Sivu 1/1

Pelottaako tulevaisuus?

ViestiLähetetty: 30 Maalis 2010, 22:47
Kirjoittaja Sinikettu
Pelottaako teitä tulevaisuus? Minua kyllä pelottaa. Haluaisin kovasti saada lapsia, mutta samalla pelottaa millaiseen maailmaan he syntyvät ja millainen on heidän tulevaisuutensa.

Luin Ilkka Remeksen kirjaa Pahan perimä ja siinä päähenkilön äiti sanoo tälle päähenkilölle: "Olivia ja Emil (päähenkilön lapset) ehtivät väistämättä nähdä kauheita asioita tapahtuvan. Sinä ehdit ehkä vielä kuolla alta pois..." Kuulostaa pelottavalta.

Eräs henkilö sanoi minulle, että voihan sitä maalata kaikenlaisia kauhuskenaarioita, mutta toisaalta voi olla niinkin, että käykin ihan hyvin.

Luin kirjaa Kasvamaan yhdessä - piispojen puheenvuoro perhe- ja seksuaalietiikan kysymyksistä. Siinä lukee: "Naimattomuuden korostaminen on Paavallin kirjeissä ilmeisesti johtunut myös niiden kärsimysten pelosta,joita Paavalin käsityksen mukaan kohta alkavat lopun ajan ahdistukset ja vainot aiheuttaisivat esim. lapsille. Ihmiskuntaa uhkaavat nykyiset vaarat ehkä herättävät samanlaisia ajatuksia."

Pelottaako teitä koskaan lastenne tai lastenlastenne puolesta? Onko lopun aikoja pelättävä? Minua ne ainakin pelottavat, olen kuullut seilaisia selityksiä niistä, että en voi pelolle kyllä mitään. Niin ihanaa kun lapsia olisi saada, pelkään millaista heidän elämästään mahtaisi tulla.

ViestiLähetetty: 30 Maalis 2010, 23:21
Kirjoittaja Emka
Itse, jo ikääntyneenä, ei peloita siinä suhteessa, eli ainkaan omien lapsien ( kun niitä ei ole) Mutta ei tämä aika ole vanhemmille ihmisillekään helppoa. Kauhistaa jo pelkkä ajatus laitoshoitoon joutumisesta kun kuulee ja lukee miten vanhusten hoidosta kuten lastenkin leikataan rahamääriä. Tampereen Koukkuniemi on ollut esillä jo kauan siinäsuhteessa. Hoitajat joutuvat "selkänahallaan" maksamaan kuntien rahamäärien alennukset.

Olisin kiitollinen jos saisi kuolla "saappaat jalassa" eli ei tarvitsisi olla kenenkään autettavana missään laitoshoidossa. Jos vielä varjeltuisi dementialta, että saisi järkensä säilyttää edes tällaisessa kunnossa. Vielä muistan pin-koodin puhelimeen pankkikortin tunnusluvun, osoitteeni ym. Lääkkeitäkäänei tarvitse dosettiin laittaa ;) .

Ennen kaikkea,että säilyisi uskomassa loppuun asti, sillä kiusauksia on kaikenikäisillä. Onneksi pääsen seuroihin melkein viikottain, kun vain pystyisi aina istumaan, mutta kun selkä vihoittelee niin nettiseuroja voi kuunnella petissä maatenkin.

Rukoukseni on että ei tarvitsisi nähdä niitä ihan viimeisiä aikoja, sillä Raamattuhan sanoo niistä ajoista että:

1 Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. [1. Tim. 4:1; 2. Piet. 2:1, 3:3; Juud. 18]
2 Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, [3:2-5: Room. 1:29-32]
3 rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia,
4 petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa,
5 he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia!

ViestiLähetetty: 02 Huhti 2010, 15:25
Kirjoittaja Humilton
Kun katsoo elämää taaksepäin, näkee johdatuksen läpi vaarojen.