Ihmettelyä ja kummasteluja

[i_gabe]

Mitä minä teistä tiedän? Näen tekstinne kovana, vailla armoa.
Kiitoksilla ei mielipiteet muutu. En minäkään teille kiitosta ole tarjoamassa.
Olette varmasti kuulleet kiittäjäin laumasta. Eipä täältä sille laumalle sijaa taida löytyä.

Sopiiko vastata kun kysytään? Voihan sitä vastata, mutta on hyvä ymmärtää missä yhteydessä ja missä tarkoituksessa vastataan.

Onko raitis usko, uskon lahjan polkemista?
Teidän ylin auktoriteetti on raamattu, jos ymmärsin oikein. Rakasta herraa, sinun Jumalaasi (teillä raamattu) yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseäs. (Rakastatte lähimmäistänne sen mukaan, kuinka raamatun mukainen usko hänellä on)
Tahdotte rakastaa lähimmäistänne, siksi tahdotte hänelle opettaa raamatun mukaista uskoa, jotta rakastaisitte häntä. Paha on teidän soppanne.

Raamattu kuvaa minun uskoa. Uskon niin kuin raamatussa kerrotaan.
Uskoni on kuitenkin enemmän kuin raamattu. Raamattu ei minua autuaaksi tee, vaan uskon lahja, jonka olen saanut Jumalan mittaamattomasta armosta.

Tällä palstalla on suuri ristiriita. Ollaan kovasti Jumalan sanaa kirkastamassa, mutta evankeliumia en täällä kuule.
Tunnette raamatun hyvin. Siksi kysyn, mistä tunnistaa antikristuksen hengen?

[Taavetti]

Mitä minä teistä tiedän? Näen tekstinne kovana, vailla armoa.

En näe muiden vastanneiden tekstejä kovina, joskin tiukkoina, totuudessa pitäytyvinä ja Jumalan lasten vapauteen opastavina.

Kiitoksilla ei mielipiteet muutu. En minäkään teille kiitosta ole tarjoamassa.

Kiitoksia en odotakaan, ei ainakaan ihmisten kiitoksia. Jos haluat jotakin kiittää, etsiydy kanssamme samoin uskovien joukkoon, esitä siellä armon anomus. Vastauksena saat kuulla lohdullisen anteeksiantamuksen julistuksen, joka liittää sinutkin todelliseen Jeesusta kiittävään joukkoon.

Olette varmasti kuulleet kiittäjäin laumasta. Eipä täältä sille laumalle sijaa taida löytyä.

Ei täällä, koska emme saa ääntä tähän, mutta etsiydy kanssamme samoin uskovien joukkoon, esitä siellä armon anomus. Vastauksena saat kuulla lohdullisen anteeksiantamuksen julistuksen, joka liittää sinutkin todelliseen Jeesusta kiittävään joukkoon.

Sopiiko vastata kun kysytään? Voihan sitä vastata, mutta on hyvä ymmärtää missä yhteydessä ja missä tarkoituksessa vastataan.

Tuota ympäri pyöreätä kommenttia en ymmärrä, ohitan sen siis ihmetellen vain. Sinulle on kuitenkin haluttu tässä foorumissa osoittaa tietä kaipaamaasi kiittäjien joukkoon, on oma valintasi jos se tie ei sinulle kelpaa.

Onko raitis usko, uskon lahjan polkemista?

Ei raitis usko ole uskon lahjan polkemista, ei todellakaan. Siksi sopiikin kysyä, miksi yleensä aloit tässä keskustelussa polkea uskon lahjaa.

Teidän ylin auktoriteetti on raamattu, jos ymmärsin oikein. Rakasta herraa, sinun Jumalaasi (teillä raamattu) yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseäs. (Rakastatte lähimmäistänne sen mukaan, kuinka raamatun mukainen usko hänellä on)

Raamattu opettaa rakastamaan vihollistaankin. Suurinta rakkautta osoitti Vapahtajamme, sen rakkauden osallisuuteen haluamme ohjata, sen rakkauden osallisuudessa haluamme itsekin elää ja matkamme lopussa kallistaa päämme sen saman rakkauden osallisuudessa.

Olet varmaan kuullut, että hukkuva tuntee olonsa hyväksi pahimmassa vaiheessa jopa niin, että moni on yrittänyt vetää pelastajansakin hukkumaan. Onko siis mielestäsi suurempaa rakkautta antaa hukkuvan hukkua vai pelastaa hänet huolimatta hänen vastaan pyristelyistään?

Tahdotte rakastaa lähimmäistänne, siksi tahdotte hänelle opettaa raamatun mukaista uskoa, jotta rakastaisitte häntä. Paha on teidän soppanne.

Voi olla mielestäsi paha soppa, mutta muilta kuin Raamatun mukaiselta uskolta puuttuu iankaikkisen elämän lupaus. Miksi siis edes toivot hyväksyttävän muuta kuin Raamatun mukaista uskoa.

Raamattu kuvaa minun uskoa. Uskon niin kuin raamatussa kerrotaan.
Uskoni on kuitenkin enemmän kuin raamattu. Raamattu ei minua autuaaksi tee, vaan uskon lahja, jonka olen saanut Jumalan mittaamattomasta armosta.

Tässä on kaksi keskenään ristiriitaista lausumaa. Ensin väität uskovasi niin kuin raamatussa kerrotaan. Heti perään kuitenkin kerskaat uskovasi enemmän kuin raamattu. Siinä olet oikeassa, ettei raamattu tee autuaaksi, ei se tee autuaaksi ketään. Kuitenkin Raamatun mukainen usko tekee autuaaksi jokaisen Raamatun mukaisesti uskovan. Sen lahjan omistajaksi haluamme opastaa sinuakin.

Tällä palstalla on suuri ristiriita. Ollaan kovasti Jumalan sanaa kirkastamassa, mutta evankeliumia en täällä kuule.

Sinä näet ristiriidan, ilmeisesti vain siksi, että rakennat sitä riitaa, vai rakennatko?

Tunnette raamatun hyvin. Siksi kysyn, mistä tunnistaa antikristuksen hengen?

En uskalla kerskua Raamatun tuntemuksellani, vaikka jotakin lienee jäänyt lukiessa mieleen. Käytän hakusivustoa etsimiseen, sille sivustolle löytyy linkki foorumimme etusivun sivupaneelista. Lähinnä muistan jonkin ydinsanan tai lauseen hakusanaksi, aina en niitäkään.


1. Johanneksen kirje 2
Antikristus, Kristuksen vastustaja
18 Lapseni, viimeinen aika on käsillä. Te olette kuulleet, että on tulossa Antikristus, ja niin onkin nyt monia antikristuksia ilmaantunut. Tästä me tiedämme, että viimeinen aika on käsillä. [Mark. 13:6; 1. Joh. 4:3]
19 He ovat lähtöisin meidän joukostamme, mutta he eivät olleet meidän joukkoamme. Jos he olisivat kuuluneet meihin, he olisivat pysyneet keskuudessamme. Mutta täytyihän käydä ilmi, etteivät kaikki kuulu meihin. [Ap. t. 20:30]
20 Te taas olette Pyhältä saaneet Hengen voitelun, ja kaikilla teillä on tieto. [1. Kor. 2:15; 2. Kor. 1:21; Ef. 1:13]
21 En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta. [Room. 15:14]
22 Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.
23 Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. [Joh. 15:23]
24 Pysyköön siis teissä se, minkä jo alussa olette kuulleet. Jos se, minkä olette kuulleet alusta asti, pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä.
25 Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän. [Joh. 6:40]
26 Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan.

[Hannes69]

Gabe sanoo että raamattu on tärkeä mutta ei tärkein. Samalla hän sekottaa raamatun ja uskon rinnakkaisiksi elementeiksi, ikäänkuin ne olisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kuitenkin luther kirjoittaa että raamattu on uskon ja elämän korkein auktoriteetti, jonka mukaan kaikki opit ja otetukset tulee punnita. Uskoni kohde ei ole raamattu vaan raamatun mukainen vanhurskauttamisoppi. Jos usko on eri kuin raamattu ilmoittaa, on usko väärää. Siinä mielessä raamattu on uskon yläpuolella. Mutta raamattu itsessään ei pelasta ketään, se vain kertoo miten ihmisen on mahdollista pelastua. Raamattu ilmoittaa jumalan tahdon, joten jos uskosi on eri kuin mitä raamattu ilmoittaa, on se omavanhurskautta. Sellaisella vanhurskaudella ei pääse kadotusta pidemmälle. Kirjoitit myös ettei toinen voi eikä saa sanoa kenenkään uskoa vääräksi. Jos usko ja uskonoppi on erilainen kuin mitä raamatussa opetetaan, on suorastaan velvollisuus kertoa totuus. Se on rakkautta, ei kovuutta. Lupasin itse että jos ulpu löytää yhdenkin esimerkin opilleen raamatusta, muutan käsitystäni vanhurskauttamisopista ja tunnustan ulpun uskon oikeaksi. Opillisissa keskusteluissa ei voi käyttää perusteena mielipiteitä vaan vain raamatun ilmoitusta.

[i_gabe]

Nuhtelet vääräuskoista vaikka olisi parempi nuhdella väärää uskoa. Pidät raamattua tärkeämpänä kuin usko

Sinähän sekavia kirjoitat. Vääräuskoista juuri on nuhdeltava, että hän tietää tehdä parannuksen. Parannuksen armon voi saada vain ihminen, siis vääräuskoinen tai muuhun syntiin langennut. Väärä usko ei voi tehdä parannusta, sehän on vain ihmisen järkensä avulla muodostama oppirakennelma. Sen sijaan kun vääräuskoinen tekee parannuksen, hänen väärä uskonsa ja oppinsa vaihtuu oikeaksi ja Raamatun mukaiseksi.

Et ilmaissut lainauksessasi, kelle nuhteesi osoitat. Minä nuhtelen sinua kuitenkin enemmistä vääristelyistä tässä foorumissa. Kirjoitat uskoa tärkeämmäksi kuin Raamatun. Se väite pitää paikkansa vain osittain, sillä tärkeintä on Raamatun mukainen usko. Muita uskoja ja oppirakennelmia ei sinun sallita enää tällä foorumilla väittää oikeiksi. Toivon että otat onkeesi tämän varoituksen, mutta jos et ota huomioon, meidän täytyy käyttää muita keinoja väärän oppisi levityksen estämiseen.

Olen pahoillani jos en osaa tehdä selvää tekstiä, jota te ymmärrätte. Jos teillä on halu ymmärtää, te kyllä ymmärrätte. Piditte te minua uskovaisena tai epäuskovaisena, ei pelasta tai kadota minua. En minä omasta puolesta kirjoita.
Onko minun paljonkin lueskeltava teidän käsityksiänne minun sydämen tilasta? Olettehan jo huomanneet, etten keskustele minun sydämen tilasta. Tämä on foorumi jonne saa rekistöröityä jos huvittaa. Niin minä tein. Syynä on halu kirjoitella uskon asioista. En vain tajunnut tämän olevan ns. totuus palsta, jossa eri näkemystä kuin palstan muutamilla on, saa esittää. Oletteko vahvoja uskossa? Ette ole, sen tiedän. Olette heikkoja. Se on hyvä asia. Jos teidän käsityksenne ei ole yhtä minun käsitysten kanssa, täytyy jonkun asian olla pielessä, joko minun uskossa tai teidän uskossa.
Palataan siihen myöhemmin. Keskustelen mielelläni myös siitä. Ensin kuitenkin haluan käydä läpi teidän kirjoituksianne, mitä olette Ulpulle kirjoitellut.

Onko Ulpu tervetullut keskustelemaan?
Onko siitäkin huolimatta, vaikka hän uskoo eri tavalla?
Onko hän levittämässä väärää uskoa?
Kokeeko hän keskustelun asialliseksi ja rakentavaksi?
Kokeeko hän olevansa tervetullut?

Voin myöntää virheeni. Luovun kaikesta aikaisemmin kirjoittamastani. Aloitetaan puhtaalta pöydältä ja ollaan sopuisia. Jos ette voi minua uskovaiseksi nähdä, en voi siinä auttaa, ainakaan täällä netissä. Jos tapaisimme ihan oikeasti, saisimme helposti sen yhteisen näkemyksen. Te tiedätte, että uskovaiset keskustelevat asioista ja saattavat olla erimieltäkin. Tiedossa on myöskin uskon heikkous.
Vääriä henkiä tulee ja menee, mutta usko pysyy.

Aloitan Ulpun käsityksestä, jossa synnit saa anteeksi, kun niitä rukoilee anteeksi.
En näe tässä sinällään mitään väärää. Kysymykseni onki tämä, uskooko Ulpu syntinsä, nekin joita hän ei huomaa, anteeksi? Ongelma Ulpun uskomuksessa on hänen uskon puute. Itsenäisesti rukoilessa, saattaa uskoa ne synnit anteeksi jotka tietää ja tuntee. Kaikkia syntejä ei kuitenkaan näe eikä tiedä, joten hänellä ei voi olla täydellinen synnin päästö, sehän pohjautuu hänen omaan tietämykseen. Ulpu tarvitsee siis Jumalan työtä, jossa hänen syntisyytensä tulee tunnolle kokonaisuudessaan. Siinä on syy miksi kehoitan rukoilemaan. Mitä muuta voisin? Ei hän kuule, ei hän näe. Tilanne on toistaiseksi Ulpun näkökulmasta katsoen, väittelyä uskon asioista, johon käytetään raamatun jakeita. Selvää on, että uskon ymmärryksellä tällaisen väittelyn voittaa raamatun mukainen usko. Huomioin Ulpun ymmärtämättömyyttä.
Oma raamatun tuntemus on ihan hyvä. Voisin omiin teksteihini löytää moniakin jakeita. Ulpukin tietää raamatun jakeita ja varmasti löytää myös monia jakeita tukemaan hänen käsitystään.
Ulpu esitti, ettei herra hylkää omiaan. Tämä on Ulpun perustus. Tiedämme, ettei se ole raamatun mukainen perusta. Muistatte rikkaan nuorukaisen, joka tuli kysymään Jeesukselta, miten hän pelastuisi. Jeesus vastasi, käskyt sinä tiedät. Nuorukainen vastasi noudattaneensa niitä pienestä pitäen. Jeesus jatkoi, mene ja myy kaikki mitä sinulla on ja jaa rahat köyhille. Nuorukainen meni murheissaan pois.
Jeesus sanoi, helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi, kuin rikkaan päästä taivaaseen.
Nuorukainen kyllä tiesi mitkä oli käskyt ja uskoi Jumalaan. Hänellä ei ollut kuitenkaan halua luopua tämän maailman rikkauksista. Murhe oli varmasti suuri. Hän uskoi Jumalaan ja hän uskoi varmaan myös Jeesuksen olevan messias. Jumalan sanan kautta hänelle kirkastui myös tästä maailmasta ja omastaan luopuminen. Hän ei halunnut luopua omastaan. Nuorukainen oli teoistaan ja varallisuudestaan rikas. Hänellä ei ollut elävää uskoa. Hän ymmärsi tekonsa turhaksi ja varallisuutensa halvaksi. Ilmeisesti Jumalan sana pahensi hänen tilaansa, koska hän meni pois. Hänellä oli omavanhurskaus. Se osoitettiin turhaksi, joten hänellä ei enää ollut syytä tehdä hyviä tekoja. Hän oli murheellinen, olihan hän tehnyt turhaa työtä koko elämänsä ajan.

Ulpulla on raamatun jae jota hän pitää aarteenaan. Olisiko hänen tehtävä raamatun jae halvaksi, jotta hän siitä luopuisi ja haluaisi elävän uskon aarteen.
Totta on Ulpun jae. Herra ei omiaan hylkää. Onko hän Herran oma? Toivottavasti hänelle kirkastuisi elävä usko, jotta hän saisi elää elämäänsä Herran omana ja tuntea sen uskon tuomaa rauhaa tunnollaan.
Herra ihan varmasti rakastaa Ulpua. Kysymys onkin tämä, rakastaako Ulpu Herraa täydestä sydämestä. Ei rakasta, koska hänellä ei ole halua luopua kaikesta synnistään ja kääntyä täydestä sydämestä. Hän luopuu mielellään synneistään, jotka hän tuntee synniksi, kuitenkin on hänellä sielunvihollisen työn seurauksena sokeutunut näkö siihen suurimpaan syntiin, eli epäuskoon. Elävä usko ei synny raamatulla päähän lyömisesta. Elävä usko syntyy Jumalan työnä. Kylväjä kylvää, niittäjä niittää, Herra antaa kasvun.
Ei kylväjä vertauksessa kylväjä katsele mihin on hyvä kylvää. Hän kylvää monenlaiseen maahan. Hyvä maa antaa kasvun. Maan muokkaa hyväksi Jumala.
Niin kuin jo kirjoititte, Jumala tekee työtään Pyhänhengen kautta. On siksi hyvä kutsua ihmisiä uskovaisten yhteyteen ja antaa heidän kasvaa. Jumalan valtakunta on tämä hyvä maa. Huono maa on eri uskot. Niitä on monenlaisia. Monissa on jopa todella lähellä olevia käsityksiä.
Keskinäisestä rakkaudesta teidät tunnetaan. Jos Ulpu haluaa elää Jumalan lasten joukossa, on hänen hyvä saada elää siellä vapaana, vaikka väärässä uskossa. Siellä hän saa erilaisten saarnojen ja uskovaisten rakkaudesta nauttien elää ja niin halutessaan, uskoa syntinsä anteeksi.
Rukoilen Ulpulle puhtaita vaatteita, jottei häntä heitetä pois viimeisestä hää juhlasta.
Herra kuulee minun rukoukseni, siihen voin luottaa ja turvata. Sitä en rukoile, että syntiä taivaaseen tulisi, eli, ympärileikkaamatonta sydäntä. Synti on sydämellä ja vain Jeesuksen veri voi sen sydämen synnistä puhdistaa. Hänen nimessään saarnataan evankeliumia, hänen nimessään karkoitetaan väärät henget, parannetaan sairaita ja hänen nimessään herätetään kuolleita elämään.
Lopun aikana on antikristus ja hänen teot. Niissä teoissa on vain se puute, ettei se herätä kuolleita elämään. Aika on paha, sen tiedätte. Maailmasta löytyy kaikki muu, paitsi tuo kuolleista herättäminen. Se onkin se ero Jumalan lasten ja maailman lasten välillä. On ihmisiä jotka käyttää samaa saarnaa kuin Jumalan valtakunnassa, kirjoitan, ns. sanan pyhitys opista. Se ei ole kuitenkaan sama, vaan ihmisen saarnaa omastaan. Evankeliumia saarnataan pyhänhengen voimasta. Jolla ei ole pyhäähenkeä, ei ole voimaa syntejä anteeksi uskoa ja voimaa niitä anteeksi saarnata.

Ero on siis pieni, mutta kuitenkin todella suuri. Kaksi saarnaa, jossa toinen antaa kuoleman ja toinen elämän.

Täällä foorumilla ei saarnata kuolleita takaisin elämään, joten tämä on yksi foorumi muiden joukossa. Ymmärrän että on mukava keskustella uskon asioita täällä, kuitenkin parempi olisi keskustella läsnä olevana uskovaisen kanssa uskon asioista.

Sain jo varoituksen siitä, että minun levittämän harhaopin estämiseksi pitää tehdä toimenpiteitä. Kunpa te ette joutuisi harhaan. Minun uskoni on heikko. Jos se on liian heikko tälle foorumille, laittakaa banni. Jos kuitenkin saan keskustella täällä vapaana ja oikaista käsityksiäni sen mukaan kuin ne väärät ovat, on minulla vilpitön tahto niitä oikaista, ihan oman autuuteni tähden. Samaa heikkoa uskoa, tahdon myös teille.
Jotka uskossa vahvoja ovat, varokoot, etteivät lankea.

Jumalan rauhan terveisin
Ilpo

[i_gabe]

Jos Jeesuksen sovintoveri ei ole kohdallani voimassa 24h/vrk:ssa minä hukun.
Ihminen on syntinen eikä millään voi itseään puolustaa.

Oman sydämeni rukous on kuulua hänelle, olla hänen ikiomansa.
Jumalan Henki todistaa minulle lapseutta. Ilman Pyhää Henkeä ei ole todistusta.

Kiireellä laitoin nämä sanat töihin lähtiessä, varmaan palaan vielä kun ehdin.

Todistamisesta.
Room. 8:16 Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.

Kysyn minkälainen henki on sinulla tuo "meidän henki?

[O.M]

I_gabe, pyörittelet asioita tavalla, jossa Jumalan valtakunnan raja hämärtyy ja häviää. Rajan hämärtäminen, tahallisesti tai tahattomasti, on vakavaa sumutusta. Ihminen näet tulee vanhurskaaksi vain tässä ainoassa oikeassa uskossa eikä rajaa siksi sovi hämärtää.

Uskon, että niin sinä kuin Ulpukin olette ihmisinä mukavia. Tunnen mukavia uskovaisia ja mukavia epäuskoisia ihmisiä. Kaikki ovat syntisiä, uskovaiset vain armahdettuja syntisiä. Ihminen ei tule Jumalan edessä vanhurskaaksi omalla mukavuudellaan, vaan täydellisellä syntien anteeksiannolla Jeesuksen uhrikuoleman ansiosta. Kehotus parannukseen voi tapahtua taitavasti tai taitamattomasti. Sekä taitava että taitamaton parannuskehotus voi loukata armosta osattoman ihmisen vanhaa osaa ja ylpeyttä. Silti saastaisten huulten lausuman parannuskehotuksen takana on kutsu Jeesuksen sovitustyön osallisuuteen, itse Hyvästä Paimenesta vuotava kutsuva rakkaus. Rukoukseni on, että jokainen armosta osaton saisi silmävoidetta nähdä tämän. Todella soisin, että siinä harvojen valittujen kiittäjien joukossa olisi kerran mahdollisimman monta vielä armosta osatonta.

[i_gabe]

3. Joh. 1:13 Minulla olisi sinulle paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tahdo esittää sitä näin kynällä ja musteella.
3. Joh. 1:14 Toivon näkeväni sinut pian. Silloin voimme keskustella kasvotusten. (H1:15)Rauha sinulle! Ystävät lähettävät sinulle tervehdyksensä. Tervehdi ystäviä, jokaista erikseen.

Kirjoitetun ja puhutun sanan ero on olemassa. Raamattu on kirjoitettua sanaa.
Sananpalvelija avaa raamatun kirjoituksia puhumalla.

Kysynpä palstalaisten käsityksiä kirjoitetun ja puhutun sanan välillä.

Kumpi on tärkeämpi?
Molemmat ovat tärkeitä. Minulle puhuttu sana on tärkeämpi.
Itse uskon, että jokaiselta uskovaiselta löytyy raamattu sydämestä.

Kumpi on uskon elämälle tärkeämpi?
Puhuttu sana on minulle tärkeämpi.

Kumman kautta ihminen saa elävän uskon?
Minä uskon puhutun sanan voimaan.

Tarvitseeko ihminen kirjoitettua sanaa saadakseen elävän uskon?
Ei.
Tarvitseeko ihminen puhuttua sanaa saadakseen elävän uskon?
Kyllä.

Laki on kirjoitettu sydämeen. Jos sydämeen kirjoitettu laki lasketaan kirjoitetuksi sanaksi, silloin kirjoitettu sana on tarpeellinen saadakseen elävän uskon.
Kysymyksissä tarkoitan kynällä kirjoitettua sanaa.

Onko kirjoitetun ja puhutun sanan välillä eroa?
On. Toisen kautta saa iankaikkesen elämän.

[Hannes69]

Lainaus gabelta:
"Aloitan Ulpun käsityksestä, jossa synnit saa anteeksi, kun niitä rukoilee anteeksi.
En näe tässä sinällään mitään väärää."

Miten et näe tässä sinällään mitään väärää? Jossakin kirjoituksissasi on aivan oikeaa asiaa ja raamatunmukaista oppia, joissakin kohti taas "menet metsään" niin että hirvittää. Aikaisemmin tässä ketjussa on useita kertoja todistettu vääräksi oppi, jossa synnit saisi anteeksi rukouksessa kahden kesken Jumalan kanssa. Tuo esimerkki on itsessään kokonaan väärää. Ei ihminen saa rukoilemalla syntejä anteeksi.

Lainaus:
"Olen pahoillani jos en osaa tehdä selvää tekstiä, jota te ymmärrätte. Jos teillä on halu ymmärtää, te kyllä ymmärrätte."

Ikävä kyllä emme ymmärrä vaan olemme ymmällämme. Syynä siihen on juuri tuo, mitä esim O. M. kirjoitti. Välillä kirjoituksissasi on ihan oikeaa asiaa, välillä taas täysin Jumalan sanan vastaista.

Esimerkkejä:
"Itsenäisesti rukoilessa, saattaa uskoa ne synnit anteeksi jotka tietää ja tuntee. Kaikkia syntejä ei kuitenkaan näe eikä tiedä, joten hänellä ei voi olla täydellinen synnin päästö, sehän pohjautuu hänen omaan tietämykseen."
Tuollaisessa opissa meidän uskomme olisi sen varassa, kuinka täydellinen meidän synnintuntomme, -tunnustuksemme ja ripittäytymisemme nimellisistä töistä olisi. Silloin usko olisi ihmisen omien tekojen varassa. Synnin päästö on aina täydellinen riippumatta siitä, kuinka hyvin osaa eritellä ja tuntea syntinsä. Luther sanoo täsmälleen tästä asiasta että "tunne ainoastaan että olet syntiä tehnyt". Emme tarvi emmekä edes kykene riittävän laajaan synnintuntoon ja omaan suoritukseen.

Toisaalta taas...
"Kumpi on uskon elämälle tärkeämpi?
Puhuttu sana on minulle tärkeämpi.

Kumman kautta ihminen saa elävän uskon?
Minä uskon puhutun sanan voimaan.

Tarvitseeko ihminen kirjoitettua sanaa saadakseen elävän uskon?
Ei.
Tarvitseeko ihminen puhuttua sanaa saadakseen elävän uskon?
Kyllä."
Nämä yllä olevat mielipiteet ja käsitykset ovat sopusoinnussa Raamatun ilmoituksen kanssa.

Tämä kahtiajakoinen kirjoittelu saa meidät hämmennyksiin. Välillä ihan oikeata, välillä niin väärää että hirvittää.
Tästä syystä emme ymmärrä vaikka haluaisimmekin.

Ja seuraava asia
Lainaus:
"Tämä on foorumi jonne saa rekistöröityä jos huvittaa. Niin minä tein. Syynä on halu kirjoitella uskon asioista. En vain tajunnut tämän olevan ns. totuus palsta, jossa eri näkemystä kuin palstan muutamilla on, saa esittää."

Tämän palstan säännöt sanovat hyvin selkeästi millaisilla ehdoilla ja miten täällä saa kirjoittaa. Kysyä saa mitä vain mutta Raamatun totuutena ei saa kirjoittaa mitä vain. Palsta on yksityinen ja jokainen rekisteröityessään sitoutuu noudattamaan palstan sääntöjä. Saa siis rekisteröityä jos huvittaa mutta ei saa kirjoittaa mitä tahansa vaikka huvittaa. Lukaise palstan säännöt. Sen jälkeen voimme keskustella millä ehdoilla ja millaista sisältöä voi kirjoittaa.

[i_gabe]

I_gabe, pyörittelet asioita tavalla, jossa Jumalan valtakunnan raja hämärtyy ja häviää. Rajan hämärtäminen, tahallisesti tai tahattomasti, on vakavaa sumutusta. Ihminen näet tulee vanhurskaaksi vain tässä ainoassa oikeassa uskossa eikä rajaa siksi sovi hämärtää.

Uskon, että niin sinä kuin Ulpukin olette ihmisinä mukavia. Tunnen mukavia uskovaisia ja mukavia epäuskoisia ihmisiä. Kaikki ovat syntisiä, uskovaiset vain armahdettuja syntisiä. Ihminen ei tule Jumalan edessä vanhurskaaksi omalla mukavuudellaan, vaan täydellisellä syntien anteeksiannolla Jeesuksen uhrikuoleman ansiosta. Kehotus parannukseen voi tapahtua taitavasti tai taitamattomasti. Sekä taitava että taitamaton parannuskehotus voi loukata armosta osattoman ihmisen vanhaa osaa ja ylpeyttä. Silti saastaisten huulten lausuman parannuskehotuksen takana on kutsu Jeesuksen sovitustyön osallisuuteen, itse Hyvästä Paimenesta vuotava kutsuva rakkaus. Rukoukseni on, että jokainen armosta osaton saisi silmävoidetta nähdä tämän. Todella soisin, että siinä harvojen valittujen kiittäjien joukossa olisi kerran mahdollisimman monta vielä armosta osatonta.

Tähän yhdyn täysin.
Tuohon mukavuuteen voisin vähän puuttua. Käsitykseni on tämä: uskon asioista voi ja on hyvä keskustella hyvässä hengessä, rauhaa rakastavasti ja kärsivällisyydellä.
Ainakaan minä en pidä rakentavan, riitaisaa ja toista ihmistä halveksivaa keskustelua.
Raamatun yksi keskeisimmistä opetuksista on nimen omaan toisen ihmisen rakastaminen.
Jos raja on hämärä teille, pyydän kärsivällisyyttä. Älkää tuomitko. Osaan kyllä piirtää sen rajan, mutta se menisi kuitenkin väärään paikkaan, joten en piirrä.
Minulle Jumalan valtakunnan raja kulkee sydämestä sydämeen. En osaa nähdä ihmisen sydämen tilaa riittävästi, jotta voisin täydellä varmuudella sanoa hänen uskon tilasta kovinkaan paljon. Minulle riittää, jos hän haluaa uskoa.

Itse ymmärrän tuon rajan olevan selkeä. En ole ekumeniaan taipuvainen, paitsi taivaassa sitten olen kunnon ekumeenikko.

Tuo raja ei todellakaan tule selväksi täällä netissä kirjoittelulla.
Täällä on ihan oikeita uskonnäkemyksiä kirjoiteltu. Ongelma on se, että näitä ihan samoja näkemyksiä kirjoitetaan muuallakin. Raja on epäselvä.
En yhtään ihmettele, miksi on kehoitettu välttämään liiallista nettikeskustelua.
Minulla on syy vältellä raamatun jakeita. Hengellisissä keskusteluissa niitä on ihan riittävästi. Selityksiäkin on paljon. Oikeat selitykset hukkuvat sinne.

Jos halutaan pitää keskustelua netissä, niin kehoittaisin pysymään erossa näistä yleisistä nettikeskustelun ongelmista.

Tässä keskustelupalstassa ei ollut mainittavaa eroa monii muihin palstoihin verrattuna. Jos täällä uskovaiset kirjoittavat, toivon että se näkyisi myös ulkopuolisen silmään.

Totuudessa pysyminen on hyvä asia. On hyvä muistaa oma erehtyväisyys, sekin on totuus ja näin pysyy totuudessa.<(tässä on yksi monista ristiriitaisuuksista. Kuinka erehtyväinen pysyy totuudessa?)

Rauhaa rakastavaa, sopuisaa, kärsivällistä, ymmärtäväistä, rakentavaa ja kaikille jotain antavaa keskustelua.

[i_gabe]

Lainaus gabelta:
"Aloitan Ulpun käsityksestä, jossa synnit saa anteeksi, kun niitä rukoilee anteeksi.
En näe tässä sinällään mitään väärää."

Miten et näe tässä sinällään mitään väärää? Jossakin kirjoituksissasi on aivan oikeaa asiaa ja raamatunmukaista oppia, joissakin kohti taas "menet metsään" niin että hirvittää. Aikaisemmin tässä ketjussa on useita kertoja todistettu vääräksi oppi, jossa synnit saisi anteeksi rukouksessa kahden kesken Jumalan kanssa. Tuo esimerkki on itsessään kokonaan väärää. Ei ihminen saa rukoilemalla syntejä anteeksi.

Lainaus:
"Olen pahoillani jos en osaa tehdä selvää tekstiä, jota te ymmärrätte. Jos teillä on halu ymmärtää, te kyllä ymmärrätte."

Ikävä kyllä emme ymmärrä vaan olemme ymmällämme. Syynä siihen on juuri tuo, mitä esim O. M. kirjoitti. Välillä kirjoituksissasi on ihan oikeaa asiaa, välillä taas täysin Jumalan sanan vastaista.

Esimerkkejä:"Itsenäisesti rukoilessa, saattaa uskoa ne synnit anteeksi jotka tietää ja tuntee. Kaikkia syntejä ei kuitenkaan näe eikä tiedä, joten hänellä ei voi olla täydellinen synnin päästö, sehän pohjautuu hänen omaan tietämykseen."
Tuollaisessa opissa meidän uskomme olisi sen varassa, kuinka täydellinen meidän synnintuntomme, -tunnustuksemme ja ripittäytymisemme nimellisistä töistä olisi. Silloin usko olisi ihmisen omien tekojen varassa. Synnin päästö on aina täydellinen riippumatta siitä, kuinka hyvin osaa eritellä ja tuntea syntinsä. Luther sanoo täsmälleen tästä asiasta että "tunne ainoastaan että olet syntiä tehnyt". Emme tarvi emmekä edes kykene riittävän laajaan synnintuntoon ja omaan suoritukseen.

Toisaalta taas...
"Kumpi on uskon elämälle tärkeämpi?
Puhuttu sana on minulle tärkeämpi.

Kumman kautta ihminen saa elävän uskon?
Minä uskon puhutun sanan voimaan.

Tarvitseeko ihminen kirjoitettua sanaa saadakseen elävän uskon?
Ei.
Tarvitseeko ihminen puhuttua sanaa saadakseen elävän uskon?
Kyllä."
Nämä yllä olevat mielipiteet ja käsitykset ovat sopusoinnussa Raamatun ilmoituksen kanssa.

Tämä kahtiajakoinen kirjoittelu saa meidät hämmennyksiin. Välillä ihan oikeata, välillä niin väärää että hirvittää.
Tästä syystä emme ymmärrä vaikka haluaisimmekin.

Ja seuraava asia
Lainaus:
"Tämä on foorumi jonne saa rekistöröityä jos huvittaa. Niin minä tein. Syynä on halu kirjoitella uskon asioista. En vain tajunnut tämän olevan ns. totuus palsta, jossa eri näkemystä kuin palstan muutamilla on, saa esittää."

Tämän palstan säännöt sanovat hyvin selkeästi millaisilla ehdoilla ja miten täällä saa kirjoittaa. Kysyä saa mitä vain mutta Raamatun totuutena ei saa kirjoittaa mitä vain. Palsta on yksityinen ja jokainen rekisteröityessään sitoutuu noudattamaan palstan sääntöjä. Saa siis rekisteröityä jos huvittaa mutta ei saa kirjoittaa mitä tahansa vaikka huvittaa. Lukaise palstan säännöt. Sen jälkeen voimme keskustella millä ehdoilla ja millaista sisältöä voi kirjoittaa.

En erittele lainauksia, koska kirjoitan kännykällä ja se on turhan vaikeaa.

Ihminen kykenee kyllä uskomaan syntinsä anteeksi annetuiksi. Olen kohdannut monia ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi uskovat Jeesuksen sovittaneen heidänkin synnit.
Esim helluntai seurakunnassa. Ehkä teitä hirvittää se, että en epäile heidän omaa uskoaan ja vilpittömyyttään. Kyllä sielunvihollinen tietää oikean ja väärään uskon rajan. Tiedämmekö me? Me emme sitä aina näe. Kuljemme harhaan ja lankeamme syntiin.Evankeliumissa on kuitenkin se takaisin oikeaan uskoon saattava voima.
Ja tämä oikea evankeliumi puuttuu sieltä. Se on minulle riittävä merkki heidän uskostaan. Se ei ole elävää uskoa, vaan kuollutta, täysin ilman hedelmää.

Tässä näkyy selkeästi nyt se, etten pidä helluntai uskoa oikeana.
Kuitenkin kun keskustelen uskon asioista, haluan pysyä asiassa ja kertoa mikä on oikeaa uskoa ja mikä väärää, kuitenkin toisen ihmisen vääräuskoisuutta korostamatta. Hänellä on uskon vapaus. En tahdo uhkailla tai pelotella.

"Niin usein sirppi kädes, siementä peltoon vien"
Minä luotan ja uskon Jumalaan, että hän antaa kasvun. Ei minun tarvitse siitä huolehtia.



Kun olen jakanut asioita kahtia, olen halunnut tuoda esiin niiden käytännön eroja.
Raamattua osaa kaikki lukutaitoiset lukea, mutta asia avautuu vain Pyhänhengen kautta. Näitä asioita on kirjoiteltu muistiin ja seurapuheissakin niitä kuulee. Täytyy ymmärtää, että niitäkin käytetään vääriin tarkoituksiin. Siksi teen kahtia jaon, ettei kukaan erehdy luulemaan kirjoituksia lukemalla autuaaksi tulevan.
Edelleen muistutan, että vain pyhänhengen vaikutuksesta saarnattu evankeliumi voi antaa elävän uskon. Raamattu ei ole ihan yhtä tehokas tässä asiassa.
Raamatussa olevat jakeet voivat avautua monellakin tavalla. Usko avautuu vain yhdellä tavalla.

Ulpu rukoilee. Minä rukoilen. En näe väärää rukoilussa. Tiedän kuitenkin eron meidän rukouksessa. Se on, Ulpu rukoilee oman tahdon mukaista synnin päästöä. Minä rukoilen Ulpulle Jumalan tahdon mukaista. En voi kieltää Ulpun rukoilua. Tiedän, ettei se ole vilpitön. Ongelmana on kuitenkin se, ettei Ulpu ymmärrä, mikä hänen rukouksessaan on vilpillistä. Hän uskoo rukoilevansa vilpittömästi. Kuitenkin hän uskoo rukouksen voimaan ja haluaa uskoa syntinsä anteeksi. Siinä on syy miksi kehoitan rukoilemaan. Ehkä Jumala avaa ymmärryksen ja saattaa Ulput sanan luokse. Moni kirjoitti Ulpulle, ettei hän saa syntejään anteeksi rukouksessa.
Jeesus rukoili ristillä "Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät".
Täydellinen usko tulee siis vain Jeesuksen kautta. Hän aloittaa meidän uskon ja päättää sen myös. Ulpu ei ymmärrä sitä, että hänen uskon aloittaja on antikristus.
Mistä sen tietää? Sitä uskoa mikä Ulpulla on, ei ollut ennen Jeesusta.


Kyllä joskus hirvittää itseäkin monetkin asiat. Monesti tulee epäiltyä omia puheitaan ja kirjoituksia. Ehkä oikein puhuin tai väärin. Pelkkä epäilyksen osoittaa jo epäuskoa, joten tahdon kuulla evankeliumia silloin. Se pitää minut kiinni tässä uskossa ja sen kautta jaksan turvata ja luottaa, että jos väärin olen kirjoittanut tai puhunut, on minulla lupa uskoa nekin anteeksi.

Olen pahoillani jos aiheutin mielipahaa.

[i_gabe]

I_gabe, pyörittelet asioita tavalla, jossa Jumalan valtakunnan raja hämärtyy ja häviää. Rajan hämärtäminen, tahallisesti tai tahattomasti, on vakavaa sumutusta. Ihminen näet tulee vanhurskaaksi vain tässä ainoassa oikeassa uskossa eikä rajaa siksi sovi hämärtää.

Uskon, että niin sinä kuin Ulpukin olette ihmisinä mukavia. Tunnen mukavia uskovaisia ja mukavia epäuskoisia ihmisiä. Kaikki ovat syntisiä, uskovaiset vain armahdettuja syntisiä. Ihminen ei tule Jumalan edessä vanhurskaaksi omalla mukavuudellaan, vaan täydellisellä syntien anteeksiannolla Jeesuksen uhrikuoleman ansiosta. Kehotus parannukseen voi tapahtua taitavasti tai taitamattomasti. Sekä taitava että taitamaton parannuskehotus voi loukata armosta osattoman ihmisen vanhaa osaa ja ylpeyttä. Silti saastaisten huulten lausuman parannuskehotuksen takana on kutsu Jeesuksen sovitustyön osallisuuteen, itse Hyvästä Paimenesta vuotava kutsuva rakkaus. Rukoukseni on, että jokainen armosta osaton saisi silmävoidetta nähdä tämän. Todella soisin, että siinä harvojen valittujen kiittäjien joukossa olisi kerran mahdollisimman monta vielä armosta osatonta.

Tähän yhdyn täysin.
Tuohon mukavuuteen voisin vähän puuttua. Käsitykseni on tämä: uskon asioista voi ja on hyvä keskustella hyvässä hengessä, rauhaa rakastavasti ja kärsivällisyydellä.
Ainakaan minä en pidä rakentavan, riitaisaa ja toista ihmistä halveksivaa keskustelua.
Raamatun yksi keskeisimmistä opetuksista on nimen omaan toisen ihmisen rakastaminen.
Jos raja on hämärä teille, pyydän kärsivällisyyttä. Älkää tuomitko. Osaan kyllä piirtää sen rajan, mutta se menisi kuitenkin väärään paikkaan, joten en piirrä.
Minulle Jumalan valtakunnan raja kulkee sydämestä sydämeen. En osaa nähdä ihmisen sydämen tilaa riittävästi, jotta voisin täydellä varmuudella sanoa hänen uskon tilasta kovinkaan paljon. Minulle riittää, jos hän haluaa uskoa.

Itse ymmärrän tuon rajan olevan selkeä. En ole ekumeniaan taipuvainen, paitsi taivaassa sitten olen kunnon ekumeenikko.

Tuo raja ei todellakaan tule selväksi täällä netissä kirjoittelulla.
Täällä on ihan oikeita uskonnäkemyksiä kirjoiteltu. Ongelma on se, että näitä ihan samoja näkemyksiä kirjoitetaan muuallakin. Raja on epäselvä.
En yhtään ihmettele, miksi on kehoitettu välttämään liiallista nettikeskustelua.
Minulla on syy vältellä raamatun jakeita. Hengellisissä keskusteluissa niitä on ihan riittävästi. Selityksiäkin on paljon. Oikeat selitykset hukkuvat sinne.

Jos halutaan pitää keskustelua netissä, niin kehoittaisin pysymään erossa näistä yleisistä nettikeskustelun ongelmista.

Tässä keskustelupalstassa ei ollut mainittavaa eroa monii muihin palstoihin verrattuna. Jos täällä uskovaiset kirjoittavat, toivon että se näkyisi myös ulkopuolisen silmään.

Totuudessa pysyminen on hyvä asia. On hyvä muistaa oma erehtyväisyys, sekin on totuus ja näin pysyy totuudessa.<(tässä on yksi monista ristiriitaisuuksista. Kuinka erehtyväinen pysyy totuudessa?)

Rauhaa rakastavaa, sopuisaa, kärsivällistä, ymmärtäväistä, rakentavaa ja kaikille jotain antavaa keskustelua.

[Ulpu]

Jos Jeesuksen sovintoveri ei ole kohdallani voimassa 24h/vrk:ssa minä hukun.
Ihminen on syntinen eikä millään voi itseään puolustaa.

Oman sydämeni rukous on kuulua hänelle, olla hänen ikiomansa.
Jumalan Henki todistaa minulle lapseutta. Ilman Pyhää Henkeä ei ole todistusta.

Kiireellä laitoin nämä sanat töihin lähtiessä, varmaan palaan vielä kun ehdin.

Todistamisesta.
Room. 8:16 Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.

Kysyn minkälainen henki on sinulla tuo "meidän henki?

Minkälainen on tuo henki kysyit.
Kun olen saanut kokea syntienanteeksi saamisen, koen iloa ja vapautta Pyhässä Hengessä joka todistaa minulle että olet rakastettu Jumalan lapsena ja on rauha sydämessä.
En sitä sen kummemmin osaa selittää.

[Ulpu]

Lainaus gabelta:
"Aloitan Ulpun käsityksestä, jossa synnit saa anteeksi, kun niitä rukoilee anteeksi.
En näe tässä sinällään mitään väärää."

Miten et näe tässä sinällään mitään väärää? Jossakin kirjoituksissasi on aivan oikeaa asiaa ja raamatunmukaista oppia, joissakin kohti taas "menet metsään" niin että hirvittää. Aikaisemmin tässä ketjussa on useita kertoja todistettu vääräksi oppi, jossa synnit saisi anteeksi rukouksessa kahden kesken Jumalan kanssa. Tuo esimerkki on itsessään kokonaan väärää. Ei ihminen saa rukoilemalla syntejä anteeksi.

Lainaus:
"Olen pahoillani jos en osaa tehdä selvää tekstiä, jota te ymmärrätte. Jos teillä on halu ymmärtää, te kyllä ymmärrätte."

Ikävä kyllä emme ymmärrä vaan olemme ymmällämme. Syynä siihen on juuri tuo, mitä esim O. M. kirjoitti. Välillä kirjoituksissasi on ihan oikeaa asiaa, välillä taas täysin Jumalan sanan vastaista.

Esimerkkejä:"Itsenäisesti rukoilessa, saattaa uskoa ne synnit anteeksi jotka tietää ja tuntee. Kaikkia syntejä ei kuitenkaan näe eikä tiedä, joten hänellä ei voi olla täydellinen synnin päästö, sehän pohjautuu hänen omaan tietämykseen."
Tuollaisessa opissa meidän uskomme olisi sen varassa, kuinka täydellinen meidän synnintuntomme, -tunnustuksemme ja ripittäytymisemme nimellisistä töistä olisi. Silloin usko olisi ihmisen omien tekojen varassa. Synnin päästö on aina täydellinen riippumatta siitä, kuinka hyvin osaa eritellä ja tuntea syntinsä. Luther sanoo täsmälleen tästä asiasta että "tunne ainoastaan että olet syntiä tehnyt". Emme tarvi emmekä edes kykene riittävän laajaan synnintuntoon ja omaan suoritukseen.

Toisaalta taas...
"Kumpi on uskon elämälle tärkeämpi?
Puhuttu sana on minulle tärkeämpi.

Kumman kautta ihminen saa elävän uskon?
Minä uskon puhutun sanan voimaan.

Tarvitseeko ihminen kirjoitettua sanaa saadakseen elävän uskon?
Ei.
Tarvitseeko ihminen puhuttua sanaa saadakseen elävän uskon?
Kyllä."
Nämä yllä olevat mielipiteet ja käsitykset ovat sopusoinnussa Raamatun ilmoituksen kanssa.

Tämä kahtiajakoinen kirjoittelu saa meidät hämmennyksiin. Välillä ihan oikeata, välillä niin väärää että hirvittää.
Tästä syystä emme ymmärrä vaikka haluaisimmekin.

Ja seuraava asia
Lainaus:
"Tämä on foorumi jonne saa rekistöröityä jos huvittaa. Niin minä tein. Syynä on halu kirjoitella uskon asioista. En vain tajunnut tämän olevan ns. totuus palsta, jossa eri näkemystä kuin palstan muutamilla on, saa esittää."

Tämän palstan säännöt sanovat hyvin selkeästi millaisilla ehdoilla ja miten täällä saa kirjoittaa. Kysyä saa mitä vain mutta Raamatun totuutena ei saa kirjoittaa mitä vain. Palsta on yksityinen ja jokainen rekisteröityessään sitoutuu noudattamaan palstan sääntöjä. Saa siis rekisteröityä jos huvittaa mutta ei saa kirjoittaa mitä tahansa vaikka huvittaa. Lukaise palstan säännöt. Sen jälkeen voimme keskustella millä ehdoilla ja millaista sisältöä voi kirjoittaa.

En erittele lainauksia, koska kirjoitan kännykällä ja se on turhan vaikeaa.

Ihminen kykenee kyllä uskomaan syntinsä anteeksi annetuiksi. Olen kohdannut monia ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi uskovat Jeesuksen sovittaneen heidänkin synnit.
Esim helluntai seurakunnassa. Ehkä teitä hirvittää se, että en epäile heidän omaa uskoaan ja vilpittömyyttään. Kyllä sielunvihollinen tietää oikean ja väärään uskon rajan. Tiedämmekö me? Me emme sitä aina näe. Kuljemme harhaan ja lankeamme syntiin.Evankeliumissa on kuitenkin se takaisin oikeaan uskoon saattava voima.
Ja tämä oikea evankeliumi puuttuu sieltä. Se on minulle riittävä merkki heidän uskostaan. Se ei ole elävää uskoa, vaan kuollutta, täysin ilman hedelmää.

Tässä näkyy selkeästi nyt se, etten pidä helluntai uskoa oikeana.
Kuitenkin kun keskustelen uskon asioista, haluan pysyä asiassa ja kertoa mikä on oikeaa uskoa ja mikä väärää, kuitenkin toisen ihmisen vääräuskoisuutta korostamatta. Hänellä on uskon vapaus. En tahdo uhkailla tai pelotella.

"Niin usein sirppi kädes, siementä peltoon vien"
Minä luotan ja uskon Jumalaan, että hän antaa kasvun. Ei minun tarvitse siitä huolehtia.



Kun olen jakanut asioita kahtia, olen halunnut tuoda esiin niiden käytännön eroja.
Raamattua osaa kaikki lukutaitoiset lukea, mutta asia avautuu vain Pyhänhengen kautta. Näitä asioita on kirjoiteltu muistiin ja seurapuheissakin niitä kuulee. Täytyy ymmärtää, että niitäkin käytetään vääriin tarkoituksiin. Siksi teen kahtia jaon, ettei kukaan erehdy luulemaan kirjoituksia lukemalla autuaaksi tulevan.
Edelleen muistutan, että vain pyhänhengen vaikutuksesta saarnattu evankeliumi voi antaa elävän uskon. Raamattu ei ole ihan yhtä tehokas tässä asiassa.
Raamatussa olevat jakeet voivat avautua monellakin tavalla. Usko avautuu vain yhdellä tavalla.

Ulpu rukoilee. Minä rukoilen. En näe väärää rukoilussa. Tiedän kuitenkin eron meidän rukouksessa. Se on, Ulpu rukoilee oman tahdon mukaista synnin päästöä. Minä rukoilen Ulpulle Jumalan tahdon mukaista. En voi kieltää Ulpun rukoilua. Tiedän, ettei se ole vilpitön. Ongelmana on kuitenkin se, ettei Ulpu ymmärrä, mikä hänen rukouksessaan on vilpillistä. Hän uskoo rukoilevansa vilpittömästi. Kuitenkin hän uskoo rukouksen voimaan ja haluaa uskoa syntinsä anteeksi. Siinä on syy miksi kehoitan rukoilemaan. Ehkä Jumala avaa ymmärryksen ja saattaa Ulput sanan luokse. Moni kirjoitti Ulpulle, ettei hän saa syntejään anteeksi rukouksessa.
Jeesus rukoili ristillä "Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät".
Täydellinen usko tulee siis vain Jeesuksen kautta. Hän aloittaa meidän uskon ja päättää sen myös. Ulpu ei ymmärrä sitä, että hänen uskon aloittaja on antikristus.
Mistä sen tietää? Sitä uskoa mikä Ulpulla on, ei ollut ennen Jeesusta.


Kyllä joskus hirvittää itseäkin monetkin asiat. Monesti tulee epäiltyä omia puheitaan ja kirjoituksia. Ehkä oikein puhuin tai väärin. Pelkkä epäilyksen osoittaa jo epäuskoa, joten tahdon kuulla evankeliumia silloin. Se pitää minut kiinni tässä uskossa ja sen kautta jaksan turvata ja luottaa, että jos väärin olen kirjoittanut tai puhunut, on minulla lupa uskoa nekin anteeksi.

Olen pahoillani jos aiheutin mielipahaa.

En ymmärrä mitä nuo tarkoittaa.


-

[i_gabe]

Miten et näe tässä sinällään mitään väärää? Jossakin kirjoituksissasi on aivan oikeaa asiaa ja raamatunmukaista oppia, joissakin kohti taas "menet metsään" niin että hirvittää. Aikaisemmin tässä ketjussa on useita kertoja todistettu vääräksi oppi, jossa synnit saisi anteeksi rukouksessa kahden kesken Jumalan kanssa. Tuo esimerkki on itsessään kokonaan väärää. Ei ihminen saa rukoilemalla syntejä anteeksi.

Rukoushan on pyyntö. Mielletään yleensä pyynnöksi Jumalalle. Rukouksiakin on oikeanlaista ja väärää. Väärästä rukouksesta sanotaan, että sitä kavahtaa enkelitkin.
Siinä on syy, miksi minä rukoilen Ulpun puolesta. Kehoitan häntä jatkamaan rukoilua, koska rukoilen hänelle vilpitöntä mieltä. Ehkä hänkin saa uskoa, niin kuin me uskomme.

Ei rukous tee autuaaksi, mutta Jeesuksen rukous mahdollistaa meidän autuuden.