raamatussa synniksi.

[Taavetti]

Kaikkea ja kaikenlaisissa tilanteissa esitettyä musiikkkia Jumala ei sentään hyväksy. Siitä on kirjoitettu melko rankasti Aamos profeetan kautta:

Aamos 5
19 Niinkuin joku pakenis jalopeuran edestä, ja karhu kohtais häntä; ja niinkuin joku tulis huoneesen, ja nojais kätensä seinälle, ja kärmeeltä pistettäisiin.
20 Eikö Herran päivä ole pimiä, ja ei valkia, synkiä ja ei selkiä?
21 Minä vihaan ja hylkään teidän juhlapäivänne, en myös tahdo haistaa teidän uhrianne.
22 Ja vaikka te minulle uhraisitte polttouhria ja ruokauhria, en minä kuitenkaan ota niitä otolliseksi, enkä katso teidän lihavaa kiitosuhrianne.
23 Vie pois minun edestäni sinun virtes jyrinä; sillä en minä voi sinun kanteleittes laulua kuunnella.
24 Mutta oikeus pitää julistettaman niinkuin vesi, ja vanhurskaus niinkuin väkevä virta.
25 Oletteko te, Israelin huone, minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä vuotena korvessa?
26 Te kannoitte teidän Melekinne majoja, ja teidän epäjumalainne kuvia, teidän jumalainne tähteä, jotka te itse teillenne tehneet olitte.
27 Niin minä siis annan teidän tästä edemmä Damaskua viedä, sanoo Herra, jonka nimi on Jumala Zebaot.

Vielä sama uusimman käännöksen mukaan:

19 Käy kuin miehen, joka pakeni leijonaa mutta kohtasi karhun -- kun hän pääsi kotiin ja nojasi kädellä seinään, käteen puri käärme.
20 Eikö Herran päivä siis ole pimeä eikä valoisa, pilkkopimeä, ilman valon häivää?

Vääristynyttä jumalanpalvelusta vastaan
21 -- Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää juhlakokouksianne. [3. Moos. 26:31; Jes. 1:13,14]
22 Kun te tuotte minulle polttouhrejanne ja ruokauhrejanne, minä en ota niitä vastaan. Juottovasikkoihin, joita te tuotte ateriauhriksi, minä en katsahdakaan. [Sananl. 15:8+, 21:27]
23 Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää.
24 Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.
25 "Toitteko te minulle teuraita ja ruokauhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, te israelilaiset? [5:25-27: Ap. t. 7:42,43]
26 Entä kannoitteko silloin kuningastanne Sikkutia ja tähtijumalaanne Kijjunia, kuvia, jotka nyt olette itsellenne tehneet?" [5. Moos. 32:16,17]
27 -- Minä vien teidät vankeina tuolle puolen Damaskoksen, sanoo Herra. Hänen nimensä on Jumala Sebaot.

[mato]

Kaikkea ja kaikenlaisissa tilanteissa esitettyä musiikkkia Jumala ei sentään hyväksy. Siitä on kirjoitettu melko rankasti Aamos profeetan kautta:

Aamos 5 (--)

Entä jos vihaisen tekstin syy onkin aivan jossain muualla kuin musiikissa itsessään? Vrt. jae 23 ja Matt. 9:13.

[Taavetti]

Kaikkea ja kaikenlaisissa tilanteissa esitettyä musiikkkia Jumala ei sentään hyväksy. Siitä on kirjoitettu melko rankasti Aamos profeetan kautta:

Aamos 5 (--)

Entä jos vihaisen tekstin syy onkin aivan jossain muualla kuin musiikissa itsessään? Vrt. jae 23 ja Matt. 9:13.

Vastaus kysymykseesi löytyy lainaamasi katkelman toisessa ja kolmannessa sanassa, siis että on olemassa tilanteita, joissa sinänsä oikeakin musiikki tai muu vastaava on kauhistus Jumalalle.

Siis paitsi hyvän ja oikean sävelmän ja sanoituksen lisäksi, myös tarkoituksen tulee olla oikea. Oikeita musikin muotoja ovat sellaiset, jotka on tarkoitettu Jumalalle rukoukseksi, kiitokseksi Jumalan lahjoista, ylistykseksi, sekä Hänen valtakuntansa hyvän sanoman levittämiseksi.

Jos sen sijaan musiikissa tai muussa taiteessa toteutuu enimmältä osin eksytys taivastieltä, julkinen tai piilotettu houkutus synnin tielle, tai vaikkapa piilotettu tai julkinen hyvän sanoman herjaus, se on kauhistus Jumalalle, olkootpa ulkonainen muoto kuinka siloteltu tahansa. Sen kaltaiseen tilanteiseen on Hooseakin sanansa kirjoittanut ja saarnansa aikanaan saarnannut.

Se viitattu Matteuksen evankeliumin kohta kahtena eri käännöksenä kuuluu:
Ensin uusi käännös,
13 Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.' En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä." [Hoos. 6:6+; Matt. 12:7 | Luuk. 19:10; 1. Tim. 1:15]

Sitten Bibliaa:
13 Mutta menkäät ja oppikaat, mikä se on: laupiutta minä tahdon, enkä uhria; sillä en minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.

Eli muotojumalisuutta kaikissa muodoissaan siinä torjutaan, sen sijaan kaivataan sydämen vanhurskautta.

[vanamo.n]

Minusta jo se yksi jae Raamatusta, jossa meitä kehoitetaan, että älkää mukautuko tämän maailman menon jälkeen, kertoo olennaisen siitä, mihin me osallistumme, mitä me esitämme ja mitä me kuuntelemme .

[timoteus]

Metsätähti sohaisi ampiaispesään Synti keskustelut jatkuvat ja jatkuvat ja sen miettiminen mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Mutta on kyllä hieman kaksinaismoralistinen sävy osassa vastauksia. Tulee mieleen, että ovatko jotkut olevinaan parempia kuin ovatkaan?

Minusta hyvin tehty gospel musiikki tavoittaa hyvin tämän ajan nuoret ja on hyvin evankelioivaa. Olisi tyhmää olla käyttämättä sitä mahdollisuutta, että Herrasta Jeesuksesta voi kertoa myös vauhdikkaammin.

Muuten olen sitä mieltä musiikista yleensä, että eri musiikit sopivat eri mielentiloihin. Joskus haluan kuulla virsiä ja jos olen surullinen niin ylistysmusiikki kohottaa mielialaa. Raamattu opettaa, että kun laulamme ja kiitämme Jumalaa niin täytymme Pyhällä Hengellä.

Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, Efe.5:18-19.

Kannattaa miettiä mikä hyödyttää ja mikä on haitallista? Vaikea olisi kuvitella, että hengellinen musiikki olisi haitallista. Maallinen rytmimusiikkikin käy jos harrastaa kuntonsa vuoksi vaikka cirkuittia. Kotonakin joskus kuntoilen rytmikkään musiikin kanssa ja hauskaa on.