VL-FOORUMI

Tänään oli ukkosta ilmassa. Mitä tuumit ukkosesta? Upea vai pelottava luonnonilmiö? Mun mielestä vähän molempia. Turvallisesta paikasta on hieno seurata salamointia. En kuitenkaan haluaisi olla ukonilmalla ulkona. Uimasta lähden heti jos on vähänkin ukkosen uhkaa. Tietokoneen johdon irrotan myös aina kotoalähtiessä ja yöksi ukkosen varalta.

Mielestäni se on erittäin kiehtova luonnonilmiö. Jos pääsee tilanteeseen, että voi läheltä seurata suurta jytinää ja myräkkää, niin se on suorastaan julman hieno kokemus. Jonkinlainen kunnioitus ukkosta kohtaan taitaa esiintyä. Johdot irrotan vasta kun se on suhteellisen lähellä. Mutta jos lähden kesällä matkoille, johdot yritän muistaa irrottaa.

Vaikka kysymys ei ilmeisesti ollut tarkoitettu hengelliseksi, itse olen miettinyt tuota myös siltä kantilta. Yritän karttaa uhkarohkeutta, mutta toisaalta myös liiallista säikkymistä. Lopulta uskon, että jos salaman on tarkoitettu minuun iskevän, en voi sitä paeta, vaikka menisin maan alle. Toisaalta ei ole syytä olla hullunrohkea ja lähteä uimaan ukonilmalla. Luottaisin kuitenkin Jumalan varjelukseen ukonilmallakin.

Isäni isä kuoli salamaniskuun isäni ollessa vasta nuorukainen.

Näinhän se on. Onhan meillä varjelus, mutta ei silti parane olla uhkarohkea. Samoin kuin ei vaikka liikenteessäkään voi ottaa riskejä ja luottaa vaan varjelukseen. Jostain syystä suviseuroissa tuntee olonsa niin turvalliseksi että siellä ei yleensä ukkostakaan pelkää. Vaikka siellä aukealla paikalla olisi kai aika alttiina salamaniskuille. Tai millanen tuho tulisi jos salama iskisi isoon telttaan...
Metsässä on kyllä pelottava olla ukkosella. Jälkeenpäin kokemus muistuu kyllä hienona mieleen.

Myrskyllä ihmettelen puita, kuinka paljon niillä on joustavuutta. Ikkunankin edessä on muuan suuria koivuja, jotka ovat myrskyllä yllättävän voimakkaassa kaaressa, mutta pystyssä pysyvät.

Itse olen ollut huomaavinani, että isossa teltassa olisi ukkosenjohdatin. Ilmeisesti sellaisen asentaminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Lieneeköhän sille ollut käyttöä toistaiseksi?

Onhan niitä ukonilmoja ollu suviseuroissa, joten varmaan ukkosenjohdattimelle on ollu käyttöä.

Meillä kotona äiti pelkäs aina ihan hurjasti ukkosta, koska talon ympärillä oli paljon korkeita puita. Yhteen puuhun salama oli joskus iskenytkin ja kuulemma pamaus oli ollu melkonen. Ite en sitä kyllä muista, tais olla mun vauva-aikaan tapahtunu juttu.
Ukkosen tullessa äiti keräs aina kiireesti kaikki tärkeät paperit käteen ja sitten mentiin pimeään eteiseen istumaan ja pelkäämään ukkosta. (Valmiina säntäämään heti ovesta ulos, jos talo syttyy palamaan.) Se eteisessä istuminen salamoiden leiskuessa ja ukkosen jyristessä oli aika jännittävää 8)

Lapsuudessani oli Jämsässä kamalia ukkosenilmoja, niistä jäi ikuinen pelko ukkosilmojen suhteen. Eilen jytisteli mutta ei ihan lähellä.

Emäntä puistelee päätänsä, kun ukko pomppaa keskellä yötä fällyjen välistä ja lähtee autolla kattelemaan lakeuksilta näköalapaikkoja...
Harmi vaan, että täälläpäin ei ole niin komeita ukonilmoja kuin lapsuuden maisemissa

kuha saan olla sisällä tai autossa tai vastaavassa ni en mut ulkona pelkään, joskus tosi akostaki voi jouta hetkisen olla ulkona ukkosella..