Sivu 1/2

Mitä kuuluu?

ViestiLähetetty: 19 Tammi 2009, 20:06
Kirjoittaja nuusku
Mitäs kuuluu?

ViestiLähetetty: 19 Tammi 2009, 20:57
Kirjoittaja Emka
Itse vastasin tuonne vähän ala-kanttiin. Hautajais tunnelmissa tässä vietetty viikonloppua, vaikka itse en jaksanut osallistua. Kunto ei ole kovinkaan kaksinen sen vatsataudin jäljiltä.

Muutamana päivänä olen yrittänyt ulkoilua, mutta vaivalloista on askeltaminen :(

Mutta se lohtu tässä on, että kevättä kohti näyttää kalenteri, että, eiköhän tämä tästä.

ViestiLähetetty: 19 Tammi 2009, 21:10
Kirjoittaja Petsor
Itselläni on oikein hyvä mieli, varsinkin kun koettelemusten päivät on ohitse jotka oli syksyllä. Aloitetaan työstä, eli olen työharjoittelussa, eräällä työmaalla suuressa kaupungissa. Aikaisemmin meinasi mennä opettajankin kanssa sukset ristiin työharjoittelun kanssa kun olin halunnut vaihtaa paikkaa. Mutta mieli on nyt iloisena, välit on kunnossa kaikkien kanssa, töissä tietää oman paikan ja tietää mitä tehdä. Pieni takaisku siellä sattui, mutta ei koske minua, nimittäin varkaita kävi viemässä rakentajilta tavaroita, mutta olen kiitollinen että meidän työkaluja ei viety. Myös palkkaa saan työstäni. Olen myös saanut olla terveenä jo monta kuukautta peräkkäin, tätä tosin ei osaa arvostaa kun vasta sitten kun sairastuu. Olen myös hyvällä tuulella siitä että ystävillä menee hyvin. Hyvän mielen tuo myös se että en seurustele :D on isompi ystävä piiri jne. Toivorikkaana nuorena toivon ja rukoilen kummiskin itselleni puolisoa, kun se ei ole itsestäänselvää, olen ajatellut että jos jumala suo, tahtoisin perheen perustaa armeijan jälkeen. :)

ViestiLähetetty: 20 Tammi 2009, 17:53
Kirjoittaja jarik
Ihan hyvää kuuluu. Yksityiselämän puolella menee tosi hyvin. Työelämässä meinaa vähä ärsyttää, kun pitää tehdä pitkää päivää. Ja pitkän päivän tekeminen tuntuu selässä jumituksena ja muutenkin olen tosi väsynyt työpäivän jälkeen. Suunnitelmissa vaihtaa alaa tänä vuonna.

ViestiLähetetty: 05 Elo 2009, 21:15
Kirjoittaja Sinikettu
Äänesitin aikanaan numeroa 4. Kohta sen jälkeen jouduin sairaalaan, jossa olin vajaa kolme kuukautta. Silloin ei kuulunut hyvää.

Mulla nyt kuuluu ihan hyvää, jos voisin äänestää uudestaan, tekisin sen ja paljon korkeammalla numerolla. Kesä on mennyt suhtkoht mukavasti ja nyt on ihania ilmojakin ollut. Olen nauttinut kovasti. Syksyn tulo ei niin hirveästi innosta, mutta jos tarpeeksi on vielä lämmintä ennen pimeitä kurakelejä niin eiköhän siitäkin selviä.

ViestiLähetetty: 08 Elo 2009, 20:19
Kirjoittaja pikkupoika
En tiiä oikeen. Tupakkalla kävin ja auton pesin. :o

ViestiLähetetty: 08 Elo 2009, 21:12
Kirjoittaja Rebekka
Kiva kysymys. Kiitos, hyvaa vain kuuluu. Helteita on riittanyt jatkuvasti, sisalla jo aamulla 30 astetta. Ja sateista ei tietoakaan viela moneen kuukauteen. Jos ei jotain mullistavaa saatilassa satu, tietenkin. Suomalaista syksyyn kuuluvaa sailontaa ei taalla harrasteta kaupunkioloissa ainakaan. Joten ne kaikki syyshommat ovat nostalgisina mielessa vuodesta toiseen.

ViestiLähetetty: 08 Elo 2009, 22:04
Kirjoittaja Emka
:D Ihan hyvää kuuluu, mitä nyt tuo fyysinen kunto reistailee, (kuten aina)

Nämä lämpimät ilmat vievät voimia, vaikka työt ei rasita. Pelkkä oleminenkin on tukalaaaurinkoisina päivinä, vaikka on ihanaa kun on lämmintä, niin sydän/keuhkot rasittuvat. Metsän tuliaisia olen saanut,eli mustikoita,vadelmia ja pensas-marjoja. Vitamiini tankkausta olen harrastanut.

....

ViestiLähetetty: 08 Elo 2009, 23:15
Kirjoittaja mutsi
Olen juuri palannut Helsingin reissulta. Sain olla mielenkiintoisessa tilaisuudessa, kun tyttäreni väitteli tohtoriksi. Fyysikko, Kumpulassa fysiikan kampuksella oli tämä perinteikäs tilaisuus.

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 06:59
Kirjoittaja Rebekka
Onnea ja Jumalan siunausta sinulle ja tyttarellesi, Mutsi.
Mitenkahan parjailisit naissa maisemissa, Emka? Voimia ja terveytta sinulle.

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 08:18
Kirjoittaja Taavetti
Sukujuhlia minulle kuuluu. Viikko sitten lauantaina vietimme veljeni tyttären häitä pohjoisen Savon kirkonkylässä. Samalla reissulla vierähti pari yön seutua tyttäremme perheessä, pääsimme siellä lähimetsään vadelmapuskia vajentamaan. Muutaman litran saimme saalistakin.
Eilen olimme mukana äitini suvun sukuseuran kokouksessa aivan päinvastaisella suunnalla. Aivan mukavaa oli nähdä entisiä ja uusia sukulaisia molemmissa suunnissa.

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 10:53
Kirjoittaja Rebekka
Sukuseuran kokouksessa Taavetti. Mielenkiintoista. Oletko itse harrastanut sukuselvityksia? Minun isannimellani on myos sukuseura, ei ole ollut mahdollisuutta kokoontua heidan kanssaan. Olen auttanut aikoinani ulkomailla asuvia sukulaisia lahiomaisten tiedoissa. Hiskiaa en osaa kayttaa.

Raamatustahan loydamme pitkat sukuselvitykset. Mita en kylla aina kirjaa lapilukiessani jaksa kayda tarkalleen lapi, valitettavasti.

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 14:40
Kirjoittaja Nepheg
Olin myös tavallaan sukukokouksessa.
Yksi sukulainen kuopattiin maan poveen. Ikää oli mittarissa jo kunnolla ja paha sairaus jäytänyt ruumista jo vuosia, eli kuolema oli odotettu juttu.

Mukavaa oli tavata joitakin sukulaisia joita on nähnyt viimeksi monia vuosia sitten.
Muutenkin ilmapiiri oli aika rento alkujännityksen lauettua. Uskovainen pappi hoiti työnsä esimerkillisesti ja omaiset, vaikkakaan eivät ole uskovia, olivat silmin nähden tyytyväisiä papin lohduttavaan ja toivoa antavaan saarnaan.

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 19:06
Kirjoittaja kuikuilija
Hyvää tännekin kuuluu. Mustikoita käyty poimimassa useassa erässä lasten kanssa, saalista noin 12 litraa pakkasessa. Tavoitteena vielä poimia vadelmia talteen.

HAASTE KAIKILLE

Käykää poimimassa metsässä vähintään litra marjoja!!!

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 22:05
Kirjoittaja Bono
Otan haasteen vastaan. 10 litraa on meillä lasten kanssa poimittua mustikkaa, huomenna olisi tarkoitus saada vadelmaa.

Tänä vuonna voi jäädä kauas tavoitteista - mustikkaa menee meillä helposti 50 litraa talvessa, puolukkaa saman verran. Vadelmaa myös menisi vaikka miten.

Kuulumiset OK, seuroista palattu, joku allergia vain vaivaa.

ViestiLähetetty: 09 Elo 2009, 22:32
Kirjoittaja Maarimi
Mustikkahaaste vastaanotettu :D ! Olen kerännyt jonkin verran mustikoita lähimetsistä, ja tehnyt muutaman herkullisen piirakan :-| ! Eiköhän pakkaseenkin riitä, kun oikein innostun. Metsässä oleilu on ihanan rentouttavaa.

Lämpö on myös hellinyt talven "kärsimysten" jälkeen. Olen pyöräillyt ja ulkoillut tosi paljon 8-) !

ViestiLähetetty: 11 Elo 2009, 07:15
Kirjoittaja Taavetti
Rebekka kirjoitti:Sukuseuran kokouksessa Taavetti. Mielenkiintoista. Oletko itse harrastanut sukuselvityksia? Minun isannimellani on myos sukuseura, ei ole ollut mahdollisuutta kokoontua heidan kanssaan. Olen auttanut aikoinani ulkomailla asuvia sukulaisia lahiomaisten tiedoissa. Hiskiaa en osaa kayttaa.

Raamatustahan loydamme pitkat sukuselvitykset. Mita en kylla aina kirjaa lapilukiessani jaksa kayda tarkalleen lapi, valitettavasti.

Varsinaisia sukuselvityksiä olen harrastanut äärimmäisen vähän, nimeksi kuitenkin. Muuten olen vanhoja tietoja kerännyt ja tallentanut, yksi osa siitä on varmaan huomattu tällä foorumillakin. Jossakin määrin toivon vanhojen tietojen keräilyharrastuksesta hyötyvän myös sukujen.
En omista enkä käytä mitään sukuselvitysohjelmia, vaikka satunnaisesti tarkkailen ja keskustelen sukututkimukseen liittyvillä foorumeilla.

ViestiLähetetty: 11 Elo 2009, 20:10
Kirjoittaja Elena
Juuri nyt on mieli musta, kun on tullut kinasteltua ja väiteltyä kihlatun kanssa puhelimessa jo useamman tunnin ajan. On tämä seurustelu opettavaista aikaa. Oppii niin paljon itsestä ja toisesta. :/

Edit: riidat sovittu evankeliumilla, ja mieli keveni ja parani kummasti.

ViestiLähetetty: 13 Elo 2009, 16:37
Kirjoittaja Rebekka
Kiitti vastauksesta Taavetti. Mielenkiintoistahan se olisi perehtya suvun vaiheisiin, ties mita eteen tulisikaan....................

Kuulumisista puheenollen. Kavin tiistaina parin suomalaisnaisen kanssa Kuolleella Merella nauttimassa lammosta ja mineraali- ja sulfahoidoista luonnonmukaisesti. Ilmasto on helppo hengittaa suolapitoisuuden takia, estaa myos niita haitallisia saasteita ilmastosta siella. Elokuu on yleensa Israelissa kuumin kuukausi. Ja se tuntui myos merella kelluessa! Ei monen montaa minuuttia voinut kerralla olla auringon alla. Vesikin yltiolamminta. Ei Suomessa saa sellaista kuin ammeessa! Mutta hiki ei siella kavellessa valu, virkistyy ihan kummasti joka kerta kaydessa. Ja sitten kotona uni maistuu.

Suosittelen ihosairauksista karsiville hoitoja sulfa-altaissa ja mineraalivedessa merella. Kannattaa jo naitten takia matkustaa Israeliin.

ViestiLähetetty: 27 Loka 2012, 00:11
Kirjoittaja jussi83
Minulle kuuluu hyvää.