VL-FOORUMI

Ootteko huomanneet, että yöt ei oo enää valoisia? Tähän aikaan ulkona on jo aikas pimeää. Syksyä kohti ollaan menossa Tykkään kevättalvesta ja alkukesästä, jolloin koko ajan valkenee. Mutta heinä-elokuulle kun päästään, niin synkemmäksi vaan menee...
Mutta, eipä sitä osaisi iloita valoisista kevätilloista ellei näkisi välillä myös pimeitä marras-joulukuun päiviä. Vaikka onhan niissä pimeissä illoissakin tavallaan oma viehätyksensä. Mitenkäs te muut? Ootteko enemmän kevät- vai syksyihmisiä?

Minä taas rakastan esim. elokuisia kesäiltoja, kun on jo pimeää yöllä ja voi jo esim. polttaa kynttilöitä. Siksi odotankin jo sitä ja olen innoissani, kun illat pimenevät! Toki pientä haikeuttakin on mielessä, kun paras kesä on ohi menossa taas..

Pidän siis syksystä, mutta kieltämättä talven pimeys masentaa helposti. Täytyy yrittää kestää vain..

Eikö olekin merkillistä? Juuri oli kevät jota talven aikana odotti. Juhannus tuli ja meni,samoin Suviseurat, ja nyt huomaa jo päivällä,että aurinko paistaa matalammalta kuin kuukausi sitten.
Yöllä on melkein pimeä,varsinkin jos on pilvistä. Eli tässä on jo syyskesän tunnelmaa, enkä kerinnyt kunnolla vielä edes kesään havahtua.
Se meni huomaamatta ohitse

Niin, pimeys tulee äkkiä. Jämsän seuroissa on illalla jo aika pimeää. Ja Alajärven seuroista tulee mieleen yöllä pimeässä vessareissut. Kentällä jos tulee valvottua, niin pitäis olla taskulamppu, että näkis ihmisiä. Oma tunnelmansa siinäkin, mutta se alkaa olla jo syyskesän tunnelmaa.

Mä oon enemmän syksy-ihminen ja pidän pimenevistä illoista vaikka kyllä valoisat illat ja yötkin on kauniita. Kynttilöiden polttelu on myös mukavaa, joskus olen polttanut niitä jopa kesälläkin.

Minä polttelen kesälläkin kynttilöitä, tosin en auringon paisteella. Minusta kynttilät ovat jotenkin ihanan rauhottavia.

Mutta tosiaan on jo aika pimeää, varsinkin jos on pilvistä. Sisällä pitää olla valot, jos haluaa nähdä esim. lukea. Minä olen monesti sitä miettinyt, että miten voi niin äkkiä juhannuksen jälkeen havaita sen pimenemisen, kun tuntuisi, että pimeneminen pitäisi tapahtua samaan tahtiin kuin valostuminen ennen juhannusta. Siis pitkään on ennen juhannusta, että yöt on valoisia, vain puolen yön jälkeen käy vähän hämärä. Mutta juhannuksen jälkeen ei tunnu päivien lyheneminen tapahtuvan samalla lailla päinvastaisessa järjestyksessä. En tiedä onko se jokin harhakuvitelma vain, mutta siltä minusta on aina tuntunut.

Toisaalta olen syyskesä- ja syksyihminen. Minusta on aina ihana kävellä ulkona hämärässä ja vaikka vesisateessa ja katsella talojen valaistuja ikkunoita. En tirkistelymielessä kylläkään! Minusta on vain ihana katsella ikkunoita, joista palaa valot, koska se merkitsee, että siinä on jonkun koti ja se asukas on kotona. Se lämmittää mieltä.

Mutta kyllä syksy olisi paljon kivempi, jos kesällä olisi ollut lämmintä. Se kesän lämpö lämmittää vielä pitkälle talveen. Masentaa, kun koko pitkän sateisen pimeän ajan odotti kesää ja lämpimiä päiviä niin onkin sitten satanut niin paljon.

Monesti olen ajatellut näitä kaamosta ja valoisaa aikaa miettiessä, että ei minusta lapin ihmistä millään kumminkaan tulisi, vaikka valoisa kesä on pitempi kuin täällä keskemmällä Suomea. Äitini serkku asuu Suomi-neidon päälaella ja ensiksi siellä on tosi pitkä pimeä aika, jolloin ei aurinkoa näe ja kun siitä pääsee, tulee pitkä aika, joilloin aurinko ei laske ollenkaan. Minua masentaisi varmaankin molemmat olotilat.